Joulukalenterin 18. luukku; Shirachasuola myllyyn

Kun lähdin etsimään ohjetta punaviinisuolalle, törmäsin muihinkin mainioihin maustettujen suolojen ohjeisiin. Shirachasuolan ohjeen löysin Kokit ja Potit - blogista. Postaus on luettavissa täältä.

Shirachasuola valmistuu helposti ja nopeasti sen ehtii tehdä vielä tässä vaiheessa, jos joulumuistamiseksi sitä mielii valmistaa.

Maustoin sormisuolan sijaan karkeaa merisuolaa ja hankin kivan näköisiä suolamyllyjä, joihin suolan lopuksi pakkaan. Näin se toimii lisämaustamiseen myös ruokapöydässä. Sellaisenaan käytettäväksi karkea suola on liian suurta raetta.

Ainekset;

250 g karkeaa merisuolaa 

noin 3/4 dl shirachakastiketta

Yksinkertaisuudessaan valmistus tapahtuu siten, että soosi sekoitetaan tasaisesti suolaan ja seos kuivataan.

Kuivasin suolan pääasiassa huoneen lämmössä, mutta kuivumisen tehostamiseksi käytin sitä välillä myös 50 asteisessa uunissa. Tärkeää on sekoitella suolaa sen kuivuessa. Näin se pysyy irtonaisena, eikä paakkuunnu.

Parin päivän kuivattelun jälkeen suola on valmista.

Tämä suola on mainiota, koska siinä maistuu sekä suola, että chili, mutta chiliä ei ole liikaa näin herkkäsuisenkaan makuaisteille.

Vilkaise myös punaviinisuolan ohje täältä 

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 8. luukku; Punaviinisuola

Punaviinisuola on helppo ja vähällä työllä valmistuva, maustettu suola. Se on kauniiseen purkkiin pakattuna mukava joulumuistaminen.

Alkuperäisen ohjeen löysin täältä.

Sormisuolaan imeytetään kasaan keitetty punaviini. Näin suolasta tulee syvän punaista pöytäsuolaa, jossa maistuu vienosti punaviini. Punaviinisuola on myös kaunista ja se erottuu ruuan päälle ripoteltuna ihan toisella tavalla, kuin normaali, valkoinen suola.

Ainekset:

2 dl punaviiniä

250 g sormisuolaa

Punaviiniä kiehutellaan hiljaksiin, kunnes se on haihtunut suurimmaksi osaksi ja sitä on jäljellä noin 0,5 dl.

Sormisuola sekoitetaan viiniin joukkoon ja sekoittamista jatketaan niin kauan, että suola-viiniseos on tasaisen värinen.

Suola levitetään esim. leivinpaperin päälle, lautaselle tai uunipellille ja jätetään se kuivumaan. Kuivumisen edistyessä suolaa voi välillä hieman sekoitella. Kuivuminen kestää noin kaksi vuorokautta.

Täysin kuivunut suola purkitetaan kauniisiin lasipurkkeihin ja se on valmis ilahduttamaan niin tekijäänsä, kuin saajaansakin 💝

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Katajanmarja - tuo kotimainen pippuri

Katajanmarja sopii mausteeksi erilaisiin liha- ja kalaruokiin, mutta itse käytän sitä pääasiassa riistaruokiin. Pippuriin ei kyllä oikeastaan viittaa muu kuin muoto. Marja on kyllä sellaisenaan voimakkaan makuinen, mutta sen makua on vaikea verrata mihinkään. Jos marjaa oikein makustelee, huomaa kyllä yhtymäkohdan ginin makuun, jonka valmistamisessa raaka-aineena käytetään katajanmarjoja. Riistan maustamiseen katajanmarja on luonnollinen ja itse kerättynä takuulla kotimainen vaihtoehto.

Katajanmarja ei oikeasti ole marja, vaan se on katajan käpy. Sen kerääminen kuuluu jokamiehen (tai nykyisin kai jokaisen 😅) oikeuksiin. Katajamarjoja ei kasva jokaisessa pensaassa, vaan pensaita (tai puita) on ”tyttöjä” ja ”poikia”, eli emi- ja hedekukintoisia, joista vain emipensaisiin ilmestyy marjoja. Ja tästä luonnonlaista ei voi edes mieltänsä pahoittaa 😉 Saman vuoden marja on vihreä ja edellisvuoden marja kypsänä sininen. Samassa pensaassa on yleensä molempia marjoja. Pääasiassa kerään itse noita kypsiä marjoja, mutta muutama vihreä yksilö ei joukossa haittaa ja ne luo tummien marjojen joukossa silmälle iloa kivana kontrastina.

