Joulukalenterin 14. luukku. Tunnelmallinen joulukaupunki

Keittiön tiskikaappiryhmän yläkaapit ovat matalaa mallia, jossa kaapin yläpuolelle jää hyvin tilaa vaikka erilaisille somisteille. Normaalisti olen pitänyt kaapin päällä meille eri yhteyksistä päätyneitä kuparipannuja. Ne sopivat keittiön henkeen ja tuonne kaapin ylisille juuri oikealla tavalla.

Vaikka tämä on jo kolmas joulu tässä talossa, hoksasin vasta nyt, että tuo kaapin päällyksen voisi somistaa jouluksi vaikka vähän runsaamminkin. Se kun ei ole kuinkaan päin minkään toimintojen edessä, mutta osuu keittiössä oltaessa varsin hyvin silmään.

Päätin sitten hyödyntää jouluiset somisteet, jotka ovat jääneet viimeisinä vuosina hieman paitsioon. Uuteen paikkaan muutettaessa kun menee aina hetki, että tavarat yleensä ottaen löytävät paikkansa.

Ensin päätin nostaa kaapin päälle metalliset lehtipuurungot sekä samaan settiin kuuluvan metallisen kauriin. Ja koska ne eivät vielä täyttäneet päällystää edes likimain, aloin mielessäni rakentelemaan sinne kokonaista kylää... 

Asettelin lehtipuiden lomaan talolyhdyt ja ne muuttivatkin tunnelman aivan toisenlaiseksi. Asetelma alkoi todellakin muistuttaa pientä kylää tai kaupunkia.

Tämän jälkeen nostelin kaapin päälle keraamiset kuuset, joten kylä muuttuu nyt lehtimetsän kautta lumiseksi kuusimetsäksi. Nämä kuuset ovat olleet aiempina jouluina emännänkaapin päällä olohuoneessa, mutta ovat ikävästi jääneet siellä vähän näkymättömiin. Nyt ne ehkä löysivät paikkansa.

Ja ihan viimeiseksi asensin lyhtyihin patteritoimiset tuikut sekä kylän ja puiden lomaan patteritoimisia valosarjoja.

Ja voi kuinka kaunis siitä tulikaan 💕

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 2. luukku. Suuri kranssi kuusen oksista ja mustikan varvuista

Tämän kranssin sidoin halkaisijaltaan 45 cm metallirenkaaseen.

Materiaalina oli pääasiassa kuusen havut ja mustikan varvut. Mukaan ripottelin valkoisia callunan varpuja sekä katajan oksia.

Harvoin tulee tehtyä näin kookkaita kransseja. Materiaalimenekki ja työn määrä kasvaa yllättävän paljon kranssin halkaisijan kasvaessa. Metallirengas pohjana on helpompi vaihtoehto itse tehtyyn risupohjaan nähden, mutta sitoessa se on hieman hankalampi; sidottu osuus pääsee kiertymään liukkaalla pohjalla ja se pitää huomioida sidonnan edetessä, että etpuoli pysyy etupuolena ja takapuoli takapuolena. Tästä syystä muistankin varmasti seuraavalla kerralla sitoa ihan ensimmäisenä muutaman oksan metallirenkaan ympärille karhentamaan pohjan tartuntaa.

Tein kranssiin suurehkon rusetin jouluisesta koristenauhasta.

Tämän kranssin viehätys piilee sen yksinkertaisuudessa ja koossa 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 24. luukku; Glögijuustokakku

Glögijuustokakku näyttää ja maistuu joululta. Kondensoitu maito tuo tähän kakkuun ihanaa täyteläisyyttä.

Ainekset:

200 g lotus pikkuleipiä (tai jotain muita mausteisia pikkuleipiä, esim. pipareita)

100 g voita

4 dl kuohukermaa

1 tlk (200g) ranskan kermaa

200g maustamatonta tuorejuustoa

150 g glögin makuista sosetta (vaihtoehtoisesti luumu, kirsikka tai omenasosetta, sekä 1 tl kanelia)

1 tlk kondensoitua maitoa

4 liivatelehteä

0,5 dl kiehuvaa glögiä

4 dl glögiä

3 liivatelehteä

elintarvikeväriä

Keksit murskataan ja niihin sekoitetaan mausteet ja sulatettu voi. Seos painellaan leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.

