Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paperiaskartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paperiaskartelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. huhtikuuta 2026

Cartoon paperimassakana

Tämä paperimassakana on oikeastaan jonkinlainen hybridi... Minulla oli selkeä ajatus siitä, mitä olen tekemässä, mutta en ollut varma sen toteutustavasta.

Kanan vartalo on iso styroxpallo. Kiinnitin siihen maalarinteipin avulla paperista muotoillun pään ja jalat nokan sekä rautalangasta ja maalarinteipistä heltan ja pyrstön. Jalat tein melko suurina möllyköinä, koska kana tarvitsi pystyssä pysyäkseen jonkinlaista tasapainotusta ja tukea. Nämä jalat pitävät sen pystyssä.

Silmiksi puolitin pienen styroxmunan ja kiinnitin munan puolikkaat päähän rautalangan ja liiman avulla. 

Lopuksi tein vielä kostutetusta wc-paperista kanalle silmänympärykset ja nokan alle heltan.

Kanan pintaan kiinnitin vedellä kostuttaen wc-paperia siten, että pinnasta tuli jokseenkin sileä ja kauttaaltaan saman kaltainen. 

Ryhdyin maalaamaan kanaa sillä tapaa luonnollisen näköiseksi; valkoista, ruskeaa, punaista… Mutta jokin tässä askartelussa tökki. Kana pyöri sitten vuoden päivät kaapissa, kunnes otin sen tänä keväänä uudestaan esille. Maalasin kaiken aiemmin tekemäni piiloon ja lähdin liikkeelle puhtaalta pöydältä.

Päätin heittää leikiksi koko homman ja maalasin kanan harmaalla maalilla. Heltat, nokan ja jalat maalasin vaaleanpunaisella. Silmien ympäryksiä korostin hieman tummemmalla harmaalla. Ja sittenpä kana olikin jotenkin ilmeetön… Tein vielä vaaleanpunaisella kanaan pallokuvioinnin. Se oli ihan hyvä veto, mutta vieläkin se kaipasi jotain.


Lopulta tein sen, mitä olin jo jonkun aikaa mielessäni pyöritellyt; piirsin kaikki ääriviivat mustalla tussilla. Näin kana muuttui piirroshahmotyyliseksi. Ja se oli hyvä!


Monen mutkan kautta tämä kananen sai lopulta sen ulkonäön ja värityksen, joka pukee juuri sitä. Oikein tyytyväinen olen tähän kotkotukseen. 🥰





🌸 Terveisin Susanna 🌸

sunnuntai 29. maaliskuuta 2026

Kipsimunat

 Askartelin muutaman isohkon kipsimunan pääsiäiskoristeeksi. Nämä munat eivät ole mitään kertakäyttökoristeita, vaan hyvin säilytettynä ne kestävät vuosikausia. Kosteuden vaikutuksesta pinta voi tosin kärsiä, mutta sen voi aika-ajoin korjata maalaamalla pinnan uudelleen.

Sitä en voi sanoa, että tällä kertaa munien valmistaminen olisi ollut helppoa. Helpompaa se olisi ollut, jos olisin malttanut mieleni ja antanut jokaisen kipsikeroksen kuivua kunnolla, ennen uuden kipsin sivelyä. Siltikin nämä munat olivat työn alla pari viikkoa.

Munat valmistetaan ilmapalloa muottina käyttäen. Halusin kaksi suurta munaa, joten tein niitä samanaikaisesti, niin niistä voisi paremmin tulla toistensa kokoisia ja kaltaisia.

Aloitin kerrostamisen asettelemalla wc-paperia pallojen pintaan ja kostuttamalla papereita suihkupullosta vettä sumuttaen niin, että pallon pinnassa oli lopulta kauttaaltaan noin 3 kerrosta paperia. Ilmapallon molempiin päihin jätetään aukot. Yläpään aukko jätetään sen vuoksi, että ilmapallo saadaan sitä kautta lopulta pois ja alaosan reiän tarkoitus on se, että halutessa muna pysyy pystyasennossa esim. pöydällä tai lattialla.

Kun paperikerros oli kuiva, jatkoin munien päällystämistä kipsillä. Käytin jauhemaista kipsiä, johon sekoitin runsaasti vettä, että kipsivelli olisi melko lievää. Kipsivelli tehdään kyllin pienissä erissä siten, että sen ehtii työstää, ennen kuin se jässähtää. Sivelin kipsiä pensselillä haavalappuihin. 

