Jouluruokien jatkot vol 2. Porkkanapiirakat porkkanalaatikon lopusta

 Ruokahävikkitaistelu jatkuu porkkanalaatikon parissa… Porkkanalaatikon lopusta tein täytteen piirakoihin.

Porkkanalaatikko sopii lähes sellaisenaan porkkanapiirakoiden täytteeksi, mutta koska ylimääräisenä sattui olemaan myös lautasellinen riisipuuroa, lisäsin senkin porkkanalaatikon joukkoon. Mukaan sekoitin myös munan siten, että porkkanatäytettä oli yhteensä n. litra.

Ruistaikinan ainekset:

2 dl vettä

2,5 dl vehnäjauhoja

3,5 dl ruisjauhoja

1,5 tl suolaa

2 rkl ruokaöljyä

Voiteluun:

25g voita

0,5 dl maitoa

Kaikki aineet sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi. Taikina on valmiina napakkaa ja tarttumatonta.

Taikina pyöritellään pötkyläksi ja se leikataan n. 30 yhtä suureksi palaksi. Palaset pyöritellään palloiksi ja kaulitaan puikulakaulimella lähes läpikuultavan ohuiksi, pyöreiksi lätyiksi, joiden halkaisija on reilut 10 cm.

Täyte laitetaan lätyn päälle ja lätyn reunat käännetään täytteen reunamille samalla rypyttäen taikinaa etusormen ja peukalon avulla siten, että piirakasta tulee suippokärkinen. Ei nämä mitään mestariteoksia ole, mutta muoto on tunnistettavissa 😅 Piirakat asetellaan leivinpaperilla vuoratulle pellille.

Piirakoita paistetaan uunin keskitasolla 225 asteen lämpötilassa 13-15 minuuttia.

Maito ja voi lämmitetään siten, että voi sulaa maitoon.

Kun täytteeseen ja ryppyjen reunoihin alkaa tulla väriä, piirakat otetaan pois uunista. Ne voidellaan välittömästi voi-maitoseoksella ja peitellään liinalla.

Piirakat ovat parhaimmillaan lämpimänä pelkän voin kanssa, mutta ne säilyy useita päiviä viileässä ja ne voi myös pakastaa.

Erävoitto porkkanalaatikosta! 💪🏻

Jouluruokien jatkoelämä; Lindströmin lihapullat

Jouluksi ruokapöytään kuuluu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Eikä ruuan määrän mitoitus osu oikein ikinä kohdilleen. Siispä välipäivän ruuanlaitto keskittyy kamppailuun ruokahävikkiä vastaan.

Näihin lindströmin lihapulliin käytin yli jääneet rosollin ja punajuurilaatikon sekä avatun kermapurkin jämät.

Jauhelihan ja muiden ainesten määrä suhteutetaan ylijäämien määrään. Tällä erää ainekset olivat seuravat:

n. 3 dl rosollia

1/2 foliovuoka punajuurilaatikkoa

1 dl kuohukermaa

2 kananmunaa

2 dl korppujauhoja

700g jauhelihaa

1/2 dl sipulirouhetta

Mustapippuria

1/2 tl suolaa

Survoin rosollin ja punajuurilaatikon sauvasekoittimella soseeksi.

Sekoitin kerman, munat, sipulirouheen, mausteet ja korppujauhot sekaisin. Annoin korppujauhojen turvota seoksessa noin 15 minuuttia, jonka jälkeen sekoitin mukaan punajuurisoseen ja jauhelihan. Taikina tuntui vielä hieman löysältä, joten kangistin sitä lisäämällä mukaan vielä n. 1/2 dl korppujauhoja.

Pyörittelin taikinasta leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle palleroita, joiden halkaisija oli n. 3cm. 

Paistoin lihapullia 200 asteessa (keskitasolla) n. 25 minuuttia. Pidän pinnastaan rapeista lihapullista, joten annan lihapullien paistua yleensä ihan huolella.

Mainioita pullia vaikka perunamuusin kanssa 😋

Valkoinen joulu: Pienet kirsikkakakut

 Kuten taatelikakut, myös tämän joulun kirsikkakakuista tein söpöt miniversiot. 