Kerma vatkataan vaahdoksi ja vaahtoon lisätään ranskankerma, notkistettu tuorejuusto, sose sekä kondensoitu maito.

Liivatelehdet liotetaan kylmässä vedessä ja ne sulatetaan tilkkaan kiehuvaa glögiä. Nestettä jäähdytetään hieman ja se kaadetaan täytteeseen ohuena nauhana, koko ajan hyvin sekoittaen.

Täyte levitetään murupohjan päälle ja tasoitetaan.

Kakun annetaan hyytyä viileässä vähintään neljä tuntia.

Kiille tehdään kakkuun vasta sitten, kun kakun pinta on hyytynyt. Näin täyte ei sekoitu kiilteeseen.

 Liivatelehdet liotetaan kylmässä vedessä ja ne sulatetaan tilkkaan kiehuvaa glögiä. Lisätään liivateneste lopun glögin sekaan ja värjätään neste tarvittaessa elintarvikevärillä.

Kiille kaadetaan kakun päälle varovasti, esim. lusikan kautta. 

Laitoin sulan kiilteen pintaan elintarvikeglitteriä ja koska sitä on vaikea saada levitettyä heti kerralla tasaisesti, sekoittelin pintaa hammastikulla hennosti ees ja taas vedellen niin, että tikku ei osu täytekerrokseen, vaan kulkee kiilteen pinnassa. Näin glitter synnytti pintaan kivoja, galaksimaisia kuvioita.

Kiilteen annetaan hyytyä viileässä. 

Koristelin kakun yksinkertaisesti vain suklaapäällysteisillä manteleilla, kanelitangolla ja anistähdellä.

Ihanaa ja rauhallista joulun aikaa! ❤️

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 12. luukku; vesiväreillä maalatut joulukranssikortit

Olen tavannut viime vuosina maalata pienet maalaukset joulukortteihin. 

Aiemmat joulukorttipostaukset;

2023 vaaleanpunaiset joulupallot

2022 lyhdyt lumisateessa

2021 lumiset kuuset

Vaikka kuinka olen koettanut saada maalaamisen lähes liukuhihnamaisen helpoksi, nopeaksi se ei muutu, vaikka kuinka yrittäisi. Aikaa kuluu useampi ilta, mutta jotenkin en vain osaa lopettaa, kun olen kerran aloittanut. Toki homma helpottuisi, jos tarvitsisin kortteja vain 4 tai vaikka 8, mutta kun tarve on lähes 30, maalattavaa riittää. Toisaalta hienoa niin 🥰

Joulufiilistelyt alkaa oikeastaan aikaisin syksyllä siitä, että etsin kortteihin sopivaa kuvaa. Pyörittelen eri ajatuksia ja teen koemaalauksia.

Tänä vuonna kuvaksi valikoitui aika yksinkertaisen oloinen joulukranssi. Yksinkertainen tuntuma kuvaan tulee pääasiassa siitä, että tässä kuvassa en maalannut taustaa lainkaan, vaan se jäi paperin valkoiseksi. En vain halunnut murtaa taustaa kuinkaan, vaan halusin korostaa kranssia puhtaalla pohjalla.

Aloitin kuvien maalaamisen piirtämällä ympyrät, joihin lisäsin kerros kerrokselta vihreitä oksia ja marjoja.

Ensin vaaleat, taustalle jäävät oksat ja marjat useassa erässä.

Sitten kuusen oksat.

Ja lopuksi maalasin ilmavuutta antamaan oksat, joissa on pieniä marjoja sekä isojen punaisten marjojen navat.

Lähes kaikki oksat ovat mielikuvituksen tuotetta, enkä äkkiseltään löydä niille vastaavuuksia luonnosta 😅

Poikkeuksellisen näistä kuvista aiempiin verraten tekee maalaustyyli, joka on lähempänä piirtämistä, kuin maalaamista.

Leikkasin kuvien reunat kuviosaksilla ja valitsin kuviin sopivan taustakartongin. Liimasin maalaukset korttipohjiin ja pistin ne painon alle kuivumaan ja oikenemaan.