Haavalapujen tarkoitus on toimia kerrosten sidosmateriaalina. Aiemmin olen tehnyt näitä munia käyttäen kipsinauhaa, eli nauhaa, jossa on tuo sidoskangas ja kipsi yhdessä. Kostutetun kipsinauhan sai sitten muotoilla munan pintaan. Se oli käytössä helpompaa, mutta koska sitä ei ollut saatavilla, ratkaisin asian kipsivellillä ja haavalapuilla.

Tässä oli se kompastuskynnys. Kostea kipsivelli kostutti myös alinta paperikerrosta ja käsittely oli aika tarkalla. Jos munaa yritti kääntää tai nostaa, se saattoi murtua. Siksi työvaiheet jatkuivat ja jatkuivat, kun en malttanut antaa munien kuivua kylliksi ja yritin tehdä liian laajoja pintoja kerralla. En kuitenkaan uskaltanut lähteä alunperin tekemään näitä munia ilman tuota paperikerrosta, kun epäilin, että ilmapallo ei kestä kipsin sivelyä suoraan pallon pintaan.

Kun kipsiä ja kangasta on pallojen päällä vähintään kerros, ilmapallo puhkaistaan ja poistetaan munan sisältä. Yläosan aukko peitetään kipsillä.

Kun kipsikerroksia on riittävästi (2-3 kerrosta) ja kerrokset ovat täysin kuivat, munat voi maalata. Kaikkein paras vaihtoehto maalaamiseen on kalkkimaali, joka kestää kosteusvaihteluja paremmin, kuin tavallinen askartelu- ja akryylimaali.

Maalasin munat hennon vaalean keltaisksi. Lopuksi pirskottelin muniin tumman ruskeita pisaroita, jotka tekivät munista paljon eläväisemmät. 

Sidoin muniin pitsi- ja juuttinauhoista koristerusetit.

Valmistin myös pienemmän munan, joka sekin on kuitenkin aika iso, jos kananmunaan vertaa… Sen maalasin lilalla kalkkimaalilla.

Isommat munat ovat noin 30 cm korkeita ja pienempi muna noin 15 cm korkea.

Rouhea pinta ei näissä munissa haittaa. Ne ovat näyttäviä kokonaisuuksia ja päätyvät varmasti ilostuttamaan tämän kevään pääsiäisistutuksia. 🥚🐣



🌸 Terveisin Susanna 🌸

keskiviikko 18. maaliskuuta 2026

Lampunvarjostin tapetista

Pidän valtavasti hämyisestä ja tunnelmallisesta valaistuksesta, epäsuorasta valosta. Tästä syystä meidän kotona on aika monta erilaista pöytävalaisinta eri puolilla taloa. Minulla on muutamia lampun jalkoja ja useampia varjostimia, joita vaihtelen lamppuihin vuodenajan ja tunnelman mukaan.

Kuitenkin saman lampun kanssa pelaaminen alkaa jossain 5 vuoden paikkeilla tuntumaan aika tavalliselta... 10 vuoden jälkeen varjostin saattaa jo jäädä käyttämättömänä kaappiin. Ihan kunnioitettavan pitkiä käyttöikiä tuollaiset vuodet lampunvarjostimelle on, mutta ajattelin kuitenkin testata lampunvarjostimen päivittämistä kotikonstein.

Valitsin varjostimeen kukkakuvioisen tapetin, jota olen käyttänyt aiemminkin kotona. Sama tapetti löytyy esimerkiksi senkin somistuksesta, josta kirjoitin aiemmin täällä.

Varjostimen runkona toimii metallinen, noin 13 cm korkea varjostinkehikko.

Leikkasin tapetista varjostimen runkoa kolmisen senttiä korkeamman, noin kaksi kertaa varjostimen ympäryksen mittaisen suikaleen ja taittelin sen haitariksi. 

Tein rei’ittimellä puolipyöreät kolot niihin kohtiin, joissa varjostimen kehikon ylempi vaakalanka kulkee. Kiinnitin haitarin päät liimalla toisiinsa.

Vedin neulan avulla ompelulangan varjostimen yläreunaan ja sen avulla vedin yläpään suppuun.

Kun haitarirenkaan asetteli kehikon päälle ja painoi nuo yläosaan tehdyt reiät varjostimen vaakalankaan, varjostin solahti kehikkoon melko napakasti. Kehikon vaakaosa lukitsee haitarin reikien kohdista paikoilleen.

Tässä tapauksessa vanha varjostimenrunko todellakin muuttui uudeksi 😍

Näitä haluan kyllä tehdä vielä lisää. Taidanpa joutua tapettikaupoille...




