Suklainen Cappuccinokahvikakku

 

Nordic Waren kakkuvuokien myötä keittiössäni on lähtenyt ihan uuteen nousuun erilaisten kahvikakkujen leipominen. Ja tähän nosteeseen piste iin päälle oli sitten yleiskone, jonka hankin pitkän haaveilun jälkeen. Vaikka ihan hyvin pärjäsin sähkövatkaimella ja puuhaarukalla, en ymmärtänyt lainkaan miten helppoa loppupeleissä kakkutaikinat on pyöräyttää tällä koneella. Koneen voi jättää itsekseen surisemaan siksi aikaa, kun mittaa vaikka jauhoja tai valitsee sitä oikeaa kakkuvuokaa.

Olihan minulla ennestäänkin yleiskone, mutta se oli raskas ja olovanaan hankala puhdistettava. Lisäksi se oli iso ja olisi vienyt työpöydältä valtavan tilan. Sen verran turhamainenkin olen, että sen kaappiin piilottamisen määräävin tekijä oli, ettei se oikein sopinut sisustukseen… Ja eihän sitä kaapin takaosista tule esiin nostettua, jos ei kyse ole vähän suuremmasta leipomissessiosta. En siis itsekään ymmärtänyt miten väärässä aiemmin olin. Ja nykyään jos tämä ihana kapistus ei soi ja laula, se vain koristaa keittiötäni 😍

Tällä kertaa leivoin suklaisen kakun, johon mausteeksi tuli cappuccinojauhetta. Vuokana syksyn teemaan sopiva lehtikuvioinen harvest leaves.

Ainekset;

5 dl vehnäjauhoja

2 dl fariinisokeria

2,5 tl leivinjauhetta

3 tl vaniliinisokeria

100g tummaa suklaata

3 rkl tummaa kaakaota

3 rkl cappuccinojauhetta 

2 dl ranskankermaa

1dl kermaa

3 munaa

0,5 dl siirappia

150 g voita

Kuivat ainekset ja rouhittu suklaa sekoitetaan yhteen. Jauhoseokseen lisätään ranskankerma, kerma, munat, siirappi ja sulatettu ja jäähdytetty voi.

Taikina nostellaan voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (Nämä Nordic Ware vuoat eivät tarvitse välttämättä jauhotusta ja käytänkin ainoastaan vuokasprayta).

Kakkua paistetaan 175 asteisen uunin alimmalla tasolla n. 50 minuuttia. Paiston loppuvaiheessa voi laittaa leivinpaperin kakun päälle, ettei se tummu pinnastaan liikaa. Tosin tämänkin kakun päällimmäisen osan leikkasin pois sen epätasaisuuden vuoksi, jolloin tummumisella ei ole enää mitään merkitystä. Kakun annetaan seistä hetki vuoassa ennen sen kumoamista.

Vauvan peitto virkaten - pajuneliöt

Vauvan peiton malliksi valikoitui pajuneliö, koska tästä kyseisestä mallista en vielä koskaan ole varsinaisesti mitään isompaa työtä tehnyt. Pajuneliön ohjeen löytää vaivattomasti netistä.

Neliöissä käytin lankana käytin paksuhkoa chenillelankaa, jonka ajattelin pehmeytensä puolesta sopivan vauvalle tulevaan tekstiiliin. Koukkuna 4.

Tein neliön sisimmän osan (3 ensimmäistä kierrosta) tummemmalla sinisellä ja loput vaaleammalla. 

Peitosta tuli neliön muotoinen; 4x4palaa. Jätin neliöistä ohjeen mukaisen viimeisen "suoran" kierroksen tekemättä, koska laskeskelin mielessäni, että olemassa oleva vaalean sininen lanka ei muuten tule riittämään kyllin moneen palaan. Vaunupeitoksi tämä kuitenkin on tällä toteutustavalla juuri oikean kokoinen.

Neliöt kiinnitin toisiinsa soveltamalla kalevalapeitosta tuttua "Väinämöinen"-liitosta. Myös reunapitsin tein kalevalapeiton "Pohjolan neito"- ohjeella. Liitoksen ja reunapitsin lankana luonnonvalkoinen Camilla ja 3 koukku. 

Vaunupeitto ihanalle pienelle pojalle ❤️

Tehosteseinä nro 2 maalaamalla

Toiseen makuuhuoneeseen tein tehosteseinän samoilla harmaan sävyillä ja samalla tekniikalla, kuin ensimmäiseen makkariin. Ensimmäisessä makuuhuoneessa nurkkaan tulee vaatekomeroita, joten tein sinne vaakasuoran kuvioinnin joka ei häiriinny eteen tulevista kalusteista. Tässä toisessa huoneessa seinän eteen ei tule kiinteitä kalusteita, joten pystyin suunnitella kuvion hieman toisella tyylillä. 

