Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste koriste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koriste. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. maaliskuuta 2026

Kipsimunat

 Askartelin muutaman isohkon kipsimunan pääsiäiskoristeeksi. Nämä munat eivät ole mitään kertakäyttökoristeita, vaan hyvin säilytettynä ne kestävät vuosikausia. Kosteuden vaikutuksesta pinta voi tosin kärsiä, mutta sen voi aika-ajoin korjata maalaamalla pinnan uudelleen.

Sitä en voi sanoa, että tällä kertaa munien valmistaminen olisi ollut helppoa. Helpompaa se olisi ollut, jos olisin malttanut mieleni ja antanut jokaisen kipsikeroksen kuivua kunnolla, ennen uuden kipsin sivelyä. Siltikin nämä munat olivat työn alla pari viikkoa.

Munat valmistetaan ilmapalloa muottina käyttäen. Halusin kaksi suurta munaa, joten tein niitä samanaikaisesti, niin niistä voisi paremmin tulla toistensa kokoisia ja kaltaisia.

Aloitin kerrostamisen asettelemalla wc-paperia pallojen pintaan ja kostuttamalla papereita suihkupullosta vettä sumuttaen niin, että pallon pinnassa oli lopulta kauttaaltaan noin 3 kerrosta paperia. Ilmapallon molempiin päihin jätetään aukot. Yläpään aukko jätetään sen vuoksi, että ilmapallo saadaan sitä kautta lopulta pois ja alaosan reiän tarkoitus on se, että halutessa muna pysyy pystyasennossa esim. pöydällä tai lattialla.

Kun paperikerros oli kuiva, jatkoin munien päällystämistä kipsillä. Käytin jauhemaista kipsiä, johon sekoitin runsaasti vettä, että kipsivelli olisi melko lievää. Kipsivelli tehdään kyllin pienissä erissä siten, että sen ehtii työstää, ennen kuin se jässähtää. Sivelin kipsiä pensselillä haavalappuihin. 

Haavalapujen tarkoitus on toimia kerrosten sidosmateriaalina. Aiemmin olen tehnyt näitä munia käyttäen kipsinauhaa, eli nauhaa, jossa on tuo sidoskangas ja kipsi yhdessä. Kostutetun kipsinauhan sai sitten muotoilla munan pintaan. Se oli käytössä helpompaa, mutta koska sitä ei ollut saatavilla, ratkaisin asian kipsivellillä ja haavalapuilla.

Tässä oli se kompastuskynnys. Kostea kipsivelli kostutti myös alinta paperikerrosta ja käsittely oli aika tarkalla. Jos munaa yritti kääntää tai nostaa, se saattoi murtua. Siksi työvaiheet jatkuivat ja jatkuivat, kun en malttanut antaa munien kuivua kylliksi ja yritin tehdä liian laajoja pintoja kerralla. En kuitenkaan uskaltanut lähteä alunperin tekemään näitä munia ilman tuota paperikerrosta, kun epäilin, että ilmapallo ei kestä kipsin sivelyä suoraan pallon pintaan.

Kun kipsiä ja kangasta on pallojen päällä vähintään kerros, ilmapallo puhkaistaan ja poistetaan munan sisältä. Yläosan aukko peitetään kipsillä.

Kun kipsikerroksia on riittävästi (2-3 kerrosta) ja kerrokset ovat täysin kuivat, munat voi maalata. Kaikkein paras vaihtoehto maalaamiseen on kalkkimaali, joka kestää kosteusvaihteluja paremmin, kuin tavallinen askartelu- ja akryylimaali.

Maalasin munat hennon vaalean keltaisksi. Lopuksi pirskottelin muniin tumman ruskeita pisaroita, jotka tekivät munista paljon eläväisemmät. 

Sidoin muniin pitsi- ja juuttinauhoista koristerusetit.

Valmistin myös pienemmän munan, joka sekin on kuitenkin aika iso, jos kananmunaan vertaa… Sen maalasin lilalla kalkkimaalilla.

