Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 26. helmikuuta 2024

Uusi vetoketju takkiin vanhaa purkamatta

 

Vetoketjun ompeleminen ei ole tekemätön paikka, mutta silloin kun vanha ketju pitäisi purkaa ja saada uusi ketju tilalle, lakkaa yksinkertaisesti huvittamasta… Mutta hyvä vaate menee haaskeelle, jos sitä ei rikkinäisen vetoketjun takia voi käyttää 😕

Kuulin sitten, että vetoketjun voi ommella myös vanhan ketjun alle, jolloin vanha ketju jää näkyviin ja purkamista ei tarvitse tehdä laisinkaan. Tämä kuulosti järkeenkäyvältä. Myös melkein liian helpolta. 

Sain tähän neuvon eräältä tuttavalta, että uuden vetoketjun tulisi olla vanhaa ketjua lyhyempi. Kuulemma tämä ei kuitenkaan ole mikään ongelma, koska vaatevalmistajien ketjupituudet poikkeavat kaupassa myytävien ketjujen pituuksista ja näin ollen 2-4 senttiä lyhyempi ketju on helppo löytää.

Tämä käsittelyyn ottamani takkiparka oli kokenut kovia. Sitä on pesty ja pyöritelty kuivausrummussa ja siitä syystä vetoketju aaltoilee ja hampaiden kärsittyä vetoketju aukesi käytössä aina väärästä päästä. Takki itsessään on ehjä ja käyttäjälleen mieluisa, mutta roikkunut nyt jo pari talvea tyhjän panttina. Siispä vetoketjun vaihtokonsti testiin!

Vanhasta vetoketjusta poistetaan kelkat ja stopparit. Kaikki irtoavat osat otetaan pois.

Uusi vetoketju asetellaan siten, että vanhan vetoketjun päät yltävät molemmissa päissä uuden ketjun yli. 

Uusi ketju kiinnitetään neuloilla vanhan alle.

Uuden vetoketjun päät käännetään siististi nurjalle puolelle ja ommellaan ketju kiinni vanhaan ketjuun ihan vanhan ketjun hampaiden vierestä, vetoketjupoljinta apuna käyttäen.

Tässä operaatiossa kului aikaa kaikkineen reilu puoli tuntia. Ei lähtenyt järki tuossa ajassa… 😅

Uskomatonta, mutta totta! Vetoketjun voi todellakin ommella takkiin vanhaa purkamatta! Vaikka aaltoilu ei tällä tavalla tästä kyseisen takin vetoketjusta poistu, ketju toimii ja takki on taas käyttökuntoinen. Kaiken lisäksi vetoketjun päälle taittuva läppä peittää vetoketjun, eli vaikka vanhan ketjun hallitseva aaltoilu on hieman häjyn näköistä, se ei todellisuudessa edes näy käytössä. Mahtavaa! 👍🏻




  🌸 Terveisin Susanna 🌸




lauantai 24. helmikuuta 2024

Bostonpulla hilloraidoilla



Testissä bostonkakkuversio, jossa pullataikinan väliin levitetään voimakkaan makuinen kirsikkahillo. Hillosta tulee maun lisäksi pullan sisään kivat, tummanpunaiset raidat. Kirsikkahillon ohje löytyy täältä. Tämä hillo on lähes marmeladimaista ja kestää hyvin paistamisen.

 Pullataikinan ainekset;

2,5 dl maitoa

1/2 muna (toinen puolisko käytetään voiteluun)

1/2 pkt (25g) hiivaa

1 tl suolaa

1 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

Noin 7 dl vehnäjauhoja

100g pehmeää voita

Noin 2 dl kirsikkahilloa

Raesokeria pinnalle

Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi. Hiiva, sokeri, suola, kardemumma ja muna sekoitetaan maitoon. Nesteeseen lisätään jauhot pienissä erissä sekoittaen. Lopuksi mukaan lisätään pehmeä voi ja taikinaa sekoitetaan niin kauan, että voi on täysin sekoittunut taikinaan.

Taikina-astia peitellään leivinliinalla ja asetetaan lämpimään, vedottomaan paikkaan. Taikinan annetaan nousta niin kauan, että se on turvonnut kaksinkertaiseksi, eli noin 1/2 tuntia.

