Syntymäpäivälahjat itselleni

Kun teen erilaisia käsitöitä ja askarteluja, tulee usein annettua valmis työ lahjaksi jollekin läheiselle tai tuttavalle. Ja kun aikansa tätä tekee, alkaa jopa harmittamaan, että itselle ei ehdi ikinä tekemään mitään ja jää vaille näitä kivoja ja joskus jopa tarpeellisia härpäkkeitä.

Päällimmäisenä mielessä on ollut ainakin kaksi sellaista asiaa, joita ilman olen ollut tähän asti ja ties kuinka monet tekeleet on lähteneet maailmalle.

Omien syntymäpäivien lähestyessä päätin keskittyä viikon ajan siihen, että toteutan ihan vain itselleni niitä käsitöitä, joita ilman olen jäänyt. Ei tarvitse sitten enää karehtia muita... 😅

Ja näinpä syntyi uusi siemenkansio. Ja vielä lempivärissä; roosan punaisena. Näin syksyllä varsin ajankohtainen ja ilostutti minua suuresti.

Toinen lahja itselleni oli nämä K-18 tölkinsuojat. Näitä onkin lähtenyt maailmalle ripakopallinen, mutta itse olen jäänyt vielä tähän saakka ilman. Niinpä olin myös tästä lahjasta varsin iloinen... 😅

Kiva virkata sitten taas muille, kun välillä saa jotain itselleenkin. 😌

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa  

Siemenkansio

 

Idea tähän siemenkansioon kumpusi siitä, kun keräsin viime syksynä hajuherneen palkoja työtakkini taskuun ja löysin ne sieltä ihan äskettäin. Eihän siinä mitään ongelmaa sen suhteen ole, että siemenet on hyvinkin sieltä taskusta käytettävissä. Mutta. Siinä on ongelma, kun syksyllä kuivatut ja kevättalvella ostetut siemenet ei olekaan keväällä siellä, missä niiden luuli olevan. Siksi tällainen kansio on tarpeen. Se voi poistaa kaikki nämä ongelmat 😅

Kansio itsessään on valmis tuote; keinonahkakannet ja muovitaskut. Tähän settiin kuuluu lisäksi hankkimani pienet paperipussit, joissa on tila sisältöä koskeville merkinnöille.

Viimeinen silaus menee kuitenkin sinne Diy-osastolle. Pitäähän kansiolla joku nimi olla…

Kirjoitin kansion kanteen itseliimautuvia vaahtomuovikirjaimia käyttäen tekstin; ”MIHINKÄS SIEMENET”.

Tällaiset kaksoismerkitykselliset sanat ja sanonnat ovat mielestäni hauskoja. Jollain tapaa myös blogini nimi menee samaan lokeroon…? Teksti viittaa myös erääseen hieman härskihköön vitsiin, mutta se ei nyt ensimmäisenä mielessäni ollut… 😬

No nyt on siemenille oma paikka. Siisti ja järjestelmällinen ihminen pissaa hunajata. Tosin tämä ensimmäinen versio lähtee siskolleni syntymäpäivälahjaksi. Hän kun harrastaa noita siemeniä ja niiden keräilyä vielä enemmän, kuin minä. 🥰

Onnea vaan syntymäpäiväsankarille! 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Uusi mekkokaappi

Tykkään valtavasti mekoista 🥰 niitä on kertynyt sen verran monta, että niille ajattelemani 60 cm komero jäi vähän tiukaksi. Niinpä pitkän haeskelun jälkeen löysin ja tilasin mäntyisen, valkoiseksi käsitellyn, metrin levyisen kaapin, jonka voisin pyhittää ainoastaan mekoilleni.

No yllätys oli, että kaappi saapui varsin pienissä paketeissa. Ajattelin ensin, että pakkaus, jossa on ovet ja sivuseinät, on jäänyt matkan varrelle…

Mutta eipä. Myyntikuvista ei vain ollut käynyt ilmi, että sivuseinät ja ovet liitettiin aina kahdesta osasta 😂 Palojen toisiinsa liittämistä ei siis ollut viritetty ihan ikean kalusteiden tasolle... Paikoin osat myös irvistelivät ja epäusko meinasi vallata kasaajat, mutta onnistuihan se lopulta.

Kaapin välihylly jätettiin kasaamisvaiheessa pois, koska muutoin henkaritanko olisi jäänyt niin alas, että pisimpien mekkojen helmat olisivat olleet kurtussa kaapin pohjalla. Ennemmin sitten luovuin hyllystä.

Kaapin takaseinän levyt olivat ikävän näköiset, ruskeapintaiset ja antoivat sellaisenaan jotenkin keskeneräisen vaikutelman.