Isommat munat ovat noin 30 cm korkeita ja pienempi muna noin 15 cm korkea.

Rouhea pinta ei näissä munissa haittaa. Ne ovat näyttäviä kokonaisuuksia ja päätyvät varmasti ilostuttamaan tämän kevään pääsiäisistutuksia. 🥚🐣



🌸 Terveisin Susanna 🌸

maanantai 22. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 22. luukku. Keinotekoiset havuköynnökset

 

Havaitsen kaksi toisiinsa liittyvää tekijää sille, että keinotekoiset havukoristeet ovat löytäneet paikkansa minun joulussa:

Se kehitys on tapahtunut, että nykyään keinotekoiset havut näyttävät melko aidoilta ja siitä johdannaisena olen itse kehittynyt ja alkanut sietää niitä. Eikä enää ole kyse sietämisestä, vaan todellakin pidän niistä. Ehkä tuohon liittyy vielä sekin tekijä, että kun nykyään työt häiritsevät aika vahvasti harrastuksia, minulla ei kertakaikkiaan ole enää aikaa alusta alkaen tehdä tällaisia kausisomisteita. Silloin on melkein pakko tykätä, jos sellaisia kuitenkin haluaa 😅

Ostin ensin pari noin 2 metriä pitkää havuköynnöstä, jotka virittelin etupihan terassin kaiteelle. Kun olin saanut auottua ja oiottua kaikki oksat sojottamaan oikeaan suuntaan, köynnökset näyttivät jokseenkin hyviltä. Lisäsin niihin valot ja en minä nyt paljoa paremmasta tietäisi! Tuuheat ja kauniit köynnöksethän ne ovat!


Viimeistään punaisista ruseteista se joulumieli sitten herkeää 🎀

Satuin sitten vielä alennusmyyntiin ja nappasin viimeisen samanlaisen köynnöksen hyllystä mukaani. Hetken jouduin arpomaan ja riitelemään itseni kanssa siitä, mihin tuon yksittäisen köynnöksen asettaisin. Päädyin virittelemään sen eteisaulaan, peilien päälle.

Kuten yksi tuttavani asiaa päivitteli; on se hyvä, että tekevät näistä tekohavuista nykyään niin aidon oloisia, että varistavat neulasiakin yhtä paljon, kuin aidot havut. Olen samaa mieltä.

Näin mennään yhä kiihtyvällä vauhdilla joulua kohti 🥰



 🌸 Terveisin Susanna 🌸


 

tiistai 16. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 16. luukku. Jouluinen helmikranssi

 

Tässä kranssissa käytetty runko on valmis helmirengas. Ajatuksena valmistaa jouluinen ikikranssi, jossa keinotekoisilla materiaaleilla varmistan, että kranssi säilyy vuodesta toiseen.

Materiaaleina ovat keinotekoiset tuijan oksat sekä punaiset marjaoksat. Harmahtavilla lehtioksilla pehmensin kirkuvan punaisten marjojen vaikutusta. Kiinnitin materiaalit kuumaliimalla kranssiin. 

Rusettiin käytin kolmea erilaista nauhaa. Värit ovat maanläheisiä ja hillittyjä.

Tästä tulikin kaunis ja hento kranssi ja se luo hillittyä joulutunnelmaa. 🥰




 🌸 Terveisin Susanna 🌸

sunnuntai 14. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 14. luukku. Tunnelmallinen joulukaupunki

Keittiön tiskikaappiryhmän yläkaapit ovat matalaa mallia, jossa kaapin yläpuolelle jää hyvin tilaa vaikka erilaisille somisteille. Normaalisti olen pitänyt kaapin päällä meille eri yhteyksistä päätyneitä kuparipannuja. Ne sopivat keittiön henkeen ja tuonne kaapin ylisille juuri oikealla tavalla.