Katajanmarja ei ole se helpoin kerättävä marja. Ainakaan omaan kokemukseeni peilaten. Marjat kypsyvät hieman eri aikaan ja kun toisista pensaista ne eivät meinaa irrota riipimälläkään, niin toisista pensaista ne lähtevät varisemalla. Ja jos marjoja ei saa oksia heiluttelemalla varisemaan, katajan piikit ovat melko pisteliäitä ja ilkeitä iholla. Pieniä marjoja saa kerätä kohtuu kauan, että niitä saa esim. yhden litran kasaan. 

Siis kivuliasta ja hidasta.

Marjat pitää kuivata todella miedossa lämmössä. Itse olen kuivannut marjoja sykäyksittäin alle 40 asteen lämpötilassa uunin kiertoilmatoiminnolla sekä ihan vain huoneilmassa. Kolmen viikon kuivatuksen jälkeen siniset ja mustat marjat olivat ennallaan, mutta vihreät marjat indikoivat kuivumisen. Niinpä uskalsin ajatella marjojen purkittamista, kun vihreät marjat olivat muuttuneet kurttuisiksi.

Purkkeina käytin pieniä, kauniita lasipurkkeja.

Näistäpä saan ihania pikku joululahjoja riistaruuan ystäville 🥰

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 20. luukku: Viskisinappi

 Sinappi kruunaa joulukinkun ja kinkkuhan suorastaan vaatii kylkeen itse tehdyn, makean sinapin. 😋

Olen vuosien saatossa ostanut useampia 1kg sinappijauhepusseja ja huomannut, että niissä saattaa olla valtavia laadullisia eroja. Tämän vuoden sinappijauhe oli todella tulista ja siitä syntyikin melko väkevä sinappi 🥵

Sinapin perusohje;

2 dl sokeria

2 dl sinappijauhoja

2 kananmunaa

2 dl kermaa

1 rkl valkoviinietikkaa

Kuivat aineet sekoitetaan yhteen paksupohjaisessa (mieluusti pinnoitetussa) kattilassa. Jauhoseokseen sekoitetaan mukaan kerma ja munat ja ainekset sekoitetaan tasaiseksi massaksi.

Massaa keitellään hiljaksiin, koko ajan sekoittaen niin kauan, että seos saavuttaa kiehumispisteen ja pulpahtaa muutaman kerran.

Keitokseen sekoitetaan etikka sekä 3-6 rkl viskiä. Määrä oman maun ja makutottumusten mukaan.

Valmis sinappi purkitetaan lasipurkkeihin ja se säilyy viileässä pari viikkoa. 

Oivallinen joulun pieni ruokalahja 🥰

Leimasinpikkuleivät ystävänpäiväksi

Ystävänpäiväksi tein pikkuleipiä. Kun ei sitä kuorintavoidetta oikein passannutkaan...

Leimasinpikkuleipien taikinan on oltava kyllin tymäkkää, että leimasimen kuvio jää näkyviin paiston jälkeen. Taikinan ei saa sisältää suuria sattumia, eikä oikeastaan pieniäkään, vaan sen on oltava sileää ja tasaista, että leimaaminen onnistuu.

Toimivaksi olen mieltänyt seuraavan taikinan, josta valmistuu n. 20 hyvän kokoista pikkuleipää;

250 g voita

2 dl sokeria

1 muna

6 dl vehnäjauhoja

Pehmeä voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Mukaan sekoitetaan muna ja seosta vatkataan niin kauan, että se on kuohkeaa vaahtoa. Lopuksi vehnäjauhot sekoitetaan voiseokseen.

Taikina laitetaan jääkaappiin lepäämään muutamaksi tunniksi. Koko vuorokauden kestävä lepuuttaminen jähmettää taikinaa vähän liikaa ja taikina vaatii silloin hieman pehmitystä, ennen kuin sitä voi leipoa.

Taikina kaulitaan jauhotetulla alustalla 3-5 mm vahvasi levyksi. Levystä leikataan pyöreällä muotilla pylpyröitä, joihin painetaan leimasimella kuvio. Ystävänpäivän pikkuleipiin valitsin teemaan sopivan tekstin. 