 Niinpä tapetoin ne kukkakuvioisella tapetilla. Kyseisen tapetin hankin aiemmin senkin kaappien hyllyjen  päällyspaperiksi. Senkistä olen kertonut aiemmin täällä 👉🏻 Olohuoneen senkki

Koska ylähylly jäi pois, piti keksiä jokin vaihtoehtoinen säilytyspaikka tyllialushameille. Löysinkin sitten ihastuttavat pyöreät pahvirasiat, jotka näyttävät aika kivoilta kaapin päällä ja alushameet sopivat laatikoihin juuri sopivasti.

Tämä oli varmaan viimeinen isompi kalustehankinta ja vihdoin alkaa kaikki tavarat löytämään omille paikoilleen 🥰

Puuhelmikoristeet tuikkupalloihin

 Sain edelliseltä työnantajaltani syntymäpäivälahjaksi lahjakortin liikkeeseen, joka myy mm. Aarikan tuotteita. Hankin silloin suuren lasisen pallomaljan, jonka suuaukkoa koristaa puuhelmet. Yksinkertaisen muotoinen malja helmineen on valtavan kaunis.

Pentikin lasiset tuikkupallot ovat istuneet lähes täydellisesti tuon maljakon kaveriksi. Kirkas lasi ja toistuva pyöreä muoto eivät yhteen sopiakseen katso valmistajan merkkiä.

Kun aiemmin tein puuhelmistä koristerenkaat lampunjalkoihin, oli tarkoituksenani tehdä helmirenkaat myös lampunvarjostimiin. Helmirenkaat muuttivat varjostimet kuitenkin raskaan näköiseksi ja lamppu näytti liian yläpainoiselta. Sen vuoksi helmiä jäi minulle käyttöön yllinkyllin ja etsin niille sopivia käyttökohteita. Näin syntyi puuhelmikoristeet tuikkupalloihin. Helmikoristeiden kanssa ne näyttäisivät ehkä entistä yhtenäisemmiltä maljakon kanssa.

Käytin helmirenkaisiin ohutta, siimamaista kumilankaa, joka ei erotu helmien välistä lainkaan.

Valmiit helmikoristeet näyttävät tuikkupalloissa paremmilta, kuin osasin odottaa.

Tosin pienemmässä pallossa nuo 15mm helmet näyttävät hieman ylikokoisilta…? Koska ideana helmet toimivat, voi olla, että pitää hankkia pienemmät helmet ja tehdä tämä vielä uudestaan 😅

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Puuhelmillä päivitetyt lampunjalat

Muuton yhteydessä myin joitakin pareja yöpöydän jalkalamppuja pois, kun ajattelin, että en oikeasti tarvitse niin monia erilaisia. Ja nyt tuli kuitenkin joulua pois siivotessani sellainen tunne, että haluaisin jotain uutta… Ei tuntunut silti järkevältä lähteä taas ostamaan uusia lamppuja, kun juuri olen päässyt eroon ylimääräiseksi luokittelemistani.

Nämä pienehköt, valkoiset puulampunjalat on olleet minulla jonkin aikaa ja ajattelin koettaa tehdä niille sellaisen hallitun muutoksen.

Pujotin 8 kpl 15mm puuhelmiä kumilankaan ja solmin kumilangan renkaaksi.

Rinkulat pujottelin lampunjalkoihin.

Valitsin lamppuihin yksinkertaiset, valkoiset varjostimet.

Nämä puuhelmillä päivitetyt lampunjalat ovat kyllä melko täydelliset tarkoitukseensa. Halvat, helpot ja nopeat toteuttaa ja ennen kaikkea kivan näköiset 😍

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Korkkarien makea muutos

Maalattavaksi valitsin kengät, jotka ovat ihan ok käyttää, eli sisäänajo on huolella tehty. Ajattelin toteuttaa kengissä cartoontyyliä.

Maalaamisessa käytin kalkki- ja akryylimaaleja.

Ensin pohjustin kengät vaaleanpunaisella helmiäishohtoisella akryylimaalilla.

Pohjan ja koron sisäosan maalasin vaaleanpunaisen kaveriksi täydellisesti sopivalla turkoosilla. Peittävän lopputuloksen sai 2-3 maalikerroksella.

Valkoiset valumat kengän suuaukolla kuvaavat kuorrutteen valumia, jotka mielestäni kruunaavat nämä makeat värit. Valumat rajasin mustilla ääriviivoilla.

Ehkä näiden kirppikselle lähdössä olleiden kenkien käyttöaste lähtee nyt uuteen nousuun 😊

Ruokailuryhmän kunnostaminen

Ostin noin 15 vuotta sitten ruokailuryhmän, joka on ollut käytössä päivittäin koko tuon ajan. Pöydän ja tuolien jalat olivat valkoiset ja kannet tumman kirsikan sävyyn kuultolakatut.