Vaikka tämä on jo kolmas joulu tässä talossa, hoksasin vasta nyt, että tuo kaapin päällyksen voisi somistaa jouluksi vaikka vähän runsaamminkin. Se kun ei ole kuinkaan päin minkään toimintojen edessä, mutta osuu keittiössä oltaessa varsin hyvin silmään.

Päätin sitten hyödyntää jouluiset somisteet, jotka ovat jääneet viimeisinä vuosina hieman paitsioon. Uuteen paikkaan muutettaessa kun menee aina hetki, että tavarat yleensä ottaen löytävät paikkansa.

Ensin päätin nostaa kaapin päälle metalliset lehtipuurungot sekä samaan settiin kuuluvan metallisen kauriin. Ja koska ne eivät vielä täyttäneet päällystää edes likimain, aloin mielessäni rakentelemaan sinne kokonaista kylää... 

Asettelin lehtipuiden lomaan talolyhdyt ja ne muuttivatkin tunnelman aivan toisenlaiseksi. Asetelma alkoi todellakin muistuttaa pientä kylää tai kaupunkia.

Tämän jälkeen nostelin kaapin päälle keraamiset kuuset, joten kylä muuttuu nyt lehtimetsän kautta lumiseksi kuusimetsäksi. Nämä kuuset ovat olleet aiempina jouluina emännänkaapin päällä olohuoneessa, mutta ovat ikävästi jääneet siellä vähän näkymättömiin. Nyt ne ehkä löysivät paikkansa.

Ja ihan viimeiseksi asensin lyhtyihin patteritoimiset tuikut sekä kylän ja puiden lomaan patteritoimisia valosarjoja.

Ja voi kuinka kaunis siitä tulikaan 💕



 🌸 Terveisin Susanna 🌸

perjantai 30. toukokuuta 2025

Ylioppilasjuhlien kakunkoriste

 

Tänä keväänä on yhdet juhlat, kummityttöni yliopppilasjuhlat, joiden valmistelussa saan olla jollain muotoa mukana. Suurimpia rajoitteita valmisteluissa auttamiseen luo välimatka, eli mukana on sellaiset elementit, jotka kestää noin viiden tunnin automatkan.

Valmistin sokerimassasta kakunkoristeen, joka kulkeutuu vaurioitumatta ja pienessä tilassa pitkänkin matkan. 

Väriteema juhlissa on pinkki ja mukana on häivähdys keltaista, joten tällä lähtökohdalla pyörittelin ajatusta.

Sokerimassan värjäsin itse geeliväreillä.

Luonnollisesti koristeeseen tuli valkoinen lakki. Sokerimassan värjääminen mustaksi on hankalaa ja siksi maalasin lakin reunan ja lipan lopuksi mustalla sokerikuorrutteella.

Ja kuten olen ennenkin maininnut, en ole mikään ruusumestari, mutta taas vaan piti sitäkin yrittää. Lehtineen ja kaikkineen.

Keltaista väriä koristeessa edustaa perhonen.

Kasasin nämä elementit ruusukuvioiseksi kaulimalleni pohjalle. Vaikka tuo rusukuviointi ei liiaksi pohjasta erotukaan…

Viimesilauksen koristeeseen tein helmiäissprayllä. Ja taas sain koko keittiön kimaltelemaan… 😅

Kyllä se vaan niin on, että kun itte tekee, niin saa justiin sellaista, mitä sattuu tulemaan 👍🏻




 🌸 Terveisin Susanna 🌸



sunnuntai 13. lokakuuta 2024

Virkatut pikkukurpitsat

Eipä ollut tarkoitus tällaisiin ikikurpitsoihin hairahtaa, mutta näin nyt vaan kävi... 😅 

Ja kaikki alkoi siitä, että minulla oli kerä oranssia puuvillalankaa. Mihinkähän tarkoitukseen olinkaan sen ostanut...? 🤔

Ensimmäisen kurpitsan tein siis tästä oranssista virkaten kiinteitä silmukoita ketjusilmukkariviin ja joka kierroksella silmukan takimmaiseen lankaan. Joka kierroksella takimmaiseen lenkkiin tehtävät kiinteät silmukat näyttävät laajempana pintana joustoneuleelta. Tällainen raidallinen pinta muistuttaa myös kaukaisesti kurpitsan uurteita.