Kirsikkakakun ohjeena käytän lyhyen ikuisuuden ikäistä "englantilaisen hedelmäkakun" ohjetta (joka ei käsittääkseni kyllä ole lähelläkään englantilaista hedelmäkakkua...). Käytän leivonnassa kuivattujen hedelmien ja sukaattien sijaan pelkästään kirsikoita. Ja nuo kirsikat saa mieluusti olla säilykekirsikoita, koska ne ovat huomattavasti mehukkaampia, kuin rasioiden sokeroidut versiot. Vihreitä säilykekirsikoita en ole löytänyt vuosiin, joten niiden suhteen olen tyytynyt sitten noihin sokeroituihin versioihin. Pääasia on, että saan kakkuihin vihreää ja punaista väriä.

 Ohje:

Ja kuten olen ohjeeseen kirjoittanut, kaksinkertaisella taikinalla tulee isompi kakku ja tässä tapauksessa kaksi pienempää kakkua.

Pehmeä voi ja sokeri sekoitetaan vaahdoksi. Mukaan lisätään munat yksitellen aina välissä voimallisesti vatkuloiden. 

Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja puolitetut kirsikat sekoitetaan jauhojen joukkoon. 

Jauho-kirsikkaseos sekoitetaan voiseokseen vuorotellen kirsikoiden liemen kanssa.

Taikina jaetaan voideltuihin ja jauhotettuihin vuokiin ja kakkuja paistetaan uunin alatasolla 175 asteessa n. 45 minuuttia.

 Kakut kuorrutin voikreemillä, jonka valmistin seuraavasti;

Ainekset:

  100 g voita

2 tl vaniliinisokeria

n. 3 dl tomusokeria

loraus kermaa

Pehmeä voi, vaniliinisokeri ja suurin osa tomusokerista sekoitetaan sähkövatkaimella yhteen. Koostumus on kuivaa ja kokkareista, joten mukaan sekoitetaan kermaa sen verran, että koostumus muuttuu levitettäväksi ja ihanan kuohkeaksi. Tarvittaessa tomusokeria lisätään ja varsinkin jos kermaa menee mukaan liikaa, voi tomusokeria lisätä, kunnes koostumus tuntuu oikealta.

Kreemiä levitetään kakkujen päälle ohut kerros.

Koristeena käytin erilaisia koristerakeita.

Kuorrutteen vuoksi kakut säilytetään viileässä.

Herkkukakku kirsikan ystävälle 😋

Valkoinen Joulu: Rommifudge

Ja koska olen näihin fudgeihin jotenkin koukussa, mielessäni vilisee kaikenlaisia erilaisia makuja, joita tähän makeiseen voisi yhdistää. Ongelmia tietysti aiheuttaa se, että mitä massaan voi sekoittaa ja mitä taas ei. Massa ei nyt kuitenkaan saisi mennä pilalle esim. muuttua kokkareiseksi tai muuta vastaavaa...

Tämä fudgekokeilu onnistui varsin mukavasti ja siksi uskallankin jakaa reseptin.

Ainekset:

2 dl sokeria

2 dl kuohukermaa

0,5 dl tummaa siirappia

50g voita

200g tummaa suklaata

rommiesanssia

Krokantteja

Sokeria, siirappia, kermaa ja voita keitellään teflonkattilassa. Ensin sekoitellen, kunnes kaikki ainekset on sulaneet ja yhdistyneet, jonka jälkeen massan annetaan kuplia rauhassa, välissä sekoittamatta. Keittämistä jatketaan kunnes massa jähmettyy, kun sitä pudottaa pisaran vesilasiin.

Kattila otetaan liedeltä ja sen joukkoon sekoitetaan rouhittu suklaa pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Massaan ei saisi kohdistua suuria lämpötilavaihteluita ja sen vuoksi suklaan sulattaminen ja massaan sekoittaminen tehdään erissä. Liian nopeat lämpötilavaihtelut voivat juoksettaa massan. Kuulemma. 