Taikina kaadetaan jauhotetulle alustalle ja vaivataan siitä pöytää vasten ilmakuplat pois.

Taikinasta kaulitaan noin 45 x 35 cm kokoinen levy.

Kirsikkahillo levitetään taikinalevylle ja levy kääritään rullaksi.

Rullasta leikataan noin 10 kpl yhtäsuuria paloja, jotka asetellaan tasaisesti voideltuun irtopohjavuokaan kierre ylöspäin.

Vuoka peitellään leivinliinalla ja pullan annetaan nousta lämpimässä paikassa noin 0,5 tuntia.

Pullan pinta voidellaan munalla ja pinnalle ripotellaan raesokeria.

Pullaa paistetaan 175 asteessa noin 35 minuuttia.

Pullan hieman jäähdyttyä, se irrotetaan vuoasta. 

Vaikka ripottelin tämän pullan pintaan raesokeria, tein päälle vielä vaaleanpunaisen, marjan makuisen kuorrutteen. Sekoitin tomusokeriin marjamehua siten, että seos on riittävän löysää (noin 2 dl tomusokeria ja 3-4 rkl mehua). Laitoin sokeriseokseen pienen tipan punaista elintarvikeväriä ja kuorrutteesta tuli kivasti vanhan roosan sävyinen. Levittelin sokerikuorrutteen jäähtyneen pullan päälle.

Tästä pullasta meillä tykättiin! 🥰





🌸 Terveisin Susanna 🌸




keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Siemennäkkäri

 

Siemenistä valmistettu näkkileipä on kyllä vertaansa vailla. Paahtuneet siemenet ovat ihanan rapeita ja maistuvat erikoisen hyvältä. Terveellistäkin tuo lienee 😅


Ainekset pellilliseen (60cm uuni)



2 dl kuorittuja auringonkukan siemeniä

2 dl seesamin siemeniä

1 dl pellavansiemeniä tai pellavansiemenrouhetta

1,5 dl kurpitsan siemeniä

1 dl chian siemeniä

4 dl kiehuvaa vettä

1 dl öljyä

2 tl suolaa


Siemenet mitataan astiaan ja niihin sekoitetaan kiehuva vesi, öljy sekä suola ja sekoitetaan massa tasaiseksi.

Annetaan seoksen turvota noin 10 minuuttia.

Massa kaulitaan kahden leivinpaperin välissä mahdollisimman ohueksi levyksi.

Levy leikataan ruuduiksi ennen paistamista.

Näkkäriä paistetaan 175 asteisessa uunissa noin tunti, kunnes se on ruskistunut ja rapea.


Näkkäri säilyy huoneen lämmössä, kuivassa ja se on parhaimmillaan pelkän voin kanssa 😋





sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Makkarakebab

Makkaraa lähdin ruokaa varten kaupasta hakemaan, mutta aina on aikaa ilostuttaa itseään vihannesosastolla. Vasta sen jälkeen makkaraosastolle kebabmateriaalin hakuun. 

 Makkarakebab yllättää. Se on naudan lihasta tehtyyn kebabiin verrattaessa varsinaista pikaruokaa ja toimii pääraaka-aineen edullisuuden vuoksi vaikka ihan arkiruokana.

Ohjeessa esitetyt mausteiden määrät ovat suuntaa-antavia. Kun kullakin on se oma maku ja varsinkin noiden tulisten mausteiden kanssa herkempi suu voi olla kovilla. Itse kun en pidä siitä, että lieskat lyö suusta, on myös tässä ohjeessa annetut määrät kohtuullisia.

Ainekset;

2 pakettia uunilenkkimakkaraa

1 tl mustapippurirouhetta

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl juustokuminajaihetta

0,5 tl chilirouhetta

0,5 tl cayennepippuria

2 tl oreganoa

Makkarat vedellään kebabia muistuttaviksi pitkiksi, ohuiksi siivuiksi. Mausteet mitataan makkarasiivujen joukkoon ja sekoitellaan hyvin, käsin kääntelemällä.

Makkarat paistetaan paistinpannulla (tai padassa) siten, että ne ruskistuvat ihan kunnolla.