Nyt kalusteet olivat kuluneet ja naarmuuntuneet, eikä kansien sävy istunut millään muotoa uuden kodin sävyihin. Kalusteet kuitenkin itsessään ovat tukevat ja käyttökelpoiset. Niinpä päätimme kunnostaa ryhmän.

Kannet hiottiin täysin puupinnalle. 

Kuluneisiin ja vaurioituneisiin pöydän jalkoihin tehtiin höylällä viisteet, jolloin kaikki tikkuuntuneet alueet saatiin häviämään. Muutoin rungot ja jalat pestiin maalipesuaineella ja hiottiin kevyesti.

Kansiin käytettiin Teknoksen Helo 40 kalustelakkaa sävyssä T8036.

Käsittelyt tehtiin ruiskulla ja lakka ohennettiin siten, että sen ruiskukevitys oli mahdollista. Välihionnan jälkeen pinnat lakattiin toiseen kertaan. 

Jalat ja rungot maalattiin ohennetulla puolikiiltävällä Futura 40:llä. Myös jalat ja rungot välihiottiin ennen viimeistä pintaa.

Ilman välihiontaa pinnasta ei tule sileä, vaan siihen jää "terävää" pientä röpelöä. Välihionta on huolittelua, jonka tekemättä jättäminen heittää hukkaan kaiken tehdyn työn.

Lopputulos on meidän tarpeeseen täydellinen. 

Sen sijaan, että uudesta kalustosta olisi maksettu 700 - 1000 euroa, vajaan 100 euron materiaaleilla ja noin kolmen päivän työpanoksella saatiin mitä haluttiin. Kalusto täydellisesti varmasti seuraavat 15 vuotta 😊

Ruokapöydän kannen uudistaminen

Olin alusta saakka haaveillut uuden kodin keittiöön Riviera Maisonin neliön muotoista ruokapöytää, jonka kansi on valmistettu ajopuusta. Vaikka tilaakin ruokapöydälle on, ei mitat menneet millään kohdilleen, kun mittanauhaa koetin ruokapöydälle varattuun tilaan sovittaa. 150cm pöydän kulmat tukkisivat tilaa liiaksi ja vaikeuttaisivat pöydän ympärillä liikkumista. Pienemmän pöydän ympärille taas mahtuisi liian vähän tuoleja, eikä se enää ajaisi asiaansa. 

Suunnitelmat meni siis uusiksi…

Ankaran nettiselailun jälkeen löysin eräästä kaupasta pyöreän pöydän 150cm halkaisijalla. Koska kuvien perusteella pöydässä oli hieman samaa luonnetta, kuin tuossa alun perin haaveilemassani, otin riskin ja tilasin sen.

Kun pöytä sitten saapui, kannen sävy oli jotain muuta, kuin kuvissa. Tietenkin 🙄 Väri oli kaukana harmaasta tai ajopuusta. Harmaa sen olisin suonut olevan. Pari viikkoa sitä katseltuani ja aikani itselleni valehdeltuani päädyin siihen, että pöytä ei tuollaisenaan nyt kyllä sovi meille.

Joten taas meni suunnitelmat uusiksi…

Etsiskelin kaiken maailman vippaskonsteja ja oikoteitä, kuinka olisin kannen haalistanut, mutta lopulta järki voitti ja kansi otettiin irti. Kannettiin se sitten autokatokseen hiottavaksi. Hiomista olin epäröinyt pääasiassa siksi, että pöydän kansi on valmistettu kierrätyspuusta ja siinä oli naulankantoja, koloja sun muita madonreikiä, joiden pelkäsin häviävän hiomalla.

Lakkapinnan hiominen ei lopulta ollut ihan mahdoton rasti ja kun hionta oli valmis, olin tyytyväinen, että siihen oli ryhdytty.

Vaikka kansi oli hiottuna varsin kivan näköinen; elävä ja aidon tuntuinen, en halunnut sen jäävän tuollaiseksi, koska mäntypuuna materiaali olisi kuitenkin ajan saatossa kellastunut, eikä se olisi taaskaan ollut hyvä.

Lakkasin kannen Helo Aqua 20 lakalla, jonka voi sävyttää kuultoväreillä. Sävyksi valitsin vaalean harmahtavan T3031. 

Tuote on himmeä, vesiohenteinen lakka ja sitä oli helppo ja miellyttävä käsitellä.

Ensimmäisen kerroksen jälkeen en ollut vielä täysin tyytyväinen sävyyn.

Toinen käsittely toi kanteen kyllin vaalean sävyn, jonka sitten jo hyväksyin. Eikä kolot, halkeamat ja madonreiät mihinkään hävinneet…

Etteikö tässä sitten passaa aamukahveja juoda 🥰