Kun suklaa on sulatettu massaan, siirrän massan vatkauskulhoon ja vatkaan sitä n. 5 minuuttia. Vatkaaminen ei ole välttämätöntä, mutta se antaa fudgeen kuohkeutta. 

Tässä kohdassa punniskelin sitten, että millä ilveellä lisään massaan sitä haluamaani maustetun viinaksen vivahdetta. Vaihtoehtoina olisi ollut konjakki tai viski, mutta minua hieman arvelutti kaataa mitään nestettä massaan ja siksi päätin käyttää rommin makuista esanssia. Sitä lisäsin massaan tippa kerrallaan vatkaamisen yhteydessä... Ja pelkäsin koko ajan sitä, mitä se massalle tekee. Mutta eipä tehnyt mitään pahaa! 😊 Makua vain antoi. 

Lopetin maustamisen, kun makua oli mielestäni sopivasti. Mauste meni massaan yhteensä n. 20 tippaa. Mutta siksipä tuo maistelu on tärkeää, kun saattaa esansseissa olla aika merkittäviäkin eroja.

Vatkattu massa kaadetaan leivinpaperilla vuorattuun n. 15x20 cm kokoiseen vuokaan.

Pintaan ripottelin reilun kerroksen krokantteja. 

Tämän jälkeen fudgevuoka nostetaan viileään jähmettymään.

Annan fudgen jähmettyä seuraavaan päivään. Tällöin fudge on leikattavissa. Tapaan leikata levyn pieniksi neliöiksi ja pakkaan sen pieniin rasioihin.

Todella hyvän makuinen, suklainen fudge! 😋

Valkoinen Joulu: pienet taatelikakut suklaakuorrutuksella

 Jouluksi haluaisin leipoa aina vähän kaikkea, mutta siten sitä syömistä kertyy ihan liikaa... Siksi ajattelin tehdä tämän vuoden joulukakut miniversioina.

Olen saanut mummoltani jo aikapäiviä sitten lahjaksi alumiiniset kakkuvuoat, joista toinen on sellainen pieni, vetoisuudeltaan vain n. litran kokoinen. Ostin tälle vuoalle kaveriksi toisen pienen vuoan (että voin tehdä taikinaa täysmäärän, mutta puolittaa sen näihin pikkuvuokiiin ja paistaa molemmat kakut kerralla).

Ja näin sai kakkushöy alkaa...

Ainekset;

250g taateleita

2,5 dl kahvia

200g voita

2 kananmunaa

2 dl muscovadasokeria

2dl kermaviiliä

3,5 dl vehnäjauhoja

3 tl vaniliinisokeria

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

100g tummaa suklaata

Taateli paloitellaan ja keitetään sitä kahvissa kunnes taatelit ovat pehmenneet. Taateli-kahviseokseen lisätään paloiteltu voi, joka sulaa näppärästi lämpimään taatelimössöön samalla jäähdyttäen sitä. Jäähtyneeseen massaan sekoitetaan sokeri ja munat sekä keskenään yhteen sekoitetut paloiteltu suklaa ja kuivat aineet. Lopuksi lisätään kermaviili ja sekoitetaan taikina hyvästi sekaisin.

Voitelin ja jauhotin pienet kakkuvuoat ja paistoin niitä uunin alatasolla 175 asteessa noin 45 minuuttia.

 

Jäähtyneisiin kakkuihin tein suklaaganachekuorrutteen.

 

Ainekset:

 

100 g tummaa suklaata

1 dl kuohukermaa

 

Kermaa lämmitellään hiljaksiin kattilassa siten, että paloiteltu suklaa sulaa kermaan. Sekoitetaan massa tasaiseksi.

 

Hieman jäähtynyt suklaasoosi levitellään kakkujen päälle ja koristeeksi sopii erilaiset koristerakeet.

 

 

Valkoinen joulu: karpalo-pistaasifudge

Valkoinen fudge on ollut pitkään todo-listalla. Olin ajatellut terästää tämän fudgen jotenkin ihan toisin, mutta päädyin maustamaan sen pistaasipähkinärouheella ja kuivatuilla karpaloilla, joiden yhdistelmä sopii mielestäni ihan täydellisesti jouluun.