Kun olin saanut omaa mieltäni tyydyttävän nelikulmaisen "neuleen" aikaiseksi, yhdistin päät toisiinsa, jolloin nelikulmio muuttui lieriöksi.

Ensin ompelin kiinni lieriön toisen pään, jonka jälkeen työnsin syntyneen pussin täyteen vanua. Sen jälkeen ummistin toisen pään ja jatkoin ompelua "napojen" välillä siten, että pallukka pakottautuu kasaan ja saa tunnistettavamman kurpitsan muodon. 

Tämän jälkeen virkkasin kurpitsalle kannan, lehtiä ja kärhöjä. 

Seuraavat kurpitsat valmistin samalla tavalla, mutta käytin kiinteiden silmukoiden sijaan pylväitä. Tämä tapa oli ehkä hieman parempi, kuin kiinteät silmukat. Tuo päiden supistaminen onnistuu pylväsmallilla siistimmin, kuin kiinteistä silmukoista tehdyssä versiossa.


Kuten kurpitsoja löytyy luonnostaankin eri väreissä ja monissa eri muodoissa, on näidenkin tekemisessä mielikuvituksella tilaa laukata.


Ihan hauskathan nämä ovat ja ilostuttavat suuresti, vaikka alunperin virkatut pikkukurpitsat eivät tekemättömien käsitöiden listalla olleetkaan. 😄




🌸 Terveisin Susanna 🌸






keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Pajunkissat ja munakoristeet

 

Tein pääsiäiseksi pajunkissa-asetelman, johon päällystin muovimunia helmiäishohtoisella nyörillä.

Tämän askarteluidean myötä voi antaa mielikuvitukselle vapaat kädet ja luoda juuri sellaisia munia, kuin haluaa.

Askarteluun tarvitaan:

Muovimunia

Narua tai nyöriä

Kuumaliimaa

Koristeita. Esim. rusetteja, helmiä tai satiininauhaa.

Liimaa levitetään pienelle alueelle muovimunan pinnalle, kohtaan, josta nyörin kiinnittäminen aloitetaan.

Kiertäminen aloitetaan kiinnittämällä naru tiukasti aloituskohtaan ja kiertämistä jatketaan (välillä narua liimaten), kunnes koko muovimuna on peitetty narulla. Naru katkaistaan ja sen pää kiinnitetään huolellisesti liimalla. 

Nyörin aloituskohtaan liimasin pienen rusetin, joka toistaa kivasti munassa valmiina olleen ripustusnarun kullan väriä. Koska käyttämäni nyöri on itsessään jotenkin juhlallisen näköinen, munat eivät mielestäni tarvinneet enää muuta koristetta, vaan vastasivat tuollaisenaan mielessäni kehittelemääni kuvaa. 


Koska pääsiäinen on näin aikaisin, eikä kelitkään ole oikein suosineet pajunkissojen muodostumista, jätin keräämäni pajunoksat sisätiloihin vesisankoon yöksi. Näin ne kissaantuvat hyviksi. Pajunokasat ja -kissat kun ovat luonnostaan ikikukkia, jos niitä ei laita veteen, vaan antaa oksien olla kuivillaan.

Pajunoksille tein karsinnan ja siistimisen. Leikkasin ne oikeaan mittaan ja typistin oksia myös yläpäästä. Asetin ne kuivaan astiaan, astian pohjalle asettamaani kuivakukkasieneen.

Kiinnitin oksiin kukkateipillä höyheniä, jotka ovat muniin kiinnittämieni rusettien värisiä, eli vanhaa roosaa.

Lopuksi ripustelin munaset oksiin.

