Pinkit kukkatuet massasta

 Näin talvisydännä kukkatuille ei ole niinkään käyttöä, mutta koska askartelumassaa oli käytettävissäni, päätin tehdä tämän todettuun tarpeeseen perustuvan kukkatuen Demoversion. Ja onhan kesä tulossa melkoista vauhtia 😊 

Talvella ostan usein tulppaaneja, jotka täyttävät maljakon ihan luonnostaan ja ruusut taas tapaan sitoa kimpuiksi siten, että tuelle ei niinkään ole tarvetta. Siksi kuvittelisin, että kesällä tällainen tuki tulee enemmän tarpeeseen. Hentoja niittykukkia ei silloin tarvitse poimia kuin muutaman, kun ne saa aseteltua maljakkoon kauniisti. 

Idea on siis se, että kimpuksi sitomattomat kukat eivät kenota maljakon reunoja vasten, vaan kukkien varret työnnetään maljakon suulle asetetun tuen reikien kautta maljakon vesitilaan. Näin kukat asettuvat maljakkoon ilmavasti ja tasaisesti, eivätkä vaadi sidontaa. Eli varmasti juuri hennoille niittykukille tai vaikka pelkille akilleijoille ihana ratkaisu. 😊

Tein tuet itsestään kovettuvasta askartelumassasta. Kaulin askartelumassan noin 5 mm levyksi ja tein levyyn kuviokaulimella kukkakuvioinnin. 

Reijitin levyyn tasaisesti (kukan muotoisella) muotilla reikiä. 

Maalasin levyn askartelumaalilla. Lopuksi lakkasin pinnan kiiltävällä lakalla, että kestäisi kosteutta.

Onhan nämä tukien sävyt tosin juuri tuloillaan olevaan ystävänpäiväänkin sopivia ❤️

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Leikkoruusut

 Rakastan ruusuja ❤️

Leikkoruusujen suhteen keston ja näyttävyyden kannalta on merkittävää ensinnä se, missä kunnossa ruusut ovat ostettaessa, mutta myös se, kuinka ruusut kulkeutuvat kaupasta kotiin, kuinka ne käsittelee ja kuinka niitä jatkossa hoitaa.

Ruusun kukintojen tulee olla napakoita. Jos ruusut ovat pehmeitä tai jopa nuokottavat, on vahinko jo tapahtunut ja sen jälkeen niistä on vaikea saada enää kestävää silmäniloa. Nuokottavat tai pehmeät kukat ovat todennäköisesti vanhoja tai ne on olleet jossain vaiheessa kuivillaan, jolloin nestejännitys on kärsinyt. Myös kukintoon joutunut vesi on pahasta. Kukinto voi tästä syystä ruveta pehmenemään ja mätänemään.

Nuo ovat syitä, jonka vuoksi ruusut on hyvä ostaa kukkakaupasta, jolloin ne ovat alun alkaen lähteneet matkaan oikealla käsittelyllä. 

En kuitenkaan malta olla ostamatta ruokakaupoissa myytäviä ruusunippuja, jos hyviin sellaisiin törmään…

Ruusuniput tarvitsevat kuitenkin kotimatkalle kosteutta tyveen, koska ruusu ei pahemmin kestä kuivillaan oloa. Harmillista on, että kaikissa kaupoissa ei tätä mahdollisuutta ole asiakkaille tarjottu, vaikka se on ruusujen kestävyyden ehto. Tästä syystä ruusut jäävät usein kauppaan.

Nippuruusut tarvitsevat myös kunnon käsittelyn, ennen kuin ne laitetaan maljakkoon. 

Maljakkovedessä ei saisi olla lehtiä, eli varresta poistetaan kaikki vedenpinnan alle jäävät lehdet. Tapaan poistaa terävällä veitsellä ruusuista myös piikit, koska ruusujen käsittely on ilman piikkejä huomattavasti mukavampaa 😬

Ruusujen varsien tyveen leikataan kunnollinen, viisto imupinta. Saksilla leikaten imupinta ei onnistu, vaan käsittelyssä käytetään ainoastaan veistä.

Kukkien näyttävyyden kannalta myös maljakkovalinta on merkittävä. Jos varret tukeutuvat maljakon pohjaan, kimppu kenottaa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa joko vaihtaa maljakkoa tai leikata varsia vähän lyhyemmäksi.

Jos ruusunipun pudottaa maljakkoon sellaisenaan, se todellakin on vain nippu ruusuja.

Nipusta kimpuksi…

Ruusut kannattaakin asetella spiraalimaiseen kimppuun, jolloin kukintojen väliin jää ilmaa. Ilma kun ei maksa mitään, mutta on suuri tekijä symmetrisyyden ja näyttävyyden kannalta. Kimppu on hyvä sitoa narulla, koska kun kimpusta päästää irti, se hajoaa…

On hyvä huomioida myös se, että valmiiksi sidottua kukkakimppua ei tarvitse (eikä pidä) avata. Varsinkin, jos kimpussa on useita erilaisia kukkia, on ne sidontavaiheessa jo aseteltu siten, että ne asettuvat omille paikoilleen ja sidotun kimpun avaaminen tekee kimpusta taas pelkän nipun.