Lopuksi pirskottelin kultamaalia pisaroina kortteihin ja kuten viime vuonna, käytin leimasinta tekstin luomiseen. Pisarat elävöittävät korttien kuvat ja leimasimella niihin tulee viimeistelty fiilis.

Tällaisina kortteina lähetetään meidän tämän vuotiset jouluterveiset. ❤️

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 6. luukku; Itsenäisyyspäivän juustokakku sinisellä kiilteellä

Itsenäisyyspäivän kakku on tänä vuonna lempeä ja kermainen juustokakku.

Kakun väritys muistuttaa sinivalkoisesta Suomesta. Valkoiset pilvet, siniset järvet, talven valkea lumipeite sekä yötaivaan tumma, tähtien koristama sini...

Ainekset;

200 g digestivekeksejä

100 g sulatettua voita

2 tl kaardemummaa

2 tl vaniliinisokeria

4 dl kermaa

250 g mascarponejuustoa

1 tlk (200g) vaniljarahkaa

200 g valkosuklaata

3 liivatelehteä + tilkka sitruunamehua

Keksit murskataan ja murskaan sekoitetaan mausteet ja sulatettu voi. Keksimuruseos painellaan leivinpaperilla pohjustetun 24 cm irtovuoan pohjalle.

Kerma vaahdotetaan löysähköksi vaahdoksi. 

Liivatelehdet liotetaan ohjeen mukaan ja sulatetaan tilkkaan (n. 0,5 dl) sitruunamehua. Lämmin seos sekoitetaan kermavaahtoon ohuena nauhana, seosta koko ajan sekoittaen.

Valkosuklaa sulatetaan ja sekoitetaan vaahtoon niinikään ohuena nauhana, seosta koko ajan sekoittaen.

Mascarpone notkistetaan ja sekoitetaan kermamassaan. Samoin rahka. 

Sekoitetaan massa tasaiseksi. Tässä vaiheessa massa on jo jämäköitynyt juuston ansiosta, mutta tarvittaessa sekoittamista voi vielä jatkaa niin kauan, että lopputulos miellyttää ja on omasta mielestä sopiva.

Massa levitetään keksimurujen päälle ja pinta tasoitetaan mahdollisimman sileäksi.

Kakkua hyydytetään vähintään 4 tuntia viileässä, mieluummin seuraavaan päivään saakka.

Kiilteen tein sekoittelemalla sopivan makuisen yhdistelmän vettä, mustikkamehutiivistettä, sokeria ja vanilja-aromia. Värjäsin nesteen siniseksi elintarvikevärillä.

Nestettä oli noin kolme desiä, jonka olisi pitänyt olla hyvä määrä tämän kokoiseen kakkuun. Periaatteessa 3 dl nestettä tarvitsee 3 liivatelehteä, mutta kuinkas kävikään… 

Testaan aina kiillenesteen hyytymisen, ennen kuin kaadan sen kakun päälle. No tuo nesteppä ei hyytynyt. Lisäsin ensin yhden liivatteen. Sitten toisen. Ja kolmannen. Ja joka välissä testasin hyytymistä. Luulin jo onnistuneeni ja lorautin kiillenesteestä suurimman osan kakun päälle. Tässä kohtaa tuota kiillenestettä oli jo varmaankin se 4 dl, sillä jokaisen liivatteen lisäämisen yhteydessä nestemäärä lisääntyi aina hieman.

Kiilteen päälle hupsautin elintarvikeglitteriä. Hammastikulla hennosti kiilteen pintaan vetelemällä maalasin glitterillä taivaan, kuuset ja lumihangen.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Niin vaan rupesi neste kakkuvuoan saumoista vuotamaan 😅 ja uudestaan kiillettä kehiin... 2 liivatetta lisää ja sitten huomasin hyytymisen alkavan. Niinpä lorauttelin tätä tymäkämpää kiillenestettä kakun reunoille, että se hyytyessään lopettaisi vuodon.

Ja yks kaks kiille olikin jähmettynyt. Kiillekerroksesta tuli siten hieman paksumpi, kuin olin tarkoittanut. Olin varma, että nyt tuo lopputulos on sitten se, että kiille on ällöttävä, kiinteä limakerros kakun päällä, mutta toisin kävi. Se suorastaan suli suuhun. Eli liivatteiden määrä oli tolkuton, mutta lopputulos ihan hyvä 😅 ennen tarjoilua lisäsin taivaalle vielä muutaman ylimääräisen tähden ja lumihiutaleita, toisin sanoen hopeakuulia ja koristerakeita.