Kebab tarjoillaan pitaleivän tai riisin ja kasvisten kanssa. Kunnon soosit kyljessä antavat ruokaan sen tarvitsemaa mehevyyttä.

Pisteet tämän ruuan kehittäjälle! Aivan loistava keksintö! Kerta kaikkiaan! 😋





🌸 Terveisin Susanna 🌸


https://www.facebook.com/pastaakostassa 

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Ystävänpäivän 2024 kakku

Koska tänään juhlitaan ystävyyttä, tein luonnollisesti teemaan pienen täytekakun.

Kakun koristeet kertovat sen sisällöstä; suklaata ja mansikkaa. Eli melkolailla perinteisen äärellä ollaan ja joskus on hyvä pysytellä niiden turvallisten perusmakujen äärellä 👍🏻

Kakkupohja on perus-vaalea, pieni kakkupohja. Välissä on kermavaahdon, rahkan ja sulatetun valkosuklaan seos mansikkahillolla ja tuoreilla mansikkapaloilla.

Pinnalla on masarponejuustolla jämäköitetty kermavaahto, tuoreita mansikoita, valkosuklaapalloja sekä itse tehtyjä suklaasydämiä. 

Ihanaa ystävänpäivän iltaa! ❤️





🌸 Terveisin Susanna 🌸


https://www.facebook.com/pastaakostassa 

tiistai 13. helmikuuta 2024

Hernekeitto ja kinkunjämät

Hernekeittoa ei syödä meillä usein. Tavoitteena on kuitenkin laskiaisen aikoihin sitä tehdä ja samalla hyödyntää joulukinkun jämät, jotka tapaan kuutioida, pussittaa ja pakastaa pian joulun jälkeen, yleensä välipäivinä. Hernekeitto kuuluu siten myös kategoriaan jouluruokajatkot.

Hernekeittoa ei kannata tehdä kovin pientä määrää, koska keittämiseen kuluu aikaa melko kiitettävästi. Kyse ei ole mistään pikaruoasta.

Ainekset isoon kattilalliseen;

500 g kuivattuja herneitä + vettä liottamiseen

noin 2,5 litraa vettä

1 Sipuli tai 1 dl paahdettua sipulirouhetta

kinkun jämät / 400 - 500 g possun jauhelihaa tai - suikalelihaa

2-3 tl suolaa

2 tl meiramia

3 - 5 rkl sinappia

Herneitä liotetaan viileässä vedessä, huoneen lämmössä ensin noin vuorokausi. Herneet turpoavat liotettaessa noin kaksinkertaisiksi.

Turvonneista herneistä poistetaan liotusvesi ja herneet laitetaan kattilaan. Kattilaan lisätään puhdas vesi (n. 2 litraa) keittämistä varten.

Herneitä keitetään ensalkuun noin tunti. Kannen alta paljastuu hauska näkymä, kun herneiden kuoret irtoavat herneistä ja nousevat keiton pintaan. Aivan kuin kattilassa olisi kuoriutunut liuta… hmmm… herneitä? 😅

Toisinaan herneet vaativat kaikkineen jopa 4 tunnin keittoajan kypsyäkseen, mutta pari tuntiakin voi riittää. Pitää maistella. Vettä lisätään välissä siten, että keitto pysyy keittona, eikä muutu täysin muhennokseksi. Tosin makuasia, kuinka kankeasta tai juoksevasta keitosta tykkää.

Tunnin keittämisen jälkeen mukaan sekoitetaan lihat ja sipuli. Jos käyttää jauhelihaa, se paistetaan ennen keittoon lisäämistä. Kypsää lihaa ei ole mikään pakko vielä tässä kohtaa kattilaan pistää, mutta itse pidän siitä, että lihakin muhii keiton ohessa ihan huolella.

Kun herneet ovat täysin pehmenneet, keitto on maustamista vaille valmista. 

Keitto maustetaan suolalla, meiramilla ja sinapilla.

Hernekeitto on hyvä ja edullinen arkiruoka. Sen voi kaiken lisäksi valmistaa täysin kotimaisista aineksista. Itse pidän siitä, kun rouheasti pilkottua kinkkua on keitossa runsaasti 😋

 Mukava, lämmin keitto on arkea parhaimillaan.

