Virkattu vauvan vaunupeitto - beige pajuneliö

Taas ihania vauvauutisia! Haluttiin työyhteisössä juhlistaa kollegojemme pian syntyvää lasta, ennen kuin rouvapuolinen kollega jää äitiyslomalle. 

Vauvakutsuille kukin toi lahjan, joka kuvaisi jollain tapaa lahjan antajaa. No onko minulla muuta vaihtoehtoa, kuin virkattu vaunupeitto? 😅 Ja minähän niin mielelläni tällaisia virkkaan. 🥰

Väreiksi valikoitui valkoinen ja ruskean sävyt. Näiden värien oletin olevan mieluiset äidille ja koska vauvan sukupuolta ei kerrota, en vieläkään päässyt toteuttamaan tätä pajuneliötä vaaleanpunaisena. Ja muutenkin arvelen, että tuo vaaleanpunainen olisi ollut juuri se väärä...

Olisin halunnut peittoon kahta eri ruskehtavaa sävyä ja luonnonvalkoista, mutta vahvemmissa puuvillalankavaihtoehdoissa ei tuota luonnonvalkoista ollut tarjolla. Niinpä sävyerosta tuli hieman rankka, kun valkoinen on ihan puhdas valkoinen. Mutta se ei nyt haittaa.

Tein pajuneliöt samalla, tutulla ohjeella, josta olen valmistanut jo useammankin peiton.

Kiersin viimeisen ruskean kierroksen jälkeen neliön ensin kiinteillä silmukoilla, sitten pylväillä ja lopuksi vielä kohopylväillä. 

Lankana minulla oli Paris puuvillalanka ja 3,75 koukku. Paris on ohjeen mukaan virkattavissa 5 koukulla. Kun tein ensimmäisen testipalan tuolla isommalla koukulla, jälki oli jotenkin liian löysää. Kokeilin sitten pienentää koukkua ja lopputulos oli huomattavasti miellyttävämpi. Kokoerokin oli melkoinen näiden eri kokoisilla koukuilla virkattujen palojen välillä.

Kiinnitin palat toisiinsa pitsimäisellä liitoksella. Kun koitin asennella paloja ihan vieriviereen, tuntui lopputulos jotenkin liian tukkoiselta. Siksi päätin, että palojen väliin on saatava ilmaa. Tästä syystä peiton kokokin hieman muuttui ja päätin jättää yhden neliökerroksen pois; kun olin alkuun mitoittanut peiton kokoon 3x4 palaa, niin nyt se tuntui liian suurelta ja peitto koostuu nyt 9 palasta.

Välipitsin virkkasin Bolero-puuvillalangalla ja 2,75 koukulla. Sovelsin saman pitsin ohjetta, jota olen käyttänyt aiemminkin pajuneliö-vaunupeitossa. Tästä kyseisestä peitosta kerron täällä.

Kun olin saanut palat yhdistettyä, kiersin vielä koko peiton 3 silmukan ketjusilmukkakaarilla. Tämän jälkeen siirryin taas paksumpaan Paris-lankaan. Kiersin ensin peiton valkoisilla pylväillä. Pylväiden määrää piti vähentää reilusti verraten ohuemmalla langalla virkattuun ketjusilmukkakaaripitsiin. 

Vaihdoin langan ruskeaan, jolla olin virkannut pajuneliöiden keskiöt. Virkkasin seuraavan kierroksen kohopylväillä takaa kiertäen. Näin sain peiton reunan ja keskikuviot sidotuksi paremmin toisiinsa.

Lopuksi vaihdoin langan vielä valkoiseen ja kiersin peiton kiinteillä silmukoilla, joista joka kolmanteen tein nirkon. Peiton nurkkien lenkkeihin virkkasin 3 p - nirkko - 3 p.

Jännä. Kun joka kerta, kun näitä peittoja paloista tekee, tulee ensin se tunne, että tästä ei nyt millään tule mitään. Tai ainakaan hyvää… Lopulta sitten lopputulos kuitenkin on ollut parempi, kuin alkuodotukset. 