Valkoisen karpalo- pistaasifudgen ainekset:

1 tlk (304g) kondensoitua maitoa

300g valkosuklaata

50g pistaasirouhetta

100g kuivattuja karpaloita

Kondensoitua maitoa lämmitetään teflonkattilassa. Maitoa ei kuitenkaan kiehuteta, vaan pidetään sitä lämpimänä. Rouhittu valkosuklaa sulatetaan maidon joukkoon pienissä erissä.

Karpaloiden määrä on ohjeessa 100g, mutta karpalo antaa tarvittavaa happamuutta makeaan fudgepohjaan, joten tuo määrä ei välttämättä ole mikään yläraja. Karpaloita voi halutessaan myös hieman pienistää, jos ne ovat kovin suuria.

Pistaasirouhe ja karpalot sekoitetaan fudgemassaan. 

Massa levitetään leivinpaperilla vuorattuun, n. 15x20cm kokoiseen vuokaan.

Massan ollessa vielä pehmeää, ripottelin pinnalle koristeeksi osan karpaloista.

Fudge siirretään viileään ja annetaan sen levätä seuraavaan päivään saakka. Jähmettynyt fudge poistetaan vuoasta ja leikataan terävällä veitsellä pieniksi kuutioiksi.

Makea ja värikäs jouluherkku sopii vaikka joulun ruokalahjaksi. 🥰

Valkoinen joulu: Lanttulaatikko

Joulun yksi klassikoista on lanttulaatikko. Sen maku on joulun maku.

Kuten porkkanalaatikko, myös lanttulaatikko on mausteista ja makeaa. 😋

Myös lanttulaatikkoa tapaan tehdä isomman määrän samalla kertaa.

Ainekset kahteen, n. 1,5 litran vuokaan;

2 kg lanttuja

Vettä ja suolaa keittämiseen

2 dl kermaa (laktoositon)

100g voisulaa (laktoositon)

3 kananmunaa

1,5 dl siirappia

2 tl suolaa

2 tl kanelia

2 tl inkivääriä

1/2 tl muskottipähkinää

(Korppujauhoja pinnalle)

Lantut kuoritaan ja keitetään suolalla maustetussa vedessä kypsiksi.

Kypsät lantut survotaan soseeksi. Soseen ei tarvitse olla täysin sileää, mutta kovin isoja kokkareita soseeseen ei tarvitsisi jäädä.

Hieman jäähtyneeseen soseeseen lisätään voisula ja kerma. Munat, siirappi ja mausteet lisätään massaan ja sekoitetaan se tasaiseksi.

Lanttuseos levitetään uunivuokaan (tai pienempiin vuokiin) ja soseen päälle ripotellaan tasainen, ohut kerros korppujauhoja. Laatikko on luonnollisesti gluteeniton, jos korppujauhot jättää pois tai käyttää gluteenittomia korppujauhoja. Korppujauhojen päälle, laatikon painellaan lusikalla koristeelliset painaumat.

Laatikoita paistetaan 175 asteisessa uunissa n. 1,5 tuntia.

Myös lanttulaatikot teen hyvissä ajoin ennen joulua ja pistän ne pakastimeen 😊

Valkoinen joulu: kaurakimppu hopeanauhalla

 Pyysin naapurin isännältä heinäkuussa luvan hakea muutaman kauranipun niiden pellosta. 

JOS olisin jotenkin toisin ajatellut asian, olisin kuivannut niput esim saunassa, jossa ne olisivat olleet kyllin hämärässä, että niiden vihreä väri olisi säilynyt. Nyt tämä idea riittävän aikaisesta keräämisestä meni myttyyn ja hieno idea kärsi siitä, että kuivuessaan kaurat kellastuivat... Ajattelin silti suunnittelemani kimput niistä tehdä. Toinen vaihtoehto olisi ollut viedä lyhteet pikkulinnuille...

Kaurat pitäisi siis kuivata pienehköissä nipuissa riiputtamalla ja hämärässä.