Vaikeuksien kautta voittoon. Kakusta tuli kauniimpi kuin uskalsin toivoa.

Suuren juhlapäivän kahvipöytään kuuluu arvoisensa kakku. 

Hyvää itsenäisyyspäivää! 🇫🇮

 

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 2. Luukku; Kaakaobaari

Ei löydy talosta pieniä lapsia, mutta yksi niin lapsenmielinen, että tämä oma pieni kaakaobaari oli pakko kokea. 😅

Jo monia vuosia olen nähnyt kuvia ja ideoita tällaisesta kaakaokeksinnöstä ja ajatellut, että ei taida minua koskettaa... Kenelle minä nyt tuommoista rakentelisin?

No ihan sitten vaikka vain omaksi iloksi!! 😅

Mistä koostuu sitten tämä meidän kaakaobaari? Ajatuksia ja mielitekoja olisi ollut vaikka ja kuinka, mutta johonkin se rajanveto piti tehdä. Tässä keskittymässä näkyvillä on tarjolla vaahtokarkkeja, suklaakuvioita, karkkikeppejä, strösseleitä ja piparkakkuja. Piilosta löytyy sitten kapselikone ja kaksi eri kaakaovaihtoehtoa sekä kermavaahto. Kapseleissa on mahdollisuus valita myös kahvipohjaisia juomia.

Esille asettelin myös jouluiset mukit, lusikat, pillit sekä metallisen kaakaobaari-kyltin.

Suklaakuviot tein itse maito- ja valkosuklaasta. Joskus on tullut hankittua jouluinen konvehtimuotti, johon valoin maitosuklaata. Myös viiksimuotti tuli vastaan jossain poistomyynnissä ja tässähän oli sitten se tilanne, että tuolle muotille löytyi lopulta käyttöä. 

Suklaat temperoin, että kuviot kestäisivät huoneenlämmössä. Valkosuklaan joukkoon lisäsin hieman valkoisia candymeltsejä, että viikset eivät olisi ihan niin keltaisia, mitä pelkkä valkosuklaa olisi.

Onhan tämä nyt ihana 😍 Nautitaan tästä ainakin tämä joulunalusaika 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 1. luukku; Adventtikynttilät

Aina parin vuoden toiston jälkeen tulee tarve etsiä adventtikynttilöiden toteuttamiseksi uusia ideoita (Kun nyt ensin olen päässyt sinuiksi sen kanssa, että adventtikynttilät joulun odotukseen aina tulee 😊) Pari vuotta olen käyttänyt varsin ihanaa pullosarjaa kynttilänjalkana ja sitä ennen muokkasin adventtikynttilöitä pöytäkynttilöistä.

Aiemmat adventtikynttiläpostaukset;

2023 

2022

2021

2020

Tämän vuoden idea kehkeytyi samalla, kun päällystin saviruukkuja laastilla. Postaus noista ruukuista on luettavissa täältä. Nyt käytin kuitenkin pelkästään erilaisia maaleja, joilla käsittelin pienet saviruukut. Kalkki- ja akryylimaalien lisäksi käytin kivipinnoitemaalia, josta pintaan syntyi hienoisesti röpelöinen struktuuri.

Kastelin ruukut ensin hyvin, että ne imivät kosteutta. Näin maali ei kuivu välittömästi ruukun pintaan, vaan työstöaika on pidempi.

Töpöttelin purkit aluksi kauttaaltaan struktuurimaalilla. Tämän jälkeen jatkoin töpöttelyä harmaan, ruskean, vihreän ja kullan sävyillä. 

Purkkien pohjaan liimasin pehmusteet.

Purkkien kuivuttua leikkasin niihin oasissienet, joihin kaiversin kynttilälle paikan. Sienen päällystin sammalella, jonka kiinnitin sieneen rautalankahakasilla.

Lopuksi sidoin purkkeihin juuttinarusta rusetit ja kiinnitin naruihin pienet, ruosteiset tähdet. Tähtiin kirjoitin kalkkimaalitussilla numerot 1-4.

