Tämä leivonnainen syntyy ihan samalla reseptillä, kuin alkuperäinen suklaapelti, jonka ohje löytyy täältä.
Tähän väliin kerron taas tämän leivonnaisen nimen taustasta, koska tämä sama leivonnainen tunnetaan yleisesti paremmin nimellä mokkapalat. Itse olen käyttänyt siitä nimeä suklaapelti ja olen saanut ohjeen tähän ystävältäni noin 30 vuotta sitten. En ole ikinä tuota nimeä vierastanut, mutta olen tiennyt, että kyseessä on yksi ja sama asia. Ihan vähän aikaa sitten tapahtui sellainen hauska yhteensattuma, kun otin töissä puheeksi tämän leivonnaisen. Työkaverin kanssa puhuttiin siitä hyvinkin sujuvasti ja suunnittelin leipovani pellillisen tätä seuraavana viikonloppuna. Toinen työkaveri kysyi meiltä, että mitä suklaata siihen tulee? Katsoimme työkaverin kanssa toisiamme vähään kummastuneina, että kun ei siihen tule suklaata lainkaan… ja sitten tajusimme mistä on kysymys. Nimi johtaa harhaan, mutta koska olemme tämän ensimmäisen työkaverin kanssa kotoisin samasta pitäjästä, nimi oli meille sama ja keskustelussamme luonteva, mutta tämä kolmas henkilö ei tietenkään osannut yhdistää nimeä mokkapaloihin 😁 Kyseessä on siis varmaankin paikkakunta sidonnainen nimitys?
Ohje on ihanan vanhanaikainen ja mitat kerrotaan kahvikuppeina 😊 toisin sanoen yksi kkp vastaa 1,5 dl.
Ainekset (50cm uuni);
4 munaa
4kkp sokeria
2kkp maitoa
4 tl leivinjauhetta
6kkp vehnäjauhoja
4tl vaniliinisokeria
2 rkl tummaa kaakaota
300g voita
Munat ja sokeri vaahdotetaan. Sulatettu ja hieman jäähdytetty voi sekoitetaan munavaahtoon. Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja jauhoseos sekoitetaan munavaahtoon vuorotellen maidon kanssa.
Taikina levitetään tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle, syvälle uunipellille.
Pohjaa paistetaan uunin keskitasolla 175 asteessa n. puoli tuntia.
Kuorrutusta pitää tehdä normaalia suurempi määrä, että se riittää pursotettavaksi asti.
Pursotettavan kuorrutuksen ainekset;
250 g voita
10-12 dl tomusokeria
0,5- 1 dl kahvia
6 rkl tummaa kaakaota
8 tl vaniliinisokeria
Voi sulatetaan ja siihen lisätään tomusokeri, kaakao, vaniliinisokeri sekä kahvi ja kuorrute sekoitetaan tasaiseksi massaksi.
Loppuvaiheessa kuorrutuksen tuntumaa joutuu vähän tunnustelemaan. Sen on oltava normaalia kuorrutusta jämäkämpää, että sitä voi pursottaa. Kuitenkin liian jämäkkä kuorrutus jässähtää, ennen kuin siihen saa ripoteltua koristerakeita. Kuorrutusta siis veivataan lisäten tomusokeria tai kahvia siten, että se tuntuu sopivalta. Kun siihen alkaa jäämään vispilöiden jälki, siten, että ne eivät enää katoa, kuorrutuksen koostumus on ainakin lähellä oikeaa.
Pohjan annetaan jäähtyä, että lämpö ei sulata kuorrutusta
Kuorrute pursotetaan pintaan siten, että pohjaa ei jää lainkaan näkyviin. Päälle ripotellaan koristerakeet.
Ihanan mehevä, reilusti kuorrutetta sisältävä leivonnainen 😋
🌸 Terveisin Susanna 🌸