🌸 Terveisin Susanna 🌸


keskiviikko 4. helmikuuta 2026

Kukkalampunvarjostin kreppipaperista

Some työnsi jatkuvalla syötöllä näyttöön kuvia VALTAVASTA, erikoisen herkästä ja kauniista kukkalampunvarjostimesta. Kävin lopulta tarkastamassa, mistä oikein on kyse ja silmille avautui paperipilven sivut ja ohje kreppipaperista valmistettavaan kukka-lampunvarjostimeen.

Siinä tilanteessa ja kauneudesta huumaantuneena en sitten lähtenyt tilaamaan ohjeessa käytettäviä kreppipapereita, vaan ostin niitä tuon yhden ison lähikaupan askarteluosastolta. Kukkaa valmistaessani huomasin sitten kyllä sen eron… Ostamani paperi ei oikeastaan ollut edes nähnyt kreppipaperia, vaan muistutti lähinnä silkkipaperia. Se ei venynyt mihinkään suuntaan ja ainoa struktuuri, jonka siihen sain, oli ryppyisyys, kun oikein rutistelin ja kiersin sitä.

Tehdessäni ensimmäisiä terälehtiä ja tajutessani tuon paperin vajavaisuuden, en kuitenkaan lopettanut, kun kerran olin hommaan ryhtynyt. Eikä lopputulos ollut ihan huono. Lehdet eivät muistuta alkuperäisen ohjeen mukaisia lehtiä ja upotin sekaan muutamia ”oikeasta” kreppipaperista tekemiäni lehtiä. Nämä silkkipaperi ”kreppipaperista” valmistetut lehdet olivat varsin hentoja ja omalla tavallaan erikoisen kauniita.

Kukkaa kasatessani huomasin, että varmaan tuon paperin poikkeavuuden vuoksi terälehtien määräksi ei riittänyt ohjeessa ilmoitettu, vaan tein terälehtiä jonkun verran enemmän. Huomasin myös, että koska lehtiä ei voinut venyttää, ne olisivat voineet olla jonkin verran leveämpiä.

Etenin suurin piirtein ohjeen mukaan;

Leikkasin pahvista halkaisijaltaan noin 18 cm ympyrän. Sen keskelle tein lampun kannan kokoisen reiän. Päällystin pahvirenkaan valkoisella silkkipaperilla.

Tein valkoisesta silkkipaperista 8 kpl suuria pariterälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl suuria terälehtiä.

Vaaleanpunaisesta kreppipaperista 5 kpl suuria terälehtiä.

Valkoisesta silkkipaperista 8 kpl keskikokoisia pariterälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl keskikokoisia terälehtiä.

Vaaleanpunaisesta kreppipaperista 3 kpl keskikokoisia terälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl pieniä pariterälehtiä.

Valkoisesta silkkipaperista 8 kpl pieniä pariterälehtiä.

En mainitse tässä nyt terälehtien kokoja, koska käytin noita paperipilven ohjeen mukaisia mittoja, jotka eivät tosiaan olleet riittäviä mittoja tuolle venymättömälle paperille. Niinpä en suosittele sitä yhdistelmää.

Liimaamisessa käytin ihan perus erikeeperiä, koska pidin siitä ajatuksesta, että juoksevampi ja muotoiltavampi liima toimii ohuen paperin kanssa paremmin, kuin kuumaliima.

Liimasin ensin pahviympyrän alapintaan kaikki silkkipaperista valmistamani suuret pariterälehdet sekä 4 kpl keskikokoisia terälehtiä. Naama kohti lampun paikkaa.

Käänsin pahvirenkaan toisin päin ja liimasin vaaleanpunaiset isot terälehdet renkaaseen kutakuinkin symmetrisesti. Samoin päin, kuin alimmat terälehdet.

Tästä jatkoin liimaten terälehtiä kerroksittain, suuremmista pienempiin. Näin tehden ihan lampun ympärille tuli melko tuuheasti pieniä terälehtiä.

Käytin liimaamiseen runsaasti liimaa, joten jätin varjostimen kuivumaan rauhassa. 

Lamppuna on käytettävä led-lamppua, joka ei kuumene.

Hmm… ei ihan mallinsa näköinen, mutta kaunis omalla tavallaan. Muistuttaa pionin kukintoa.