Leimasinta on hyvä painaa jauhoihin lähes jokaisen leimaamisen jälkeen. Leimasin pitää painaa kunnolla taikinaan, että kuvio erottuu. Painamisen voimakkuuteen vaikuttaa taikinan kovuus ja levyn vahvuus ja siihen saa tuntumaa vain kokeilemalla.

Pikkuleipiä paistetaan 220 asteisessa uunissa (kiertoilma) n. 5 minuuttia.

Varsin maukkaita ja suloisia viestinvälittäjiä 🥰

Valkoinen Joulu: Rommifudge

Ja koska olen näihin fudgeihin jotenkin koukussa, mielessäni vilisee kaikenlaisia erilaisia makuja, joita tähän makeiseen voisi yhdistää. Ongelmia tietysti aiheuttaa se, että mitä massaan voi sekoittaa ja mitä taas ei. Massa ei nyt kuitenkaan saisi mennä pilalle esim. muuttua kokkareiseksi tai muuta vastaavaa...

Tämä fudgekokeilu onnistui varsin mukavasti ja siksi uskallankin jakaa reseptin.

Ainekset:

2 dl sokeria

2 dl kuohukermaa

0,5 dl tummaa siirappia

50g voita

200g tummaa suklaata

rommiesanssia

Krokantteja

Sokeria, siirappia, kermaa ja voita keitellään teflonkattilassa. Ensin sekoitellen, kunnes kaikki ainekset on sulaneet ja yhdistyneet, jonka jälkeen massan annetaan kuplia rauhassa, välissä sekoittamatta. Keittämistä jatketaan kunnes massa jähmettyy, kun sitä pudottaa pisaran vesilasiin.

Kattila otetaan liedeltä ja sen joukkoon sekoitetaan rouhittu suklaa pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Massaan ei saisi kohdistua suuria lämpötilavaihteluita ja sen vuoksi suklaan sulattaminen ja massaan sekoittaminen tehdään erissä. Liian nopeat lämpötilavaihtelut voivat juoksettaa massan. Kuulemma. 

Kun suklaa on sulatettu massaan, siirrän massan vatkauskulhoon ja vatkaan sitä n. 5 minuuttia. Vatkaaminen ei ole välttämätöntä, mutta se antaa fudgeen kuohkeutta. 

Tässä kohdassa punniskelin sitten, että millä ilveellä lisään massaan sitä haluamaani maustetun viinaksen vivahdetta. Vaihtoehtoina olisi ollut konjakki tai viski, mutta minua hieman arvelutti kaataa mitään nestettä massaan ja siksi päätin käyttää rommin makuista esanssia. Sitä lisäsin massaan tippa kerrallaan vatkaamisen yhteydessä... Ja pelkäsin koko ajan sitä, mitä se massalle tekee. Mutta eipä tehnyt mitään pahaa! 😊 Makua vain antoi. 

Lopetin maustamisen, kun makua oli mielestäni sopivasti. Mauste meni massaan yhteensä n. 20 tippaa. Mutta siksipä tuo maistelu on tärkeää, kun saattaa esansseissa olla aika merkittäviäkin eroja.

Vatkattu massa kaadetaan leivinpaperilla vuorattuun n. 15x20 cm kokoiseen vuokaan.

Pintaan ripottelin reilun kerroksen krokantteja. 

Tämän jälkeen fudgevuoka nostetaan viileään jähmettymään.

Annan fudgen jähmettyä seuraavaan päivään. Tällöin fudge on leikattavissa. Tapaan leikata levyn pieniksi neliöiksi ja pakkaan sen pieniin rasioihin.

Todella hyvän makuinen, suklainen fudge! 😋

Valkoinen joulu: karpalo-pistaasifudge

Valkoinen fudge on ollut pitkään todo-listalla. Olin ajatellut terästää tämän fudgen jotenkin ihan toisin, mutta päädyin maustamaan sen pistaasipähkinärouheella ja kuivatuilla karpaloilla, joiden yhdistelmä sopii mielestäni ihan täydellisesti jouluun.

Valkoisen karpalo- pistaasifudgen ainekset:

1 tlk (304g) kondensoitua maitoa

300g valkosuklaata

50g pistaasirouhetta

100g kuivattuja karpaloita

Kondensoitua maitoa lämmitetään teflonkattilassa. Maitoa ei kuitenkaan kiehuteta, vaan pidetään sitä lämpimänä. Rouhittu valkosuklaa sulatetaan maidon joukkoon pienissä erissä.

