Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmäpuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmäpuu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. elokuuta 2023

Hedelmäpuiden alustat

 

Meidän pihassa kasvaa viisi erilaista hedelmäpuuta. Puut ovat vielä varsin pieniä, kun vanhimmatkin niistä ovat vasta 7 vuotiaita. 

Jo istutettaessa jätin puiden istutusalueen katetulle mullokselle. Tällä halusin helpotusta ruohonleikkuuseen, kun puita ei tarvitse kiertää tiukasti tyven ympäriltä, vaan jokainen puu voidaan kiertää kauempaa ja puun alusta pysyy koko ajan siistinä. Yksi huono puoli, kun nurmi kasvaa puun latvuksen alla on se, että nurmea leikatessa vaurioitetaan ruohonleikkurilla puun tyveä. Jos tyvi vielä siistitään siimaleikkurilla, jälki voi olla kyllä hyvä, mutta kerrasta toiseen ja vuodesta toiseen tätä toistettaessa puun tyvi voi vaurioitua pahoin.

Katetun alustan etu on myös se, että puille annettavat ravinteet kulkeutuvat pintakasvuston ja ruohon sijaan itse puulle. Kuorihake katteena pidättää myös maan kosteutta.

Ympäröivä nurmi karkaa hiljaksiin mullokselle ja puun latvuksen kasvaessa myös mullosaluetta on hyvä suurentaa. Näin ruohoa leikatessa ei edes tarvitse yrittää sompailla alaoksien seassa. Siksi tapaan muokata alueet 1-2 kertaa kasvukauden aikana.

Painelen lapiolla 10-15 cm suuremman ympyrän mullosalueen ympärille. Polkaisen lapion niin syvälle, kuin sen vain saa. Tällä toimenpiteellä on myös se tarkoitus, että puiden pintajuuret katkeaa ja tällöin puun juurten kasvu painottuu syvemmälle, mikä on varsinkin pitkinä poutakausina puun eduksi. Tällä katkomisella on myös se tarkoitus, että pinnassa juuria kasvattavat puut versoisivat vähemmän esim. viereisessä kukkamaassa…

Nostan nurmimättäät yksitellen ylös ja poistan nurmen juurineen. Kaikkein helpointa on tämä työ tehdä keväällä, ennen kasvukauden alkua, mutta myös sopivan kosteaa maata on helppo käsitellä vaikka keskellä kesää..

Lopuksi katan mullosalueen 5-10cm vahvuisella kuorikekerroksella.


Puiden alle olen istuttanut pieniä sipulikukkia (mm. krookuksia), jotka kukkivat keväisin. 

Puut voivat hyvin ja lopputulos on siisti. 😊





keskiviikko 16. elokuuta 2023

Kirsikkapuun leikkaus

 

Kirsikkapuu leikataan vasta myöhemmin kesällä, elo-syyskuulla. Näin vältetään kirsikkapuulle tyypillinen nesteiden vuotaminen leikkaushaavoista. Kirsikka ei vaadi samanlaisia hoitoleikkauksia samoin kuin esim. omenapuu. Toisaalta, jos jonkin näköistä ohjetta on kyllä tullut vastaan… Eräässä ohjeessa käskettiin leikkaamaan puuta hieman samalla periaatteella, kuin omenapuita ja esitettiin, ettei puulle saa kasvaa kilpalatvoja. Mahdollisesti puita on eri mallisia, mutta itse en nähnyt millään mahdolliseksi, että leveälatvuksisen puun latvoja karsisin… En siten ymmärtänyt tuota ohjetta. 

Toisen kotini takapihalla kasvaa jo hieman isompi kirsikkapuu. Piha on ahdas, mutta melko hienosti me ollaan toimeen tultu. Kirsikka on kaunis kukkiessaan keväällä ja hyödyllinen luodessaan näkösuojan terassille. Puu myös viilentää varjollaan ihanasti muutoin valtavan kuumaa terassia. Isomman puun suurin ongelma on se, että se muuttuu sisäosistaan lehdettömäksi, kun oksat kasvavat pituutta ja vain niiden kärjissä on kukintoja ja lehtiä.