Tänä vuonna tämän näköiset kynttilät symboloivat joulun lähenemistä ja valon lisääntymistä ⭐️

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenteri 2024

Taas ollaan vuoden viimeisen kuukauden aatossa 🥰

Aika kuluu vanhemmiten yhä nopeampaa. Mutta joulu on aina joulu, eikä joulukuu ole koskaan hidastellut, vaan ylimääräisten arkipyhien ja monenlaisten touhujen vuoksi joulu on tuossa tuokiossa.

Viime vuonna toteutin ensimmäisen kerran blogijoulukalenterin ja asetin itselleni saman tavoitteen myös tälle vuodelle. 

Syksy on ollut työn täyteinen ja siitä syystä väsymys on hetkittäin ollut häiritsevästi läsnä. Mutta viime kesän onnettomuudesta koitui edes jotain ”hyvää” ja iso osa kesälomista on edessä nyt joulukuussa. Näin luotan siihen, että saan keskittyä jouluvalmisteluihin oikein ajan kanssa. Ja myös siksi uskon, että löydän aikaa tälle blogille ja joulukalenterille. Jos vaikka joku jossain saisi kalenterista hyvää mieltä tai ideoita oman joulun valmisteluihin 😊

Iloisin mielin ja innokkaana joulua ja joulukalenteria kohti! ❤️

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Joulukalenterin 24. luukku; Kastike kinkunrasvasta

 

On tullut aika avata joulukalenterin viimeinen luukku. Luukusta löytyy ehkä maailman ihanin joulukastike 😋

Kinkun rasvasta tapaan tehdä joulupöytään kastikkeen, joka maistuu perunoiden, kinkun ja oikeastaaihan minkä tahansa kanssa. Resepti on peräisin äidiltäni.

Kun kinkku otetaan uunista, otan talteen kaikki nesteet ja rasvat, jotka siitä on irronneet. Tuo hyytelöityvä rasva säilyy jääkaapissa parisen viikkoa ja koko sen ajan sitä voi hyödyntää käyttämällä sitä kastikkeisiin tai vaikka perunalaatikon pintaan ennen laatikon paistamista. Rasva on todella suolaista, joten mihin tahansa sitä käyttääkään, täytyy muistaa, että suolaa ei oikeastaan tarvitse rasvan jälkeen lisäillä, jos lainkaan.

Seuraavista aineksista syntyy kastike, josta meidän raavas porukka syö reilusti ainakin pari päivää.

n. 0,4-0,5 l kinkun rasvaa

4-6 dl kuohukermaa

1-1,5 dl luumumarmeladia

n. 0,5 dl sinappia

Rasva sulatellaan kattilassa ja lisätään mukaan kerma. Tätä seosta keittelen hiljaisella lämmöllä jonkun aikaa, eli 15 min - 0,5 h siten, että keitos menee hieman kasaan. Keittoaika voi olla enemmänkin ja aika riippuu meillä täysin siitä, kuinka nälkäistä väki on ja koska muut ruuat ovat valmistumassa.

Kastikkeeseen lisätään luumumarmeladi ja sinappi ja aineet sekoitetaan tarvittaessa kastikkeen joukkoon vispilällä. Keitoksen annetaan vielä kiehahtaa.

Lopuksi kastike suurustetaan itselle sopivaan kankeuteen maissipohjaisella ruskean kastikkeen suurusteella ja annetaan taas kiehahtaa.

Maistelu on kastikkeen teossa tärkeää! Sen vuoksi ohjeessa on tuota liukumavaraa noin paljon. Jos rasva on kovin suolaista, kukaan ei estä vähentämästä rasvan määrää ja lisäämästä joukkoon esim. vettä ja suurustamaan soosia esim. vehnä- tai perunajauhoilla. Itse pidän kastikkeen suolaisuudesta ja saatan käyttää sitä kastikkeeseen jopa litran verran kerrallaan, tosin se tarkoittaa sitä, että illan mittaan maha ei vedä niin paljoa nestettä, mitä kurkku huutaa... 

Mutta jouluna on hyvä, että ruoka on hyvää ja soosi maistuu 😋

Ihanaa joulun aikaa toivottaa Susanna ❤️