Melko näyttävä asetelma ihastuttamaan pääsiäisen aikaa. 🥰






🌸 Terveisin Susanna 🌸






lauantai 2. joulukuuta 2023

Joulukalenterin 2. luukku; kuurapintaiset lasilyhdyt

Joulukalenterin toinen luukku kätkee taakseen kuuraiset lasilyhdyt. 🥰

Nämä lyhdyt syntyvät lähestulkoon keittiöstä löytyvistä materiaaleista. 

Valmistin samalta seisomalta 7 lyhtyä.

Lyhtyyn tarvitaan:

Lasinen säilykepurnukka

Kuviollinen servetti 

Decoupagelakkaa

Kananmunan valkuaista

Hienoa sokeria

Koristenarua

Leikkasin serveteistä kuviot ja rajasin kuviot siten, että ne mahtuvat suunniteltuun purnukkaan. Yllättävää on, kuinka matalia purkit lopulta ovat ja vaikka valitsee kuinka pieniä kahviliinakuvioita, niitä on vaikea mahduttaa purkkien korkeuteen… 😳

Poistin servettikuvioista kaikki alemmat paperikerrokset siten, että jäljelle jäi vain ohut pintakerros, johon kuva on painettu. 

Tämä ohut paperi kiinnitetään decoupagelakalla purkkiin.

Kun kuvioiden lakkaus on kuiva, voidaan tehdä huurre lasien pintaan. Olen koristellut aiemmin sokerilla esim. jouluhedelmät, joista löytyy tarinaa täältä.

Lasipinta sivellään munan valkuaisella niiltä osin, kun huurretta lasiin halutaan. Kun valkuainen on levitelty, lasin pintaan sirotellaan kidesokeria. Valkuaista on hankala saada täysin kattavaksi kerrokseksi, kun värittömyyden vuoksi ei välttämättä erota, missä valkuaista jo on ja mistä se puuttuu… Järjestelmällisesti etenevä sivelykään ei estänyt haukipaikkoja. Jonkin verran niitä tosin voi korjata vielä sokeroinnin jälkeenkin.

Huurteen annetaan kuivua ja kovettua. Pinta on yllättävän kestävä valmiina. Siitä voi irrota yksittäistä sokerikidettä, mutta ei paljoa enempää.

Lopuksi sidoin punavalkoiset koristenarut purkkien kaulaan.

Purkkien pohjalle on hyvä laittaa ohut kerros hiekkaa tai vaikka suolaa, että sinne asetettava tuikku saa tasaisen alustan.

Näistä lyhdyistä tuli juuri niin kauniita, kuin toivoin. Servettien utuiset kuvat sopivat ideaan täydellisesti.

Näille lyhdyillä on oma tehtävänsä. Kerron siitä myöhemmin lisää 😊




keskiviikko 25. lokakuuta 2023

Syksyn kirjavat istutukset

Yleensä haen syysistutuksiin jonkinlaista harmoniaa vaaleiden ja luonnollisten värien kautta. Tämä syksy oli nyt kuitenkin kaikella tavalla poikkeava; en malttanut ostaa lainkaan niin paljon kanervia ja callunoita, mitä yleensä olen ostanut. Lopulta näistä ovensuun ”pääistutuksistakin” tuli varsinaisia värien ilotulituksia 😅

Istutin isoihin ruukkuihin skyline-callunat, joissa on useita vihreän sävyjä. Ne ovat jo itsessään kauniita, mutta nyt ne päätyivät osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Lisäksi ruukkuihin päätyi kirkkaan aniliininpunaiset sekä valkoiset callunat. 

Ruukkujen reunoille asettelin pieniä kuusen oksia sekä pohjalle tuijan oksia.

Keskelle istutusta painoin aiemmin massasta valmistamani pienet kurpitsat, jotka niputin kolmen kappaleen nippuihin.

Lopuksi asettelin ruukkuihin, kuin kehykseksi jäkälöityneitä männyn oksia.

Iloiset ja värikkäät istutukset ihastuttavat porraspäässä 🥰