Lähdin alakulmista ja -reunasta liikkeelle tummalla sävyllä, joka vaalenee ylös ja keskelle.

Tekniikan kerroin jo tuossa aiemmassa postauksessa, mutta alla muutama kuva kertomaan työn vaiheista.

Otin pari kuvaa myös niistä kompastuskivistä, joita kannattaa välttää… Tai ainakin tällaiset suherot on hyvä korjata;

Jos alla oleva maalikerros ehtii liian kuivaksi ennen seuraavan kerroksen levittämistä, sienellä töpöttäminen irrottaa alemman kerroksen maalin ja jäljelle jää vain pohjamaali. Tästä syystä maalin pitää olla täysin tuoretta tai vastavuoroisesti niin kuivaa, että päällemaalaus onnistuu.

Töpötettäessä viimeistä häivytyspintaa, sientä pitäisi käännellä jatkuvasti että jälki olisi mahdollisen epätasaista. Silmä kyllä erottaa, jos sienen tekemä kuvio toistuu peräjälkeen samanlaisena ja liian symmetrisesti.

Edellisen seinän jälkeen oli helppo lähteä toteuttamaan tätä seinää, kun tiesin mitä olen tekemässä. Vaikka tämän seinän pituus ei ole kuin noin 3 metriä, toteutus oli kuitenkin edellistä, pidempää seinää haastavampi. Vaikeutta toteutukseen toi se, että sävyraidat ovat kaarevia ja niistä piti saada symmetrisiä. Ihan seinän vieressä seisoessa symmetrisyyttä on vaikea hahmottaa ja siksi seinä vaati jatkuvaa tarkastelua kauempaa.

Varsin tyytyväinen olen myös tähän seinään 👌

Mantelin makuinen ruhtinaskakku

 

Olipa taas ihana palata kätköjeni kaikkein vanhimpien reseptien pariin. Niistä valitsin leivottavaksi mantelin makuisen ruhtinaskakun, jonka resepti on aikoinaan sisältynyt sellaiseen 70-80 -luvun reseptikortistoon 🥰

Ainekset

150 g voita

1,5 dl sokeria

1 muna

1 keltuainen

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Mukaan sekoitetaan muna ja keltuainen ja vatkataan seos kuohkeaksi. Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja lisätään voivaahtoon. Taikina sekoitetaan tasaiseksi. Taikinaa lepuutetaan jääkaapissa n. puoli tuntia.

24cm irtopohjavuoka pohjustetaan leivinpaperilla ja 3/4 taikinasta painellaan vuoan pohjalle ja taikinaa nostetaan  painellen myös reunoille 2-3 cm.

Päälle valmistetaan mantelirouheesta massa.

Ainekset;

200 g mantelirouhetta

3 dl tomusokeria

1 valkuainen

1 rkl vettä

Kaikki ainekset sekoitetaan yhteen ja tarvittaessa lisätään vettä, jos massa on liian kankeaa. Massa levitetään taikinapohjan päälle.

Lopusta taikinasta muotoillaan tortun päälle taikinaristikko. Oma taikinani oli sen verran löyhää, että pyöritin taikinasta ohuita pötkylöitä, jotka asettelin kakun päälle ristiin. Uunihan ne sitten kaunistaa omalla tavallaan.

Kakkua paistetaan 175 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.

Aika perusaineksista ja pienellä vaivalla syntyy tämä ihana, nostalginen, mantelin makuinen kakku. 😊

Ja vielä samainen kakku, jonka pintaan jäävään taikinaosaan lisäsin jauhoja niin paljon, että siitä tuli kaulittavaa. Kovetin taikinasta piparkakkumuotilla ottamani kuviot ensin pakastimessa ja asettelin ne piirakan pintaan ennen uunia. 😊

Mokkapalamuffinssit maapähkinävoisydämellä

Olen joskus ostanut leipomisvälineen, jonka käytännön testaaminen on jäänyt tekemättä.Päätin nyt sitten viimein valmistaa täytettyjä muffinsseja, että tiedän onko vekotin turhake vai ei. Kyseessä siis leikkuri, jonka avulla voi tehdä muffinsseihin koloja, jotka sitten taas voi täyttää haluamallaan täytteellä.