Ensimmäinen työvaihe on siivota kaurat. Jokainen varsi käydään yksitellen läpi ja niistä poistetaan varsien heinämäiset lehdet niin, että jäljelle jää vain korsi, jonka päässä on kauran kukinto, (tai oikeammin nimeltään röyhy).

Kimppua ruvetaan keräämään muutaman korren nipuissa kiertäen spiraalimaisesti siten, että korsien yhtymäkohta on juuri kukinnon alapuolella. Korsia ei aseteta ristiin, vaan kimppua kootaan koko ajan kääntäen korsien alapää samaan suuntaan ja lisäten niitä tasaisesti joka puolelle kimppua. toinen käsi on siten koko ajan sidontakohdassa kiinni, eikä siitä saa päästää irti.

Kun kimppu on kyllin suuri, sidotaan kimppu nippuun rautalangalla. Ja sitten sen voi jo laskea käsistään 😅

Tässä vaiheessa kimpun spiraalimaisuus erottuu jo varsin hyvin.

Varret leikataan sopivan pituisiksi. Tämän jälkeen kimppu seisoo omilla jaloillaan.

Sidontakohta viimeistellään kuumaliiman ja koristenauhan avulla.

Lopputulos on maalaisromanttinen koriste jouluun.❤️

Valkoinen joulu: Nekkupiparit

Olen ollut aina vannoutunut Kukkolan pipareiden ystävä ja niiden ohje löytyy aiemmasta postauksestani. Kukkolan pipareissa osa jauhoista on perunajauhoja, jolloin pipareista tulee melko pehmeitä. Halusin kuitenkin rikkoa rajoja ja kokeilla jotain täysin päinvastaista ja koetin leipoa oikein ylirapeita pipareita. Reseptiselailun jälkeen päädyin nekkupipareihin, joiden alkuperäisen ohjeen löysin soppa 365 sivulta.

Muokkasin reseptiä mausteiden osalta, koska pipareissa saa kuitenkin olla mausteita niin että tuntuu.

Ainekset;

4 dl siirappia

2 dl sokeria

250 g voita

1 tl jauhettua neilikkaa

2,5 tl kanelia

2,5 tl kardemummaa

2 tl inkivääriä

2 tl pomeranssinkuorta

8 dl vehnäjauhoja

2,5 tl soodaa

Siirappi, sokeri, voi ja mausteet mitataan kattilaan. Seos kuumennetaan sekoittaen kiehuvaksi ja alennetaan hieman lieden lämpöä. Annetaan seoksen poreilla hellalla n. 5 minuuttia, jonka jälkeen se jäähdytetään käden lämpöiseksi.

Taikinan voi sekoittaa lopppuun kattilassa, mutta itse säälin käsivatkaintani, kun jäähtyessään siirappiseoksesta tuli melko kankeaa ja raskasta. Siksi siirsin seoksen yleiskoneeseen. 

Jauhot ja sooda sekoitetaan yhteen ja jauhoseos lisätään siirappiseoksen joukkoon erissä.

Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin pitämään taikinaa kylmässä seuraavaan päivään, mutta ainakin omasta taikinastani tuli kylmässä niin kovaa, että sitä ei voinut työstää lainkaan. Ensin taikinaa lämmittämällä ja sitten vuolemalla taikinasta irti siivuja sain lopulta piparit leivottua. Ne hävisivätkin sitten parissa päivässä. Sillä syyllä pääsin kokeilemaan taikinan tekoa uudestaan. Nyt jätin taikinan oleentumaan vain muutamaksi tunniksi jääkaappiin ja leivoin piparit pehmeämmästä ja huomattavasti käsiteltävämästä taikinasta. Tällä konstilla homma toimi helpommin.

Taikinasta kaulitaan ohut levy, josta otetaan piparimuotilla kuvioita. Pipareita paistetaan 200 asteisessa uunissa 4-6 minuuttia. Kun piparit lakkaavat ”kuplimasta” ja reunat alkavat muuttaa väriään, ne ovat valmiita.