Karpaloiden määrä on ohjeessa 100g, mutta karpalo antaa tarvittavaa happamuutta makeaan fudgepohjaan, joten tuo määrä ei välttämättä ole mikään yläraja. Karpaloita voi halutessaan myös hieman pienistää, jos ne ovat kovin suuria.

Pistaasirouhe ja karpalot sekoitetaan fudgemassaan. 

Massa levitetään leivinpaperilla vuorattuun, n. 15x20cm kokoiseen vuokaan.

Massan ollessa vielä pehmeää, ripottelin pinnalle koristeeksi osan karpaloista.

Fudge siirretään viileään ja annetaan sen levätä seuraavaan päivään saakka. Jähmettynyt fudge poistetaan vuoasta ja leikataan terävällä veitsellä pieniksi kuutioiksi.

Makea ja värikäs jouluherkku sopii vaikka joulun ruokalahjaksi. 🥰

Valkoinen joulu: Herrasväenleivät

 Herrasväenleivät ovat ehkä monikäyttöisyytensä vuoksi eniten leipomiani pikkuleipiä. Näitä leivon jouluksi, pääsiäiseksi, juhannukseksi ja ihan jokaiseen juhlaan ja kekriin.

Muotin valitsen teeman mukaan. Toisinaan pikkuleivät ovat pieniä sydämiä tai ihan vaan pieniä perinteisiä pyörylöitä. Toisinaan ylemmässä pikkuleivässä on kuviomuotilla tehty reikä, josta täyte näkyy.

Myös väliin laitettavaa täytettä muuntelen vähän sen mukaan, mitä milloinkin on käsillä. Vaikka perinteinen täyte taitaakin olla se vadelmamarmeladi, näissä toimii hienosti mansikkahillo, vadelmahillo, kaikki marmeladit, suklaalevitteet ja oma suosikkini; itse tehty kirsikkahillo.

 

Ainekset;

 

200g voita

1 dl sokeria

1 muna

4,5 dl vehnäjauhoja

2tl vaniljasokeria

1 tl levinjauhetta

Pehmeä voi ja sokeri sekoitetaan yhteen ja mukaan lisätään muna. Vatkataan massa kuohkeaksi ja lisätään siihen keskenään yhteen sekoitetut kuivat aineet.

 

Taikinaa lepuutetaan vähintään tunti viileässä. Mieluusti seuraavaan päivään asti.

 

Taikina kaulitaan pienissä erissä jauhotetulla alustalla noin 5-8mm vahvuiseksi levyksi. Levystä otetaan muotilla pikkuleipiä ja niitä paistetaan paistetaan 200 asteessa noin 7-8 minuuttia. Jonkin verran kannattaa jättää pellillä turpoamisvaraa pikkuleiville. Jos tekee ylemmistä pikkuleivistä aukollisia, tarttee vaan yrittää pysyä aihioiden määristä selvillä, että pohjia ja kansia tulee suurin piirtein sama määrä 😃 Pikkuleipiä tulee tästä taikinamäärästä 25-35, riippuen muotin koosta.

 

Jäähtyneet pikkuleivät nostellaan pelliltä ja täytetään halutulla täytteellä. Pienet pikkuleivät voi kieritellä erikoishienossa sokerissa tai pikkuleipien päälle voi ripotella siivilän läpi tomusokeria.

Yleensä kun alan pikkuleipiä tekemään, teen taikinaa samoilla lämmöillä vähintään tuplamäärän. Näitä pikkuleipiä kun voi säilyttää myös pakastimessa. Silloin niitä voi käyttää sieltä aina tarvitsemansa määrän. Muuten suosittelen säilyttämistä jääkaapissa, jossa säilyvyys on huomattavasti parempi kuin huoneenlämmössä. Ainoa säilyvyyteen lyhentävästi vaikuttava seikka on se, että nämä tulee kyllä syödyksi ennen kuin parasta ennen päiväys on ohitettu.

 

Nämä ovat maistuvia ja niin kauniita pikkuleipiä, että sopivat vaika viemisiksi ja  lahjaksi annettavaksi. 😊

Valkosipulilla maustettu kiinteä kurkkusalaatti

Avomaankurkuista saa aikaan ihanaa, kiinteähköä kurkkusalaattia melko yksinkertaisella ohjeella.