Haluan tehdä näitä eri väreissä! 🥰





🌸 Terveisin Susanna 🌸


sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Virpova pupuneiti paperista

 

 

Olen pitkään haaveillut toteuttavani paperiaskarteluna erilaisia, varsinkin pääsiäisaiheisia eläinhahmoja ja tämä luppakorvainen, virpova pupuneiti on ensimmäinen tätä laatua.

Pupun runko syntyi muovisesta pullosta.

Teippasin maalarinteipillä pulloon sanomalehdestä pään ja jalat ja liimasin liisterivedessä pehmitettyjä sanomalehtisuikaleita vartaloon. Korvat tein rautalangasta ja maalarinteipistä. Suuret tassut pupu vaati tasapainon vuoksi. Pelkästään halkaisijaltaan pullon pohjan mittaisena korkea pupu isohkon pään kanssa olisi ollut aika kiikkerä.

Lisäsin pintaan myös wc-paperikerroksia. Kostutin ja kiinnitin ne pohjaan suihkuttamalla suihkupullolla vettä paperiin. Tämä ”pehmensi” pintastruktuuria ja se näytti miellyttävämmältä. Ehdin jo maalata pupun, kun huomasin, että sen muoto ei nyt oikein tyydytä silmää. Niinpä tein wc-paperista vielä mekon pupulle. Mekosta tulikin oikein kiva. Kevyt ja ilmava.

Kädettömänä pupu oli ihan onneton ja niinpä muotoilin wc-paperista myös käsivarret ja kädet sille.

Maalasin mekon ja kädet. Maalaamiseen käytin erilaisia akryyli- ja kalkkimaaleja.

Hännäksi liimasin pupulle pienen pipotupsun.

Pitsit ja rusetit kiinnitin mekon helmaan ja kaulukseen kuumaliimalla.

Virpomisoksan pupu sai oksasta, joka oli jäänyt yli tekemästäni pienestä kevätkranssista.

Silmät piirrettyäni pupu elävöityi.

Ja voi miten alakuloisen näköinen ja niin söpö pupu tästä tulikaan! 😍

Tämä askartelu eli ja muuttui edetessään. Siinä vaiheessa, kun se oli pelkkä sanomalehdillä päällystetty pullo, ajattelin, ettei tämä nyt oikein johda mihinkään. Mutta lopputulos oli kuin olikin ihmeen sievä.

Uskon, että näitä syntyy vielä lisää 🥰






🌸 Terveisin Susanna 🌸



perjantai 20. joulukuuta 2024

Joulukalenterin 20. luukku; Monikerroksiset paperipussilumihiutaleet

Olen askarrellut aiemminkin erilaisia tähtiä ja lumihiutaleita paperipusseista. Olen kuitenkin keskittynyt nautiskelemaan ideasta ja leikkinyt enemmän väreillä, kuin muodoilla. 

Aiemmat postaukset aiheen tiimoilta;

Monikerroksinen voipaperitähti

Paperpussitähdet

Punasävyinen paperipussitähti

Vihreäsävyinen paperipussitähti

Tällä erää halusin sitten napata haltuun erilaisia muotoja.

Toki lopputulos riippuu paljolti paperipussin koosta ja taitteiden muodosta, mutta pääasiassa ja periaatteessa  pussit käyttäytyvät samalla tavalla.

Näihin lumihiutaleisiin käytin voipaperisia eväspusseja.

Leikkasin pusseihin sahalaitoja, kuvioita ja aukkoja hieman eri tyyleillä. 


Näin pusseihin saa syntymään kivaa kerroksellisuutta. 



Piirsin kuvion aina edellisestä pussista seuraavaan, että kuviot pysyvät samanlaisina. Pusseja on hankala leikata isona nippuna, joten pussit kannattaa leikata ensin ja vasta sitten liimata päällekkäin. 

Pussien kiinnitys toisiinsa tehdään T:n muotoisella liimauksella, alla esitetyn mukaisesti. Yhteen lumihiutaleeseen tarvitaan 10-12 pussia, riippuen pussin taitteiden koosta.

Lopuksi, kun ensimmäinen ja viimeinen pussi yhdistetään pyöräyttämällä niiden kyljet yhteen, väliin liimataan ripustusnauha.

Näihin lumihiutaleisiin saa syntymään uskomattoman hienoa ilmavuutta.

Tunne on sama, kuin lapsena, kun pääsi leikkomaan ikkunaan paperisia lumihiutaleita.

Ripustin lumihiutaleet katosta ryhmäksi aulan nurkkaan luomaan joulun tuntua ❄️



 🌸 Terveisin Susanna 🌸