Taikina oli todella helppoa työstettävää ja siitä sai kaulittua ihanan ohutta ja repeilemätöntä levyä. Mutta nimikin sen kertoo, että nekkupiparit käyttäytyvät vielä paistettaessakin nekkujen lailla ja eipä näiden piparien muoto oikein tahtonut paistossa pysyä, kun ne kuohuivat ja kuplivat. 

Niinpä jätin nämä uunin muokkaamat piparit koristelematta. Mutta maku ja rapeus oli kyllä ihan omaa luokkaansa! Jos pipareita paistoi lyhyemmän ajan, jäivät ne keskeltä hieman "tahmeiksi" ja olivat reunoilta rapsakoita. 

Koetin myös tehdä taikinan hieman runsaammalla jauhomäärällä ja taas taikina yllätti! Piparit pitivät muotonsa paistettaessa hyvin ja ne olivat todella rapsakoita. Ehkä jopa hieman kovia… En kyllä moiti sitäkään.

Todella mainioita pipareita! 😊

 

Valkoinen joulu: monikerroksinen voipaperitähti

 Olen nyt askarrellut paperitähtiä vähän moneen lähtöön ja nälkä se vaan kasvaa syödessä...

Nämä sulkamaiset, läpikuultavat tähdet syntyvät voipaperista (tai leivinpaperista) pelkästään saksien, nitojan ja liiman avulla. Ja kun nitojasta loppui niitit, pärjäsin pelkällä liimalla…

On ihan itsestä ja omasta mielikuvasta kiinni, kuinka paljon kerroksellisuutta tähtiin haluaa. Ulkonäköön vaikuttaa myös leikattavien kolojen syvyys sekä kerroksissa käytettävien taitettavien paperin määrä.

Tähden valmistus aloitetaan keskimmäisistä kerroksista. Leivinpaperista leikataan suuri neliö (tai suorakulmio, riippuen siitä, kuinka suurta tähteä on tekemässä). Neliön sivun pituus tulee olemaan suurin piirtein tähden halkaisija. Paperi taitetaan kahtia ja siihen leikataan sahalaitakuvio. Kuvion ei tarvitse olla symmetrinen. Ja tässä on kaikki aikaa säästävät konstit sallittuja ja voipaperin ohkaisuuden vuoksi on mahdollista leikata useita kerroksia samaan aikaan.

Paperi avataan ja se taitellaan n. 2 cm laskokselle, päästä päähän. 

Syntynyt laskosnippu taitetaan kahtia ja niitataan nitojalla keskeltä kiinni. Ja tosiaan huomasin tämän toimenpiteen turhaksi, kun niitit loppuivat… 😅

Suurimpaan, eli keskelle jäävään kerrokseen näitä laskosnippuja tarvitaan vähintään neljä, eli yhdestä nipusta syntyy neljäsosa tähdestä. Niput liimataan kaikista avonaisista reunoistaan yhteen ja kiinni toisiinsa, jolloin ne muodostavat täyden ympyrän. Keskimmäiseksi kerrokseksi jäävän tähtiympyrän yhteen liimattavaan väliin lisätään naru, joka toimii tähden ripustusnaruna.

Pienemmät tähdet eivät tarvitse ihan niin montaa laskosnippua, kuin isommat ja myös laskokset voivat olla pienempiä, kuin keskelle päätyvässä suuressa tähdessä. 

Samalla tavalla jatketaan tehden pienenmpiä tähtikerroksia, jotka liimataan keskiöistään isoimman tähden keskiöön (molemmin puolin tähteä).

Toistetaan ja jatketaan, kunnes tähdessä on tavoiteltu määrä kerroksia.

Tässä tähdessä on yksi iso keskikerros, jonka molemmin puolin on liimattu kaksi pienempää kerrosta. Kerroksia on yhteensä siis viisi.

Tässä tähdessä keskellä on kaksi suurta kerrosta, joihin on lisätty vain yhdet pienemmät tähdet ulkosyrjille. Kerroksia yhteensä neljä, mutta tuo kaksinkertainen keskiosa saa tämän tähden näyttämään muhkeammalta kuin miltä tuo viisikerroksinen tähti näyttää.

Aika herkkiä ja ja kauniita tähtösiä, joihin voi halutessaan lisätä vaikka valot 🥰