Sen vuoksi päätin muutama vuosi sitten hankkimalleni uudelle kirsikkapuulleni testata jostain todella vanhasta julkaisusta lukemaani ohjetta, jossa suositeltiin typistämään vuosittain kirsikkapuun vuosikasvuja. Tämä kylläkin sotii sitä periaatetta vastaan, että puut ovat puita ja niiden pitäisi antaa kasvaa puina. Jatkuva leikkaaminen ihan vain leikkaamisen ilosta ei ole tarkoituksenmukaista ja on jopa haitallista puulle. Mutta silti koetin tähän pienen puun alkuun tuota ajatusta, kun mietin asiaa siltä kantilta, että kuinka hakoteillä joku 100 vuotta sitten laadittu ohje voi olla? 

Parin kesän jälkeen huomasin, mitä tuolla leikkaamisella ilmeisimmin ajetaan takaa. Nyt, viidentenä kesänään puu on tiheä ja poikkeaa täysin edellisestä, vapaammin kasvaneesta kirsikkapuustani. Kirsikkapuun vuosikasvut voivat pienessä puussa olla useita kymmeniä senttejä kesässä ja kun puu kasvaa haaromatta, latvuksesta muodostuu lopulta harvahko. En nyt sitten osaa sanoa, onko tuo leikkaamisen vaikutuksesta syntynyt tiheä latvus kovin hyvä asia, kun normaalisti hedelmäpuiden suhteen pyritään ilmaviin latvuksiin. Viime kesänä en enää yltänyt leikkaamaan puun ylimpiä vuosikasvuja, joten totesin typistelyn typeryyden ja päätin että tänä kesänä en tuota puuta enää typistele. Kun sellaisen ongelman tuo jatkuva leikkely toi mukanaan, että hedelmiähän puu ei oikeastaan vielä tuota. Kirsikka kukkii vanhoista versoista, joten typistely vähentää kukintaa ja sitä myöden puu ei tuota hedelmiäkään. Tosin kirsikka ei välttämättä välittömästi istutuksen jälkeen rupea kukkimaan.

Hedelmiä minun pienen pihan, vapaasti kasvanut kirsikkapuu on taas tuottanut ihan kiitettävästi; noin 10 litraa / kesä. Suurin ongelma hedelmien suhteen on niiden eriaikainen kypsyminen. Niitä pitää keräillä kypsymisen myötä lähes päivittäin, koska kirsikat houkuttelevat rastaita ja harakoita, jotka sontivat puun ja lähitienoon sekä popsivat ne hedelmät suihinsa alta aikayksikön. Sitten jos kirsikat kypsyvät ja mehuuntuvat oikein kunnolla, on vuorossa ampparien invaasio. Ne syövät näppärästi itsensä marjan sisään…

Olen siis luopunut näistä ajatuksista, että ainakaan tuottavuuden vuoksi puuta olisi tarve leikata. Antaa kasvaa vaan ja tekee sen, minkä välttämättömäksi näkee. Kaikki muu on turhaa.

 Tämän syksyisellä leikkauksella pyrinkin saamaan puun rungon korkeammaksi. Reippaasti roikkuvien oksankärkien alta on hankala hoitaa puuta ja ympäröivää nurmikkoa. Varsinkin nyt, kun puusta on muotoutunut varsinainen tuhero, nuo roikkuvat alaoksat ovat hieman hankalat. 

Poistin muutaman melko roikkuvan ja alaspäin kasvavan oksan ja lopputulos olikin jo varsin mainio.

Minun kirsikkapuut kasvattavat juurivesoja. Ja paljon. Varmasti merkittävin kirsikan leikkaamiseen liittyvä toimenpide onkin poistaa tyveen ilmestyvät juuriversot sekä mahdollisesti myös kauemmas puusta nousevat pienet alut. Tyviversot kannattaa poistaa heti mahdollisimman pienenä. Jos versojen antaa kasvaa, puu menettää muotonsa ja runkopuusta tuleekin pensas. Tosin jotkin kirsikkalajikkeet ovat nimenomaan pensaita… 🤔

Mielestäni puu on nyt kaunis ja tasapainoinen 🥰