Ruusuille käytetään maljakossa lämmintä, tai jopa kuumaa vettä. Virkisteen käyttö ei liioin ole pahasta.

Kun kukat ovat maljakossa, niitä hoidetaan muutaman päivän välein (jos ei jopa päivittäin) leikkaamalla varsiin uudet imupinnat ja vaihtamalla maljakossa oleva vesi. Näin tehden kukista saa huomattavasti pidemmän ilon.

Ruusut pitävät viileästä. Ruusumaljakkoa ei siksi kannata asettaa ikkunalle auringonpaisteeseen. Liiallisessa lämmössä ne alkavat nuokottaa, kun haihtumista tapahtuu nopeampaa, kuin mitä ne ehtivät nestettä varteen imeä.

Hyvät ja oikein käsitellyt ruusut kestävät maljakossa vähintään viikon. Joskus olen päässyt nauttimaan samoista ruusuista jopa lähes kolme viikkoa.

Ihanaa viikonloppua!🌹

Kevään istutuksia

 

Tapaan laannuttaa pahinta istutusintoani tekemällä kevään korvalla erilaisia istutuksia mm. sipulikukista vähän kaikkialle; ruukkuihin, lasiastioihin ja sisälle sekä ulos.

Sisälle rakentelin helmililjaistutukseen tuunaamaani lasiastiaan. Lasiastiaan kiinnitin erilaisia nauhoja ja krakeerasin pari muovimunaa, jotka laitoin rusettiin riippumaan.

Poistin muoviruukun ja hajotin helmililjamättään, että istutuksesta ei tule turhan korkea. Mättään asettelin sitten astian pohjalle. Löysin autotallin nurkalta ihanaa sammalta, jota käytin mulloksen vuoraamiseen.

Asettelin astiaan vielä jäkälöityneitä, kuivia oksia. Aika kiva asetelma tästä tulikin. 😊

Kylvin myös pääsiäisen rairuohon lasisen hurrikaanin pohjalle. Ruohon kasvualustaksi käytin talouspaperia. Ihan vaan siitä syystä, että halusin testata kuinka se toimii. Toimihan se, mutta kastelun kanssa pitää olla tarkkana; paperi kun kuivuu multaa nopeammin. Mietin myös, kuinka saan ruohoni leikattua astian sisältä, mutta kyllä tästä varmaan selvitään.

Tein silmän iloksi myös pari narsissiasetelmaa ovenpieleen. Ulkona sipulikukat säilyy pidempään hyvänä, mutta liian kylmät yöt palelluttavat nekin. Pitää siis olla asialla ja siirtää niitä suojaan, jos kovia yöpakkasia vielä tulee.

Samaan hengenvetoon vielä muutama sana leikkotulppaaneista. Ne kun ovat ainakin minun pääsiäiseen kuuluvat.

Hyvin usein ostan tulppaanini ruokakaupasta, mutta en ikinä osta tulppaaneja, jotka ovat jo kaupassa vedessä. On ihan järjetöntä, että jotkut ruokakauppaketjut säilyttävät myynnissä olevat tulppaanit vesiastioissa. Ne kukkivat itsensä vanhaksi parissa päivässä, eikä niitä ylikukkineita kukaan sitten enää osta, kun tulppaanin kesto muutenkin on muutaman päivän, maksimissaan viikon. Hävikki hirvittää! 😣 Ihan järjetöntä tällaisena aikana pilata vuositasolla tonnikaupalla kukkia jo kauppaan, kun samalla puhutaan ilmaston lämpenemisestä ja rajoitettaisiin kaikkea muuta. ☹️ Aivan yhtä typerää kuin se, että EU kieltää myymästä liian käyriä kurkkuja tai liian isoja tai liian pieniä tai epämuotoisia tomaatteja. En lakkaa ihmettelemästä tätä logiikkaa, kun sitä ei tunnu olevan.

Mutta niin. Niihin tulppaaneihin. Kuivassa säilytetyt tulppaanit herätellään kotona niin, että ensin ne juotetaan hyväksi, että niiden nestejännitys palautuu. Varresta poistetaan muutama sentti veitsellä (huom. Ei saksilla) leikkaamalla, että kukat saavat tuoreen imupinnan.

Tämän jälkeen tulput kierretään pakettiin ja teipataan paketti tiukaksi. Tämä paketti asetetaan veteen, jolloin kukat muotoutuvat suoriksi saadessaan nestetasapainon taas kohdilleen. Paketissa tulppaaneja juotetaan vähintään tunti.

Vasta tämän jälkeen tulppaanit asetellaan maljakkoon, jossa on viileää vettä vain vähän pohjalla. Tulppaani imee nestettä vartensa kaikilla osilla, joten mitä enemmän maljakossa on vettä, sitä nopeampaa kukat kasvavat vielä maljakossa ja niiden kauneusarvo voi hieman kärsiä, jos niistä tulee pitkien ja honteloiden varsien päissä keikkuvia haaleita kukintoja. Maljakossa liiaksi kasvaneita tulppaaneja voi lyhentää, jolloin kukille voi saada hieman jatkoaikaa. Kukkien kestävyyttä voi jatkaa myös siirtämällä ne yöksi viileään.

Näillä ohjeilla tulppaaneista voi nauttia hitusen pidempään ja kukinto säilyy kauniina 😊