Toinen muffinsseihin liittyvä ostos on aikoinaan ollut muffinssipelti. Se turhautuminen, joka syntyi uunipellillä leviävistä, epämääräisistä muffinssintapaisista on enää vain muisto… En enää suostuisi tekemään muffinsseja ilman peltiä. 😃

Muffinssit valmistin mokkapalojen reseptillä. Ohje löytyy aiemmasta postauksestani. Taikinamäärästä syntyy 15-20 muffinssia, riippuen pitkälti muffinssivuokien koosta.

Muffinssivuoat asetellaan muffinssipeltien koloihin ja vuoat täytetään taikinalla noin puolilleen. Muffinseja paistetaan uunin keskitasolla 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Maapähkinävoisydämen tein luonnollisesti maapähkinävoista… ja koska kaapistani löytyneessä voissa ei ollut sokeria, sulatin voita mikrossa sen verran, että tomusokerin sekoittaminen sekaan oli mahdollista. Makeutin maapähkinävoin suuhun sopivaksi.  

  Kun muffinssit ovat jäähtyneet, niistä otetaan tuolla leikkurilla palanen pois ja syntyneeseen monttuun laitetaan teelusikallinen maapähkinävoita. Lopuksi leikkurista painetaan pois leikattu palanen sydämen päälle kanneksi.

Muffinssien kuorrutteen tein mokkapalojen päällisen ohjeen mukaan ja koristelin kuorrutetut muffinssit nomparelleilla ja hopeahelmillä. Ennen tarjoilua jäähdyttelin muffinssit jääkaapissa.

Eipä tuo laite ihan turha ollut. Ja makea maapähkinävoi istui melko mukavasti mokkapalan sisälle. 

Nämä muffinssit ovat kauniita pieniä leivoksia. 😍

 

Tehosteseinä nro 1 maalaamalla

 

Nyt ollaan remontin suhteen siinä vaiheessa, että saan viimein toteuttaa näkyviä pintoja. 🥰 Ensimmäisenä maalasin suurimpaan makuuhuoneeseen tehosteseinän. 

Olin mielessäni ajatellut, että maalaan seinään ala- ja yläpäihin tummemman ”betonijäljitelmä”-pinnan joka vaalenee seinän keskelle. Tekniikka ja tyyli vain olivat vielä mysteerejä…

En halunnut seata mukaan laasteja tai mitään paksumpia struktuuriseinämateriaaleja, vaan halusin että pinta syntyy silkalla maalilla ja on haluttaessa ilman tasoitusta ja hiontaa maalattavissa yli.

Maalasin ensin koelevyyn seinissä yleismaalina olevan sävyn. 

(Postauksen loppuun kerron tarkemmin käyttämistäni maaleista ja sävyistä.)

Sitten etsin kaikki omistamani erikoispelit ja -pensselit.

Maalattuun levyyn kokeilin tehdä kuviointitelalla ja normaalilla vaahtomuovitelalla erilaisia väri- ja tekniikkayhdistelmiä. Ja kun niin kovasti olin haaveillut käyttäväni jonkin väristä lasyyriä kuvion pintaan, testasin myös kaapista löytyneen kultaisen lasyyrin istumisen harmaaseen sävyyn. No ei sopinut mistään suunnasta tarkasteltuna, joten päätin toistaiseksi säästää lasyyrin johonkin muualle…

Ja sitten lopulta päätin tehdä seinän maalauksen ihan muulla tavalla, mitä levyyn olin testaillut…

Tällä tekniikalla on mahdollista tehdä 3-4 eri sävyllä elävän näköistä ja yksilöllistä pintakuviota. 

Koska halusin sävyn muuttuvan, tein yhden sävyraidan seinään aina kolmella eri sävyllä. Yhden sävyraidan korkeus on n. 30-40 cm.

Rajasin seinän päädyt leveällä maalarinteipillä. Ylä- ja alareunaan en teippiä vetänyt koska kattopaneelit, lattian pintamateriaalit sekä listoitus tehdään vasta maalauksen jälkeen ja sotkeentumisen vaaraa ei näin ollen ollut.

Aloitin seinän keskeltä vaaleasta raidasta sävyillä 1, 2 ja 3. Vaalean raidan ylä- ja alapuolelle tein astetta tummemman raidan, johon käytin sävyjä 2, 3 ja 4. Kolmanteen raitaan käytin myös sävyjä 2, 3 ja 4 ja heitin mukaan ihan pienen määrän tumminta sävyä 5. Lopuksi tein vielä seinän ylä ja alareunoihin kapeat raidat, joihin lisäsin tummiman sävyn määrää (sävy 5).

Tekniikka toimi siten, että seinään vedetään siveltimellä reilut huitaisut RISTIIN haluttuja maalisävyjä. Tämän jälkeen tasoitellaan maaleja hieman pensselin avulla, taas ristiin. Ristiin vetämisellä on se merkitys, että sävyt sekoittuvat valmiiksi epäsymmetrisesti ja mikään säännönmukaisuus ei sotke kuviota.

Lopullinen pinta syntyy sienellä töpöttämällä. Töpöttämisessä on tärkeää käydä ihan jokainen kohta sienellä läpi niin, että pensselin jälkiä ei jää mihinkään näkyviin. 

Maalattavaa pinta-alaa tehdään aina vain sen verran, että maali pysyy koko käsittelyajan tuoreena. 

Maalikerroksen vahvuus tasataan sienellä tasaisen paksuksi kerrokseksi kauttaaltaan ja sävyt saadaan häivytettyä toisiinsa.

Ensimmäisen (vaalean) sävyraidan tein neljässä osassa, koska pelkäsin että levittämäni maalit kerkeävät kuivumaan ennen kuin ehdin käsitellä ne. Kun sitten pääsin sinuiksi homman kanssa, uskalsin tehdä koko seinän mittaisen raidan aina kerralla.

Ongelmaksi voi muodostua kuitenkin nopeus.Tai hitaus. Eli jos seuraavaa raitaa rupeaa tekemään siinä vaiheessa kun edellinen maalikerros on juuri ja juuri pinnasta kuiva, sienikäsittely voi saada alemman kerroksen maalin irtoamaan. Näin ei kuitenkaan saa käydä.

Täytyy olla siis kyllin nopea tai niin hidas, että maalikerrokset pysyvät märkinä tai ehtivät reilusti kuivua ennen kuin uutta kerrosta alkaa tekemään. 

Kun sain työn tähän saakka, ryhdyin häivyttämään rajapintoja niin, että töpötin pensselillä sieneen sävyjä 1, 2 ja 3, eli samoja sävyjä kuin vaaleimmassa raidassa on. Töpöttelin harvakseen tätä vaaleinta sävyseosta vaalean raidan ylä- ja alapuolella oleviin tummempiin raitoihin lisäämällä sieneen jatkuvasti maaleja. Sitten töpöttelin sieneen sävyjä 2,3 ja 4 ja häivyttelin vaalean raidan ylä ja alapuolella olevaa tummempaa raitaa vaaleaan raitaan.

Tuolla töpöttämisellä rajapinnat häviävät ja erisävyiset raidat sekoittuvat toisiinsa. Tässä finistelytöpötyksessä on tärkeää muuttaa sienen asentoa jatkuvasti. Muutoin kuvioista voi tulla häiritsevän samanlaisia ja toistuva kuvio ottaa ikävästi silmään muutoin epäsymmetristen muotojen seasta.

Tuolla tavalla töpötellen kävin sitten läpi systemaattisesti kaikki rajapinnat. Eli vaaleaa häivytetään tummaan ja tummaa vaaleaan. 

Maalina käytin täyshimmeää seinämaalia.

Yleissävynä seinissä on sävy Hohkakivi.

Tätä samaa yleissävyä käytin myös yhtenä sävynä tehosteseinässä, että lopullinen seinä istuisi mahdollisimman hyvin myös ympäröiviin seiniin.

Ostamieni parin maalisävyn lisäksi minulla oli jämiä vanhoista maalausprojekteista. Käytettävissäni oli tällöin 6 eri harmaan sävyä, joista kuitenkin yhden sävyn jätin käyttämättä (kun en tiennyt, mihin väliin olisin sitä oikein pistänyt…)

1. Valmis valkoinen sävy

2. (Seinien perussävy) H487 Hohkakivi

3. H497 Kaoliini

4. K487 Kalsiitti

5. X497 Laava

Jos käyttää useampaa sävyä ja tekee kuviointia monessa osassa, kannattaa järjestää sävyt oikeaan järjestykseen ja pitää myös maalatessa sangot ja sävyt koko ajan samassa järjestyksessä. Kiireessä kun ei ehdi liikoja miettiä, vaan järjestyksessä olevia maaleja on helppo käyttää, eikä satu niinkään huteja.

Oikeastaan olen todella tyytyväinen tähän seinään. 😊 Taas kerran oli kysymys siitä, että pitää vain uskaltaa tarttua toimeen ja luottaa omaan osaamiseen. Olin varautunut siihen, että seinään vedetään päälle perusväri jos kuviointi ei onnistu, mutta eipä tarvinnut ylimaalata… 👌