Niin kävi nytkin. Ei tästä peitosta mitään puutu ja se päätyy pienelle ihmiselle lämmittäjäksi.

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa 

Suklaapelti (mokkapalat) pursotetulla kuorrutteella

Tämä leivonnainen syntyy ihan samalla reseptillä, kuin alkuperäinen suklaapelti, jonka ohje löytyy täältä.

Tähän väliin kerron taas tämän leivonnaisen nimen taustasta, koska tämä sama leivonnainen tunnetaan yleisesti paremmin nimellä mokkapalat. Itse olen käyttänyt siitä nimeä suklaapelti ja olen saanut ohjeen tähän ystävältäni noin 30 vuotta sitten. En ole ikinä tuota nimeä vierastanut, mutta olen tiennyt, että kyseessä on yksi ja sama asia. Ihan vähän aikaa sitten tapahtui sellainen hauska yhteensattuma, kun otin töissä puheeksi tämän leivonnaisen. Työkaverin kanssa puhuttiin siitä hyvinkin sujuvasti ja suunnittelin leipovani pellillisen tätä seuraavana viikonloppuna. Toinen työkaveri kysyi meiltä, että mitä suklaata siihen tulee? Katsoimme työkaverin kanssa toisiamme vähään kummastuneina, että kun ei siihen tule suklaata lainkaan… ja sitten tajusimme mistä on kysymys. Nimi johtaa harhaan, mutta koska olemme tämän ensimmäisen työkaverin kanssa kotoisin samasta pitäjästä, nimi oli meille sama ja keskustelussamme luonteva, mutta tämä kolmas henkilö ei tietenkään osannut yhdistää nimeä mokkapaloihin 😁 Kyseessä on siis varmaankin paikkakunta sidonnainen nimitys?

Ohje on ihanan vanhanaikainen ja mitat kerrotaan kahvikuppeina 😊 toisin sanoen yksi kkp vastaa 1,5 dl.

Ainekset (50cm uuni);

4 munaa

4kkp sokeria

2kkp maitoa

4 tl leivinjauhetta

6kkp vehnäjauhoja

4tl vaniliinisokeria

2 rkl tummaa kaakaota

300g voita 

Munat ja sokeri vaahdotetaan. Sulatettu ja hieman jäähdytetty voi sekoitetaan munavaahtoon. Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja jauhoseos sekoitetaan munavaahtoon vuorotellen maidon kanssa.

Taikina levitetään tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle, syvälle uunipellille. 

Pohjaa paistetaan uunin keskitasolla 175 asteessa n. puoli tuntia.

Kuorrutusta pitää tehdä normaalia suurempi määrä, että se riittää pursotettavaksi asti.

Pursotettavan kuorrutuksen ainekset;

 250 g voita

10-12 dl tomusokeria

0,5- 1 dl kahvia

6 rkl tummaa kaakaota

8 tl vaniliinisokeria

Voi sulatetaan ja siihen lisätään tomusokeri, kaakao, vaniliinisokeri sekä kahvi ja kuorrute sekoitetaan tasaiseksi massaksi. 

Loppuvaiheessa kuorrutuksen tuntumaa joutuu vähän tunnustelemaan. Sen on oltava normaalia kuorrutusta jämäkämpää, että sitä voi pursottaa. Kuitenkin liian jämäkkä kuorrutus jässähtää, ennen kuin siihen saa ripoteltua koristerakeita. Kuorrutusta siis veivataan lisäten tomusokeria tai kahvia siten, että se tuntuu sopivalta. Kun siihen alkaa jäämään vispilöiden jälki, siten, että ne eivät enää katoa, kuorrutuksen koostumus on ainakin lähellä oikeaa.

Pohjan annetaan jäähtyä, että lämpö ei sulata kuorrutusta

Kuorrute pursotetaan pintaan siten, että pohjaa ei jää lainkaan näkyviin. Päälle ripotellaan koristerakeet.

Ihanan mehevä, reilusti kuorrutetta sisältävä leivonnainen 😋

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa