Tarjotin koivukiekosta

Tämän vuoden viimeisen valmistuneen käsityön merkkasin juhlistamaan uutta vuotta.

Kolmisen vuotta sitten olin työmaalla, jossa kaadettiin suuria koivuja. Pyysin metsuria nappaamaan jostain sopivan pyöreästä rungosta pari vahvempaa kiekkoa, jotka koettaisin kuivattaa siten, että ne eivät halkeaisi. 

Aiemman kokemuksen mukaan kiekkojen kuivattaminen voi onnistua, jos kaatoajankohta on oikea ja kuivattamisen kanssa on kärsivällinen. 

Nyt haaste oli hieman kova, koska kaatoajankohta oli myöhäinen, jo pakastava syksy ja aiemmin olin hyväksi todennut helmikuun talvikelit. Toinen vaikeusastetta nostava seikka oli kiekkojen vahvuus.

Koitin tehdä kuivatuksen mahdollisimman hitaasti. Ensin annoin kiekkojen olla ulkosalla sateen suojassa pari kuukautta. Tämän jälkeen nostin ne lopputalveksi tilaan, jossa lämpötila on juuri ja juuri plussan puolella. Lopuksi nostin ne sisätiloihin.

Kiekkoihin tuli silti yhdet, melko suuret halkeamat. Kuitenkin niin pienet, että kiekkojen kuoriosa piti ulkoreunan ehjänä ja sellaiset, että ne eivät tarjotinkäyttöä häiritse.

Nyt, pari vuotta myöhemmin päätin työstää toisen kiekon, kun sattui olemaan muutakin hiottavaa. 

Puu oli valtavan kovaa! Tuntui, että hiomalaikka oli sitä vastaan yhtä tyhjän kanssa. Lopulta puu kuitenkin taipui ja pinnasta tuli silkin sileä.

Kiekkoon kiinnitettiin pienet vetimet kahvoiksi ja polttokolvilla kirjoitin siihen käsillä olevan vuosiluvun.

Lopuksi öljysin kiekon pinnan ruokaöljyllä. Parempaa tähän tarkoitukseen olisi ollut leikkuulaudoille tarkoitettu öljy, mutta sen puutteessa ruokaöljy paikkasi tilanteen.

Tarjotin vietiin uudenvuoden lahjaksi naapurin Miisulle, jolta sain kuvaterveiset tarjottimesta käytössä 🥰 

Pääsiäisen klassikot; pajunkissat ja höyhenet

Se ikä on meillä jo ohi, että olisi tarve valmistautua virpomisretkille ja askarrella ja rakennella sitten metritolkulla niitä virpomisoksia. Vaikka taitaa tuo aktiviteetti tällaisena olla kiellettyjen listalla, vaikka ikää riittäisikin... Kuitenkin sitä sen verran aikuista ihmistä lapsettaa, että kun ei lapsi tarvitse, niin ei itse malttais toisinkaan olla. Ja sen vuoksi päädyin tänä vuonna koristelemaan pääsiäiseksi pajunoksat höyhenillä.

Yleensä somisteissa tai sisustuksessa suosin väreissä luonnonläheisiä sävyjä, hempeää pastellia ja varmasti kaikkein mieluiten valkoista väritystä.

Tein retken pellon pientareelle ja sieltä lähti pajunoksat mukaan. Hyvin olivat kissaantuneet, kuten poika pienenä tuumasi…

Ihan perinteisellä tyylillä niputin suurin piirtein saman kokoisia höyheniä 3-5 nippuun ja noin 15cm pitkällä rautalangalla sidoin nipun aina yhteen. Yritin asetella höyhenet niin, että ne sidottuna olisivat mahdollisimman leveällä ja niiden väliin tulisi mahdollisimman paljon ilmaa. Että ne eivät olisi vain suippona höyhennippuna, vaan mahdollisimman pöyhisteleviä ja koreilevia ruusukkeita. Sidontaan käytettävää rautalankaa jätetään sen verran vapaaksi, että niput saa niillä kiinnitettyä oksiin.

Halusin höyheniä ainoastaan oksien kärkiin, joten kiinnitin aina vain yhden nipun / oksa. Ja jos vastaan tuli oikein runsaasti kissaantunut oksa, en laittanut oksaan höyheniä lainkaan. Oikeastaan periaate ”less is more” – toimii tässä, kun jo pelkästään ne aidot pajunkissat ovat niin kauniita.

On muuten harhaluulo, että pajunoksat pitäisi laittaa veteen, vaikka ne elävistä kasveista otetaankin. Pajunoksathan ovat oikeastaan ikikukkia, jos ne jättää kuivilleen. Tällöinhän niistä voi nauttia viikkotolkulla, eikä kukinnot etene pidemmälle. Siksi nämä ihastuttajat ovat esillä jo nyt, vaikka pääsiäiseen vielä aikaa onkin.

Virkattu pöytäliina

Halusin yksinkertaiselle neliön muotoiselle talonpoikaistyyliselle pöydälle yksinkertaisen neliön muotoisen virkatun liinan. Pienen pohdiskelun jälkeen päätin toteuttaa liinan seuraavalla mallilla:

Lankana luonnon valkoinen Novita Cotton crochet ja koukku 1,5.

Ajatus oli, että liina tulisi valmiiksi poikani rippijuhliin, jotka olivat heinäkuun alkupuolella. Ja kyllähän se tavallaan tulikin valmiiksi… Sain nimittäin nuo peruskierrokset jo ajoissa sille mallille, että se rupesi olemaan liinana kyseiseen pöytään jo riittävän suuri, mutta se jäi selkeästi kaipaamaan jonkinasteista reunusta. 

 

Valitsin reunukseksi erään virkkauslehden mallissa olleen melko leveän koristeellisen reunan ja tiesin kyllä heti, että tuli aikataulun puitteissa varmaan puraistua vähän liian iso pala. Ja niinhän siinä kävi, että liina valmistui juhliin mennessä vain koristereunuksen kiinteisiin kierroksiin asti, mutta reunan erikseen virkattavat pykälät jäivät toteuttamatta. Kukaan ei kuitenkaan rippijuhlissa asiaa huomannut. Tai ei ainakaan siitä huomauttanut... 😬

 

Nyt jälkikäteen olen niitä pykäliä liinaan väkertänyt ja lopulta vähän varkainkin se sitten koukulta tipahti. Haaste viimeisissä pykälissä oli siinä, että niiden tekeminen oli pelkkää laskemista ja sovittelua. Eli niihin piti keskittyä täysin, eikä minkäänlainen multitaskaus ollut mahdollista… Ja liinan valmistuminen pitkistyi ja sitkistyi.

 

Yksinkertainen keskiliina ja monimutkainen reunus istuvat Ihanasti yhteen.❤️

Pilvenhattarat kanaverkosta

Jossain ravintolan katossa näin kanaverkosta tehtyjä pilviä ja ne olivat jotenkin uskomattoman ”oikean” näköisiä. Sellaisia läpikuultavia ja kevyitä hattaroita. Koetin sitten taitella itse sellaisen. 

Alkukankeuden jälkeen taittelu ei sitten ollut edes kovin vaikeaa... 

Asetin kanaverkon kaksin kerroin ja sivuleikkureilla verkon lankoja katkaisten pyöristin kaikki kulmat. Kulmien pyöristys ei ole ihan millin tarkkaa. 

Tämän jälkeen sidoin ja kääntelin saumakohdat niin, että puoliskat pysyivät tukevasti kiinni toisissaan, eikä irtonaisia langanpätkiä enää erottunut saumoissa.

Ensin liitoskohta näytti jotenkin vahvalta ja erottui muka liikaa, mutta kun pilven muhkurat saa muotoiltua verkkoon, ei sauma haittaa enää silmää. 

Kun puoliskat on paikoillaan, aletaan verkkoa venyttelemään ja muotoilemaan niin, että siihen tulee epäsymmetrisiä ja pyöreitä muhkuroita ja poimuja. Niiden kanssa ei kovin helposti voi liioitella.

Lopuksi maalasin pilvet spraymaalilla.

Läpinäkyvän materiaalin vuoksi eri työvaiheista ei oikein saanut järkeviä kuvia, joista olisi selkeästi erottunut tilanne. Niinpä kuvani keskittyvät valmiisiin pilviin.

Jos lapseni olisi pienempi, voisin lastenhuoneen kattoon köykäisesti tällaisia ripustaa, mutta teinipoika ei näistä innostunut niin kuin äiti. Niinpä ripustin pilvet terassille, pöydän ylle. 😊

Kirjanmerkki virkaten

Nämä herkät kirjanmerkit virkkasin äitienpäivälahjoiksi. 

Katselin pinterestistä kuvia erilaisista hennoista virkkausmalleista ja niistä yhdistelemällä päädyin sydämen malliseen merkkiin, johon tuli koristeellisen nauhan päähän tupsu. Lankana käytin luonnonvalkoista Novitan Cotton Crochet lankaa ja 1,5 koukkua.

1.krs 10 kjs kiinnitetään piilosilmukalla renkaaksi

2.krs 3kjs (korvaa ensimmäisen pp) 33 pp ketjusilmukkarenkaaseen

3.krs käännä työ. 4 kjs (korvaa ensimmäisen pp:n ja kjs:n) toista 1pp + 1kjs 15 kertaa. 1 pp + 3kjs. Jätä 1 s väliin ja jatka 1pp + 1 kjs kierroksen loppuun saakka.

4.krs käännä työ. 3 kjs, ks pylväiden väliin. Toistetaan jokaiseen pp väliin. Toistetaan 3 kjs:n kaari jokaiseen pylväsväliin kierroksen loppuun saakka.

5.krs käännä työ. 2ps, joilla siirrytään 1. kjs-kaaren keskelle. 2kjs + nirkko + 2kjs. Hypätään yli 1 kjs-kaari ja nirkkokaari kiinnitetään sitä seuraavaan kaareen kiinteällä silmukalla. Toistetaan nirkkokaaria työn loppuun saakka kiinnittäen ne joka toiseen kjs-kaareen

Sydän on valmis. ❤️

Nauhaan kokeilin kahta eri vaihtoehtoa. Molemmissa periaate on sama, kuvio hieman erilainen. 

Siirrytään 7 kiinteällä silmukalla sydämen keskelle.

68 kjs (tai määrä sen mukaan, kuinka pitän nauhan merkkiin haluaa)

Aloitetaan paluu sydämeen päin: 3kjs, hy 3kjs + ps. 

Kun ollaan takaisin nauhan tyvessä kierretään nauha uudelleen ja vahvistetaan nauhaan syntyneet pikkulenkit.

Vaihtoehto 1. (Perhosen näköiset kuviot)

Joka toinen lenkki; 2ks, 1 puolipylväs, 2 p, 1 puolipylväs, 2ks.

Joka toinen lenkki; 2ks, 1 puolipylväs + nirkko, 2p + nirkko, 1 puolipylväs, 2ks.

Nauhan päässä kieretään lenkki 8:lla kiinteällä silmukalla ja palataan takaisin nauhan tyveen toistaen samoja kuvioita.

Vaihtoehto 2.

Joka toinen lenkki; 5ks

Joka toinen lenkki; 2ks + nirkko, ks + nirkko, 2ks.

Nauhan päässä kieretään lenkki 8:lla kiinteällä silmukalla ja palataan takaisin nauhan tyveen toistaen samoja kuvioita.

Kun ollaan takaisin nauhan tyvessä, siirrytään vielä 7 kiinteällä silmukalla sydämen toisen sakaran yläreunaan (kiinteät silmukat symmetrisesti toisen sakaran kanssa)

Päätellään työ.

Merkki kovetetaan sokeriliuoksella ja pingotetaan nuppineulojen avulla esim styroxpohjaan. Tällöin sydämeen saadaan muotoiltua sen lopullinen muoto. Kovetin myös nauhan, ettei se vetäytyisi kierteelle. Tupsun kiinnitin neulomalla sen nauhan viimeiseen lenkkiin.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille toivotan Jukka Kuusiston runon myötä; 

Äireet muistuttavat sulle,

että kiittääsit kaikesta hyvästä, 

mitä oot saanut heiltä elämässäs.

Aina ku kiität syrämmes pohjasta,

niin saat syrämmehes

kaksin verroon enemmän hyvää.

Muista pitää kiitollisuus syrämmessäs,

niin saat rakkautta

ja runsautta elämääs.

-Jukka Kuusisto-

Veikeä sammakkokukkaro virkkaamalla

Ostin pari kukkarokehystä siinä toivossa, että joskus olisi aikaa tehdä niihin virkkaamalla kukkarot... Näitä kukkaroita kun olen jossain virkkausryhmissä kovasti ihastellut. Kun sitten niitä kehyksiä käsissäni pyörittelin, en vaan saanut sille mitään, että kaareva kehys oli het valmiiksi kuin sammakon suu. Kokeilin sitä sammakkoa siihen ympärille sitten rakentaa.

En tiedä, oliko aivan järkevää aloittaa tämän tyylinen kirjovirkkaus ihan tällaisella työllä, mutta näin tässä nyt kävi...

Lankana käytin Camilla puuvillalankaa ja koukku 3. Työ toteutetaan kiinteillä silmukoilla.

1 krs. Aloitin vihreällä langalla tekemällä kiristettävän silmukan, johon tein 8 kiinteää silmukkaa

2 krs jokaiseen kiinteään silmukkaan 2 ks

3 krs joka toiseen kiinteään silmukkaan 2 ks

4 krs joka 3. kiinteään silmukkaan 2 ks

5 krs joka 4 kiinteään silmukkaan 2 ks

6 krs joka 5 kiinteään silmukkaan 2 ks

Kierroksia lisäsin spiraalimaisesti, ettei kukkaroon syntyisi saumaa.

Kierroksia jatketaan samalla tyylillä silmukoita  lisäten niin kauan, että syntyneen ympyrän koko vastaa aukaistua kukkarokehystä.

Tämän jälkeen jatketaan virkkaamista ilman lisäyksiä. Itse tein näitä "tyhjiä kierroksia" 5, ennen kuin aloitin kuvion virkkaamisen. Kuvion tein suurin piirtein oheisen kaavion mukaan. Lankoja kuljetin työn takana.

Kun kuvio oli valmis ja kukkaro oli sopivan kokoinen pituus suunnassa lopetin työn ja päättelin langan.

Oikeastaan tämä työ eli ja kasvoi koko ajan, kun sitä tein. Kun huomasin kirjovirkkauksen nurjan puolen suttuisuuden, päätin tehdä kukkarolle vuorin ja jotenkin sen väriksi valikoitui punainen, vaikka en ihan varma ole, onko sammakon suu ihan punainenkaan...

Vuori virkataan samalla kaavalla kuin päällysosa, mutta vuorin ympärys saa jäädä n. 15 kiinteää silmukka pienemmäksi kuin päällinen. Vuorta kannattaa sovitella kukkaron sissään, niin sille sopiva koko selkiää parhaiten. Langoissa ja virkkauskäsialassa olevilla eroilla kun on varmasti tähän sovitukseen vaikutusta.

Kitalaen kohtaan jätin viiden silmukan aukon, johon vuorin valmistuttua virkkasin "kitalakikielen". Vaikka tästä oon jo ihan varma, ettei sammakoilla taida tällaisia olla. Kun vuori oli sopivan kokoinen, lopetin työn ja päättelin langan. Kitalakikielen virkkasin niin, että ensimmäiselle kierrokselle loin silmukoita 10, eli sen mukaan, kun olin niitä aukon kohtaan tyhjäksi jättänyt. Sen jälkeen lähdin kiertämään pientä nyppylää spiraalimaisesti ja kavensin jokaisen silmukan, kunnes yksi silmukka oli jäljellä. Päättelin langan vuorin nurjalle puolelle.

Kielen tein kuuden silmukan levyisenä edestakaisin virkaten. Kielen aloituskohdan määritteli kitalakikielen kohta ja kieli alkaa aika syvältä sammakon suusta. Kielestä tein niin pitkän, että sen sai käärittyä rullan näköiseksi. Rullan neuloin kielen päättelylangalla paikoilleen tehden pieniä pistoja kielen sivuun.

Neuloin päällysosan ja vuorin kiiinni toisiinsa ja sen jälkeen kiinnitin pussukan kukkarokehykseen ompelulangalla.

Aika veikeä sammakko tästä kyllä lopulta tuli! 😃

Ohje nirkkoreunaiseen SOMA-tablettiin

  

Nämä tabletit on virkattu Novitan Soma langasta (jota ei ikävä kyllä ainakaan toistaiseksi ole enää saatavilla. Tämän ohjeeen mukaan lankana kuitenkin toimii kaikki n. kolmosen koukulla virkattavat langat). Alla ohje malliin, jonka piirsin Pinterestissä näkemästäni kattausliinan kuvasta. Kyseessä jokseenkin yksinkertaisen keskiosan ja näyttävän pitsireunuksen yhdistelmä. Viimeisen kierroksen nirkot täydentävät mallin herkäksi kokonaisuudeksi.

Ohjeen mukaisena Soma langalla tehtynä ja 3 koukulla tabletin halkaisijaksi tulee noin 36 cm.

Tein myös pitsiosiosta vielä piirretyn otteen, vaikka aika hankala näitä on käsin paperille ja ainakaan tasaiseksi kaavakuvaksi käsipelillä siirtää 😃 Pitsin aloittavalla ketjusilmukkakaarikierroksella on huomioitava, että jako ei mene tasan. Kaarisarjoja tulee olla 18 ja siksi kaarikierroksen aikana pitää isoissa ketjusilmukkakaarissa tasaisin välein neljän pylvään pään sijaan jättää väliin viisi pylvään päätä. Kierroksen aikana yhteensä noin 5 kertaa.

Piirrokset ja alla oleva sanallinen ohje tukevat toinen toistaan. Pelkästään tätä sanallista ohjetta voi olla himpun hankalaa seurata ja tulkita, kun en ihan ammattitason ohjeistaja ole…

Pylväistä koostuvat kierrokset alkavat aina kolmella ketjusilmukalla, jotka korvaavat ensimmäisen pylvään. Kierrokset päätetään piilosilmukalla kierroksen aloittavan kolmen ketjusilmukan muodostaman pylvään ylimpään ketjusilmukkaan.

1 kierros: 6 kjs kiinnitetään renkaaksi piilosilmukalla

2 kierros: 4 kjs, *p + kjs* toistetaan 8 kertaa niin, että renkaaseen tulee 10 pylvään ja ketjusilmukan muodostamaa kaarta. Ps. 

3 kierros: 3 kjs + 2 p ensimmäiseen kjs kaareen. 3p jokaiseen ketjusilmukkakaareen. Toistetaan kierroksen loppuun saakka. Ps. 

4 kierros: 5 kjs, jätetään 1 pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 2kjs. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps. 

5 kierros: 3 kjs + 3 p kjs-kaareen. 4p jokaiseen kjs kaareen  kierroksen loppuun saakka. Ps. 

6 kierros: 3 kjs, jätetään pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 1kjs. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps.

7 kierros: 3 kjs + 2 p kjs-kaareen. 3p jokaiseen kjs kaareen  kierroksen loppuun saakka. Ps.

8 kierros: 3 kjs, jätetään pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 1kjs. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps.

9 kierros: 3 kjs + 2 p kjs-kaareen. 3p jokaiseen kjs kaareen  kierroksen loppuun saakka. Ps.

10 kierros: 3 kjs, jätetään pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 1kjs. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps.

11 kierros: 3 kjs + 1 p kjs-kaareen. 2p jokaiseen kjs kaareen  kierroksen loppuun saakka. Ps.

12 kierros: 3 kjs, jätetään pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 1kjs. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps.

13 kierros: 3 kjs + 2 p kjs-kaareen. 2p jokaiseen kjs kaareen x 3. Joka neljänteen kjs kaareen 3p.  kierroksen loppuun saakka. Ps.

14 kierros: 3 kjs, jätetään pylvään pää väliin. 1p joka toisen pylvään päähän + 1kjs Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps.

15 kierros: 3 kjs + 2 p kjs-kaareen. 2p jokaiseen kjs kaareen x 4. Joka viidenteen kjs kaareen 3p. Ps.

16 kierros: 3 kjs. Jätetään väliin 1s ja kjs-kaari kiinnitetään kiinteällä silmukalla pylvään päähän. 5 kjs. Jätetään väliin 4s, kjs-kaari kiinnitetään kiinteällä silmukalla viidennen pylvään päähän. 3 kjs. Jätetään väliin 1s, kjs-kaari kiinnitetään kiinteällä silmukalla pylvään päähän. Huom! Jako ei mene kierroksella tasan ja kierroksen aikana pitää n. 5 kertaa jättää pitkän kjs-kaaren väliin 5 silmukkaa ja kaari kiinnitetään vasta kuudennen pylvään päähän. Kierrokselle pitäisi tulla 18 ryhmää, joissa on viiden silmukan kaaren molemmin puolin kaksi kolmen silmukan kaarta. 

17 kierros 3kjs + 8 p kjs-kaareen. 9p jokaiseen kjs-kaareen. Kiinteä silmukka pienten ketjusilmukkakaarien väliseen kiinteään silmukkaan. Jatketaan kierroksen loppuun saakka. Ps. 

18 kierros Siirrytään piilosilmukalla ensimmäisen pylvään (edellisen kierroksen ketjusilmukoista koostuva pylväs) kohtaan. 3 kjs,+ 2p + 1p + 2p + 1p + 2p + 1p + 2p + 1p… Jatketaan kierros loppuun niin, että jokaisen kaaren ensimmäinen ja viimeinen pylväs on yksittäinen.

19 kierros 1kjs + 3 ks + nirkko +3 ks + nirkko + 3 ks + nirkko +7ks… Jatketaan kierroksen loppuun saakka niin, että jokaisen pylvään päähän tulee kiinteä silmukka ja kaareen tasaisin välein 3 nirkkoa. Ps ja päättely 

Samalla mallilla tein myös siskolleni syntymäpäivälahjaksi kattausliinat Paapon avointen ovien päiviltä ostamistani langoista. Näiden lankojen herkulliset värit eivät antaneet mahdollisuutta jättää ostamatta niitä.

Näihin vihreisiin liinoihin tein keskiosan kiinteitä kierroksia vain 6 ja tällöin reunan pitsikaaria tuli 17. Tällä tapaa sain aina yhden rullan riittämään yhteen kattausliinaan. Lankana yllä olevan kuvan Camilla 6/4 ja koukun koko 3.

Minun KALEVALA CAL peittoprojekti

Tämä Kalevala CAL – peittohanke käynnistyi syksyllä 2017 sillä ajatuksella, että 100 päivää ennen Suomen 100-vuotis syntymäpäiväjuhlaa alettiin julkaisemaan muutaman päivän välein yhden peittoon virkattavan ruudun ohje (CAL - chrochet along - virkkaa mukana). Jos julkaisuaikataulussa niitä toteutti, peitto oli kokonaisuudessaan valmis 6.12.2017 mennessä. Tämä oli lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Sari Åströmin Arteenin blogiin ja projektin sivuille ja ohjeisiin pääsee täältä. Itsekin aloin silloin paloja virkkaamaan, mutta kaikki asiat vaikutti tuolloin ehtimiseen ja peiton teko tyssäsi kuuden palan toteutukseen. Ehkä valitsemani lankakin oli hieman vaikea virkattava ja siksikään ei intoa oikein riittänyt

Tässä peitossa on upea ajatus siitä, että jokainen ruutu kertoo oman tarinansa Kalevalasta tai jostakusta Kalevalan henkilöstä. Kun paloja tekee ja niitä tutkii, huomaa että kuviot todellakin kertovat niitä tarinoitaan.

Kun sitten olin juuri ajatellut kiireisen joulunajan jälkeen että saan viimein virkata hissuksiin itselleni jotain pientä kivaa, muistin että siskoni täyttää helmikuun lopussa pyöreitä ja varmaan tarttis hälle jotain spesiaalia keksiä. Koska ihan pienestä pitäen olen yhdistänyt siskoni syntymäpäivät Kalevalanpäivään, tuntui varsin luonnolliselta, että tekisin peiton hänelle. Jos vain ehdin…

Palojen langaksi valitsin Alize Cotton Gold-puuvilla -akryylilangan ja halusin toteuttaa peiton kokonaisuudessaan luonnonvalkoisena. 

 

Palojen virkkaaminen on sillä tapaa haasteellista, että koska jokainen pala on erilainen, täytyy ohjeet käydä aina yksitellen läpi, eikä silmukoihin oikein ehdi yhden kierroksen aikana rutinoitumaan. Virkkaaminen on  myös tällaiselle harrastelijalle aika työlästä, sillä vaikka ohjeet ovat pääosin selkeät ja toteuttamisesta suoriutuu kaikissa tapauksissa jollain tavalla, eivät jotkut virkkauskuviot vain onnistu, jos ei niiden tekemistä opettele esim. annettujen youtube-video-ohjeiden avulla. Eikä täydellisesti aina silloinkaan. Virkkaamisen aikana täytyy myös keskittyä ihan täysin silmukoiden laskemiseen ja muuhun tekemiseen, eikä montaakaan kierrosta voi tehdä niin, etteivät silmät ja huomio olisi koko ajan käsissä olevassa työssä. Mutta valtavan onnistumisen ilon kokee jokaisen palan valmistuessa ja jokainen pala on valmistuessaan juuri se lempparipala!

Vain yhden valitsemani palan suhteen jouduin luovuttamaan. En vain millään päässyt käsitykseen siitä, mitä ohjeessa tarkoitettiin ja kun hermoa alkoi oikein kivistämään, eikä työ edennyt, ajattelin olevan kaikkien etu, että annan kyseisen ruudun olla. Kun kuitenkin olin jo alun alkaen päättänyt, että teen paloja vain 20 kpl, kun tarjolla niitä olisi bonuspalojen kanssa 28. Saatoin siis valita palat siinä järjestyksessä, jonka koin itselleni mieluisaksi. Parin muunkin palan kanssa koin epätoivoa, mutta sain kuin sainkin ne onnistumaan vähän soveltaen. Ja soveltamisesta puheen ollen… Ei ollut edes yksi tai kaksi silmukkamallia, joissa tein jotain väärin. Lopputulos ei välttämättä muistuta täydellisesti alkuperäistä, mutta kun sama virhe toistui jokaisessa tekemässäni silmukassa koko ruudun läpi, ei ulkopuolinen edes huomaa, että siinä on jotain vikaa. Tässä kohtaa kyseessä on sitten se taiteilijan vapaus.

Pala palalta työ kuitenkin eteni ja sillä kohtaa kun tammikuu läheni loppuaan ja paloista puuttui enää yksi, tiesin että teen tämän peiton valmiiksi ja vielä ennakoitua nopeammin.

Kun sitten sain peiton valmiiksi, kasasin ohjeiden ohessa olleista Kalevalan runonpätkistä ja peiton ruuduista ottamistani kuvista lehtisen. Peiton ohjesivustolla on tulostettavissa oma lehtinen (monella eri kielelläkin), jota sitten omassa lehtisessäni mukailin. Näin peiton saaja voi itse lukea tarinaa peiton ja sen palojen esittelyjen kautta.

Tämä projekti oli aivan upea! Ensinnä sille antamani tarkoituksenkin vuoksi, mutta myös siksi että tekemällä tämän peiton sen idea ja syvin olemus aukesi itsellenikin aivan uudella tavalla. Peitto on ehdottomasti hienoin tähän asti tekemistäni käsitöistä! ❤️

Virkatut nirkkoreunaiset tabletit

 

Törmäsin Ihan tahattomasti kaupassa tähän Novitan uuteen Soma- bambulankaan (jonka vasta myöhemmin havaitsin olevan "kausituote") ja koska lanka sisältää sitä bambuviskoosia, ensin ajattelin tiskirättien virkkaamista. Ja kyllä niitäkin tästä langasta lopulta syntyi. Mutta sitten tarkemmin lankaa tutkiessani huomasin sen olevan kuin pienen pientä ontelokudetta. Sellaista mikro-onteloa… Nauhalankaa. Ja juuri sellaistahan olen kaivannut virkattaviin tabletteihin! Mukaan niitä keriä sieltä lähti ihan väkisin, vaikka en tiennyt vielä yhtään minkälaiseksi meidän suhde kehittyisi. Vaalea roosa (ruusu) ja vaalea lila (syreeni) olivat väreinä syötävän suloisia. Niitä nyt sitten ainakin alkuun.

Malliksi väkersin ohjeen pinterestissä näkemäni kattausliinan kuvasta. Jotenkin se näytti valtavan romanttiselta ja juuri sellaista näille väreille kaipasinkin. Kolmosen koukulla virkkailin ja kuuteen halkaisijaltaan 36 cm tablettiin kului ihan hieman yli neljä kerää tätä lankaa. Neljä rullaa ei aivan riittänyt, vaikka hilkulla olikin, mutta loppu lanka voi olla alku jollekin muulle ihanalle 😍 Viidellä rullalla tosiaan tekee sitten jo täyden pöydällisen vaikka kierroksen tai kaksi suurempiakin liinoja.

 Tabletteihin Soma oli ihan täydellistä! Tabletit eivät vaatineet edes kovettamista, kuten ohuesta puuvillalangasta aiemmin tekemäni asteritabletit. Lanka itsessään on niin jämäkkää virkattuna, että pelkkä silittäminen kostean liinan läpi riittää.

Pesun ja silityksen jälkeen tablettien koko pysyi ennallaan eikä kutistunut ainakaan niin paljoa, että sitä olisi silmällä tai mitallakaan havainnut. Taas siis yksi hieno lisäpiirre tälle langalle.😊

Ohje tablettiin löytyy täältä.