Ainekset n. 1,5 litraan kurkkusalaattia;

2 kg avomaankurkkuja

2 sipulia

2 paprikaa

3 valkosipulin kynttä

1 dl tillisilppua

1,25 dl etikkaa

0,25 dl merisuolaa

350g hillosokeria

2 rkl sinapinsiemeniä

Kurkut, sipulit, paprika ja valkosipulit pienitään pieniksi kuutioiksi ja silputaan tilli.

Kattilaan mitataan etikka ja suola. Kasvikset lisätään etikkaliemeen ja kuumennetaan keitosta kunnes se alkaa kiehumaan. Lisätään mukaan sokeri ja sinapinsiemenet. Kiehutellaan keitosta hiljaksiin n. 10 minuuttia välillä sekoittaen.

Kuuma salaatti kauhotaan puhtaisiin tölkkeihin ja tölkit suljetaan ja jäähdytetään. 

Salaattitölkit säilytetään viileässä.

Kanelicurd

 

Löysin valion sivulta ohjeen kanelicurdiin. Sivulla mainittiin tämän curdin olevan mainio makuyhdistelmä cheddarjuuston kanssa. Sitäkin se oli, mutta omaan makuuni rasvan lisääminen rasvan päälle oli vähän liian tymäkkää. Itse ajattelin lisätä tätä joululeivonnaisiin; pikkuleipien täytteeksi ja muihin makeisiin leivonnaisiin. 

Ainekset (n. 2dl tölkki)

2dl kuohukermaa

4rkl fariinisokeria

50g voita

4tl jauhettua kanelia

Kermaa ja sokeria keitetään ja kuohutellaan kunnes seos kankeutuu (10-15min). Seos jäähdytetään kädenlämpöiseksi ja sekoitetaan sauvasekoittimella joukkoon voi ja kaneli.

Seosta survotaan niin kauan, että se muuttuu tasaiseksi ja kankeahkoksi tahnaksi.

Säilytetään jääkaapissa. Ennen käyttöä tämä täytyy ottaa ajoissa lämpenemään, koska jääkaappikylmänä se on melko kovaa.

Mutta onpa taas ihana ja uusi ruokalahjaidea 😍

Pahuksen hyvää paholaisen hilloa!

Paholaisen hillo on loistava kastike vaikka hampurilaisiin tai lisäke liha- ja varsinkin kanaruokien kanssa. Oma suosikkini on paistettu kanan rintaleike chevrejuustolla ja paholaisenhillolla.Tämäkään säilyke ei varsinaisesti jolupöytään kuulu, mutta saa ykköluokituksen ruokalahjakäytettävyyden ansiosta ja sen vuoksi ropsottelee kattilassa joka joulun alla.

Tätä säilykettä olen tehnyt useilla eri ohjeilla ja niitä soveltaen. Tavoitteenani on ollut kirkkaan punainen, kiiltävä ja hieman läpikuultava lopputulos ja tämän vuoden hillo alkoi lopulta lähestymään tätä päämäärää.

Ainekset;

• 2 tlk tomattimurskaa
• 4 keskikokoista paprikaa
• 2 chilipalkoa
• 2 punasipulia
• 8 valkosipulinkynttä
• 1/2 dl valkoviinietikkaa
• 2 tl suolaa
• 1 tl mustapippurirouhetta
• noin 400 g hillosokeria

Tomaattimurskat laitetaan kattilaan. Paprikat ja chilit pilkotaan kuutioiksi (chili on ihan kivan näköinen vaikka renkaina, mutta tällä kertaa laitoin sen pienempiin palasiin), sipulit ja valkosipulit kuoritaan ja sipuli kuutioidaan, valkosipulit leikataan siivuiksi. Aineksia keitellään hiljaksiin kiehutellen noin tunnin verran ja lisätään joukkoon etikka, suola, pippuri ja sokeri. Tämän jälkeen keittämistä jatketaan vielä kymmenisen minuuttia.

Hillo purkitetaan kuumana pestyihin ja kuumennettuihin lasipurkkeihin. Se säilyy avaamattomana viileässä useita kuukausia. Tämä on yksi sellainen säilyke, jota olen itse käyttänyt vielä vuodenkin päästä sen tehtyäni. Eli säilyvyys on loistava, jos valmistus- ja purkitusvaiheessa ei mitään ylimääräistä mukaan joudu ja käytettävät purkit on hyvin desinfioitu.