Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 19. lokakuuta 2024

Itse tehty Dijonsinappi

Käytän Dijon-sinappia melko paljon ruuanlaitossa. Sitä kuluu pääasiassa kastikkeisiin ja liharuokiin. Yksi tällainen suosikkiruoka on härkäruukku, jonka ohje löytyy täältä.

Dijon-sinappi on niin vahvaa, että se ei sellaisenaan toimi oikein minkään kaverina, mutta mausteena se on ylivertainen.

Sattuipa sitten eräänä lauantaina, kun olin pistämässä jotain pataa uuniin, että jääkaapissa ei ollutkaan reseptin vaatimaa Dijon-sinappia... Siitä kimmokkeen saaneena lähdin selailemaa reseptejä. Löysinkin oikeastaan sitten vain sen yhden ohjeen, joka löytyy blogista Terveiset ravintoketjun huipulta ja on luettavissa täältä. Sinapin kypsymisajan kerrottiin kuitenkin olevan viikkoja, joten tuohon hätään siitä ei apua ollut, mutta päätin kuitenkin tehdä sitä jääkaappiin maustumaan seuraavaa tarvetta varten.

Muokkasin ohjetta paremmin itselleni sopivaksi mm. tekemällä sitä kerralla vähän isomman määrän sekä lisäämällä siihen sinapinsiemeniä.

Ainekset noin 3 dl valmista sinappia:

3 dl valkoviiniä

1 sipuli

2  yksikyntistä valkosipulia (tai vastaava määrä kynsiä)


1,5-2,5 dl sinappijauhetta

1,5 tl suolaa

2 rkl hunajaa

1 rkl öljyä

3 rkl sinapinsiemeniä


Sipulit kuoritaan ja pilkotaan ja ne kiehautetaan valkoviinissä. Kiehumisen jälkeen jätetään neste hautumaan kannen alle noin 15 minuutiksi.

Sattumat siivilöidään pois ja annetaan nesteen jäähtyä.

Sekoitetaan nesteeseen sinappijauhe sekä mausteet.

Keitetään sinappia koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee. Ensimmäisten pulpahdusten jälkeen keittämistä ei enää tarvitse jatkaa.

Itselleni kävi siten, että sinappijauhe ei ohjeen mukaisena riittänyt alkuunkaan, vaan sinappi jäi todella löyhäksi. Tämä on mahdollisesti seurausta siitä, että olen huomannut sinappijauheiden laadun vaihtelevan paljonkin. Eli tämän vuoksi reseptin sinappijauheen määrässä tuollainen liukuma...

Ja näin. Sinappi jääkaappiin odottamaan ja parin viikon päästä testiin.

Sellaisen huomion tein, että vaikka sinappi on kuinka vahvan makuista, yllättävän paljon valkoviinin maku tulee siitä läpi. Tämä siis vinkkinä valkkarin valintaan 😊




 

🌸 Terveisin Susanna 🌸





perjantai 18. lokakuuta 2024

Virkattu sipulipussi

Sipulipussi on itseasiassa se ensimmäinen työ, josta sain kimmokkeen virkkaamiseen. Sitä ennen olin virkannut koulussa alaluokilla pitkiä matopötköjä ketjusilmukoista ja jonkin patalapun tapaisen, joka kaventui kierros kierrokselta. Ei tuntuneet minun jutulta käsityöt vielä silloin.  

Olin parikymppisenä tyttösenä kouluavustajana ala-asteella ja tarvittaessa lomitin opettajien sairaslomia ja muita poissaoloja. Käsityöopettaja oli jostain syystä pidempään poissa ja tuurasin sitten häntä. Jännitti hypätä suoraan syvään päähän. Kuudesluokkalaiset tytöt virkkasivat sipulipusseja ja ensimmäisellä tunnilla minulla ei ollut mitään hajua siitä, kuinka heitä olisin tarvittaessa työssä neuvonut 🙄 Ja yleensäkin sitten ärsytti se, että olin mukamas opettajan asemassa, mutta en osannut itse tehdä sitä, mitä ne pienet tyttöset väkersivät pois tiehensä. Niinpä lainasin oppikirjan kotiin ja hain lankakerän, josta sitten kotona tuon samaisen pussin virkkasin. Muistan yhä, että se oli vaalean keltainen 🥰

Tämä pussi ei ole tuolla samalla ohjeella tehty, mutta periaate on sama. Lankana tässä on jokin puuvillalangan loppu ja työstämiseen käytin kolmosen koukkua.

Pussin tekeminen aloitetaan sen pohjasta. Tein tähän pussukkaan hieman kukkamaisen aloituksen.


Tuohon pohjapyörylään lähdetään lisäämään ketjusilmukkakaaria, jotka ovat ensin vähän pienempiä ja suurenevat ensimmäisten kierrosten aikana. Ketjusilmukkalenkit kiinnitetään kiinteällä silmukalla aina edellisen kierroksen ketjusilmukkalenkin keskelle.


Tällainen pussi muodostuu ilman tarkempia ohjeita helposti liian suureksi. Eli kun se täytetään sipuleilla, verkko venyy painosta ja sen vuoksi lopulta vähempikin kierrosmäärä riittää.

Kun verkko-osuus oli haluamani kokoinen, kiersin yläreunan kiinteillä silmukoilla. Sen jälkeen kiersin yläreunan pylväillä ja ketjusilmukoilla siten, että yläreunaan muodostuu kuja kiristysnauhalle.

Pylväistä tein yläreunaan lopuksi viuhkakaaret, koska se näytti söpöltä ja lankaa oli vielä jäljellä yllin kyllin.


Kierroksen aloitus- / lopetuskohtaan tein ketjusilmukoista lenkin, jonka vahvistin vielä kiinteillä silmukoilla. Tuon lenkin tarkoitus on toimia ripustuslenkkinä.


Nyörin tein yksinkertaisesti vain kieputtamalla kaksinkertaista lankaa, kääntämällä sen vielä uudelleen kaksinkerroin ja solmimalla päihin kierteen purkaantumisen estävät solmut.

Paluu nollapisteeseen ja minulla on taas ihan oma sipulipussi ja ihan lempivärissä 🥰






🌸 Terveisin Susanna 🌸