   Leppeää laskiaista! 😊





🌸 Terveisin Susanna 🌸


maanantai 12. helmikuuta 2024

Maissihiutale-suklaamakeiset

Ostin alennuksesta kondensoitua maitoa useamman purkin ja erään leipomispakkokohtauksen tullessa ajattelin käyttää yhden purkin jonkinlaisiin makeis-tyyppisiin pikkuleivonnaisiin. No lieneekö makeisten tekeminen leivontaa? En oikein muuhunkaan kategoriaan sitä osaa kyllä lokeroida.

Löysin nopean tuntuisen suklaaviiksien reseptin Kodin kuvalehden sivuilta ja lähdin testaamaan sitä.

Ainekset;

3,5 dl sokeria

1 tlk kondensoitua maitoa

150 g maitosuklaata

1 rkl voita

noin 1 l maissihiutaleita

Sokeri sulatetaan pannulla. Sokeria ei saisi sekoitella sen jälkeen, kun se alkaa sulamaan, ettei siihen muodostuisi kokkareita. On myös oltava varovainen, ettei sokeri pala.

Pannulle sekoitetaan kondensoitu maito ja massaa sekoitetaan niin kauan, että ainekset ovat sekoittuneet toisiinsa. Pannu otetaan pois liedeltä.

Mukaan sekoitetaan paloiteltu suklaa ja voi. Kun massa on tasaista, sekoitetaan varovasti joukkoon maissihiutaleet.

Melkoista tahnaa tästä syntyikin 😅 

Massa annostellaan pieniin makeisvuokiin kahden lusikan avulla.

Todella makea pikkuherkku. Jäähtyessään hieman kovaa ja sitkeää, enkä löydä yhtymäkohtaa siihen, että alkuperäisen reseptin mukaan nimi ”suklaaviikset” on tullut siitä, että tällaisen herkun syödessään ylähuuleen muodostuisi suklaiset viikset. Näistä minun versioista ei sellaisia tullut…

Mutta hyviähän nämä olivat ilman viiksiäkin 🥸







🌸 Terveisin Susanna 🌸




sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Kierresydänkynttilät ystävänpäiväksi

Ystävänpäivän kynttilöitä syntyy nyt ihan solkenaan… 😅

Nämä kynttilät ovat kuin nippu lituskoita sydämiä kasattuna spiraaliksi kääntyväksi pinoksi.

Muotti on helppokäyttöinen silikonimuotti ja valmiin kynttilän koko on noin 5 x 4 cm.


Vahasekoituksena näissä kynttilöissä soijavahan ja parafiinin sekoitus 1/2. Värinä käytin peruspunaista. Tuoksuna on raikas greipin ja vaaleanpunaisen shampanjan yhdistelmä.

Näillekin kynttilöille varmasti paikka löytyy ❤️






 🌸 Terveisin Susanna 🌸


perjantai 9. helmikuuta 2024

Mustat ja vaaleanpunaiset sytykeruusut

Tammikuun pakkaset söivät sytykeruusuvarastot tyhjiin, eikä ole ollenkaan sanottua, etteikö takkaa pidä  tänä talvena sytytellä. Ja vielä useasti ja moneen kertaan.

Aiemminkin olen toki sytykeruusuja tehnyt, mutta pääasiassa punaisena ja pitkään kun olen haaveillut mustista ruusuista. Nyt siihen viimein tuli todellinen mahdollisuus, kun olen hankkinut kynttilävaluja varten erilaisia kynttilävärejä. Myös mustaa.

Tapaan säilyttää kaikki munakennot ja niinpä tähän tarpeeseen oli materiaalia yllin kyllin.

Yhdestä isosta rasiasta tulee 15 ruusua. Tein kaksi ”pellillistä” ruusuja, 30 kumpaankin. Toisen pellillisen vahasin vaaleanpunaiseksi ja toisen mustaksi värjätyllä vahalla. Ja pellillisestä puhun sen takia, että teen nämä ruusut leivinpaperilla päällystetylle pellille. Kun aina näistä sen verran sotkua syntyy, että on hyvä suojata alusta ja on hyvä, että ruusut on siirrettävissä isoissa erissä. Silloin pelti tai tarjotin on hyvä ratkaisu 👍🏻

Sulatan vahan vesihauteen päällä metalliastiassa. Lisään vahan joukkoon vettä, jolloin ruusun pystyy upottamaan täysin vahaan, vaikka vahaa ei olisi astiassa, kuin parin sentin kerros. 

Kastan ruusut kolmessa erässä vahaan. Työkaluna käytän grillipihtejä. Ensin kastelen toisen puolen ruusuista ja sitten toisen puolen. Ruusun irto-osat ovat sitten jo niin hyvin kiinni toisissaan, että viimeinen upottaminen tapahtuu pitämällä pihdeillä ruusun pohjasta kiinni ja kastamalla ruusun suuaukko edellä vahaan. Tämä viimeinen kastelu tasaannuttaa vahapinnan ja korostaa väritystä, jolloin ruusut ovat hyödyllisyyden lisäksi vahvan värisiä ja kauniita.


Sopii pakkasten tulla takaisin. Kyllä näillä nyt hetken pärjää. Ja silmän ilonakin ovat 🌹







🌸 Terveisin Susanna 🌸



keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Sydänkuplakynttilät ystävänpäiväksi

 Sillä kohtaa, kun näistä kynttilävaluista innostuin, olin lähestulkoon jo hankkimassa kuplakynttilämuottia. Sitten kuplakynttilätarjous avasi silmäni ja huomasin kuplakynttilöiden kokeneen melkoisen inflaation. Siinä ei edes itse tehdyn leima paljoa lämmitä, jos samaa tavaraa saa massatuotettuna parilla eurolla kappale. Ei ole mitään mieltä käyttää tuntitolkulla aikaa parin kynttilän tekoon… 🙁

Löysin sitten tämän sydänkuplakynttilämuotin ja ties kuinka monennen kerran näin kävi, että minun oli väkisin saatava se 😅

Käytin soijavahan ja parafiinin seosta, kuten jinjang-kynttilöissä. Värinä ystävänpäivään sopiva punainen eri vahvuuksilla ja tuoksuna greipin ja vaaleanpunaisen shampanjan seos. 

Yhä minua häiritsee kynttilöiden pintaan syntyvä ”huurre”. Täytynee vielä hakea sitä oikeaa vahaa, että tuosta pääsee eroon. Kyse on käsittääkseni vahojen ominaisuudesta, ei tekotavasta, muotista tai muusta vastaavasta.

Kauniita ja sydämellisiä kynttilöitähän nämä kyllä ovat, epätäydellisestä pinnasta huolimatta ❤️



tiistai 6. helmikuuta 2024

Rautalangalla somistetut sydänkoristeet

 Nythän sitten syntyy kaiken maailman turhakkeita ystävänpäiväksi, mutta voi totta vie, kun tykkään näitä tehdä! 🥰

Tein soodataikinasta eri kokoisia sydämiä. Kerroin aiemmassa postauksessani kullan hohtoisista koristesydämistä ja soodataikinan teosta.


Osa näistä sydämistä on myös noita kullan värisellä akryylimaalilla tehostettuja sydämiä, osa pelkkiä helmiäismaalilla maalattuja ja osa kalkkimaalilla maalattuja, joihin kiinnitin decoupage-lakalla servettikuvioita.

Tein näihin sydämiin erilaisia ripustuslenkkejä, tai -koukeroita ohuesta rautalangasta. Koska lanka oli hieman liian ohutta, käytin sitä kaksin- ja jopa nelinkertaisena ja käänsin lankaa tiukalle kierteelle, että saisin siihen riittävästi jämäkkyyttä. Mukana käytin myös muovi- ja puuhelmiä.

Isoista sydämistä syntyi yksittäisiä sydämiä rautalankasomistein ja pienet sydämet sidoin pitkään rautalankaan sydänketjuksi.

Nämä jo ovat lähempänä sitä ajatusta, joka minulla näistä sydämistä oli. Koristenauha oli nimittäin melko hankala saada taipumaan sydämen reiästä tai muutoin saada se nätisti solmuun, kun taas nämä rautalangat tottelivat paremmin ja kääntyivät pääasiassa sinne, minne niitä taivutin 😊


Kyllä taas ystävät arvostaa 😅❤️