Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalaaminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. helmikuuta 2026

Sivellinteline kärpässieni

Pienet käytännön asiat tekevät joskus tekemisestä huomattavasti sujuvampaa ja tätä ajatellen tein tämän kärpässienen muotoisen sivellintelineen. Mainio apu maalaamisessa ja askartelussa. Kuten aiemmin valmistamani madotkin.

Sieni on muotoiltu askartelumassasta ja se seisoo vihreäksi maalatulla alustalla, joka kuvaa heinikkoa. Siveltimet asettuvat lakkiin tehtyihin reikiin nätisti odottamaan vuoroaan.

Tässä mallissa tuli kuitenkin esiin yksi huomiota vaativa yksityiskohta. Sienen jalka jäi melko matalaksi, koska kuivuessaan se painui hieman kasaan. Jälkikäteen ajateltuna jalkaan olisi kannattanut laittaa tueksi esimerkiksi puutikku tai muu vastaava tuki, joka olisi pitänyt muodon paremmin kuivumisen aikana.

Tämän vuoksi tämä sieni soveltuu parhaiten lyhyehköille siveltimille. Niiden kanssa se toimii mainiosti, mutta pidemmät varret kaipaavat korkeampaa jalkaa alleen.

Pienistä puutteistaan huolimatta kärpässieni on hauska ja persoonallinen lisä maalauspöydälle.🍄





🌸 Terveisin Susanna 🌸



lauantai 21. helmikuuta 2026

Lasinalussetin tuunaus

 Olen joskus hankkinut vaneriset lasinaluset, joiden kuviointi viehätti. Kuvissa toistuu erilaiset rustiikkiset, ihanat kukkakuviot. Olen asetellut aluset metalliseen telineeseen, joka ei selkeästikään ole oikein samaa paria näiden alusten kanssa. Niinpä ajattelin muokata tätä kokonaisuutta siten, että setti näyttäisi yhteistyökykyisemmältä.

Maalasin vanerialustojen takaosan beigellä kalkkimaalilla ja asensin pohjaan pienet pehmusteet. Pehmusteiden tarkoitus perustuu siihen, että halusin alusten muodostavan hieman korkeamman pinon, jolloin ne eivät ”hukkuisi” telineeseen.

Maalasin alusten reunat kullan värisellä askartelumaalilla ja samalla töpöttelin kullan väriä kauttaaltaan kuviopuolen reunaan. Tämä korostaisi ennestään kuvioinnin vintagehenkisyyttä.

Hioin telineen maalipintaa hieman karheammaksi ja puhdistin sen rasvasta ja liasta asetonilla pyyhkäisemällä. Maalasin telineen ensin beigellä kalkkimaalilla ja sen kuivuttua lisäilin mukaan kullan väriä.

Ehkä näillä toimilla sain nämä pelaamaan hieman paremmin yhteen 😊




🌸 Terveisin Susanna 🌸


torstai 19. helmikuuta 2026

Sivellinteline perhosentoukka

 Tällä kertaa sivellinteline muistuttaa perhosentoukkaa.

Sen mutkitteleva muoto tarjoaa sopivia paikkoja siveltimille ja näin siveltimet pysyvät nätisti paikoillaan.

Toukan muotoilin askartelumassasta. Kun massa oli kunnolla kuivunut, maalasin sen vihreäksi. Toukan kuvioihin käytin kirkkaita värejä ja kasvot tein tietenkin pilke silmäkulmassa. Kasvot eivät ehkä ole aivan luonnonmukaiset, mutta sitäkin ilmeikkäämmät 😄

Viimeistelyksi sivelin toukan pintaan kiiltävän lakan. Sen ansiosta toukka kestää käyttöä ja on helppo pyyhkiä puhtaaksi, jos se sotkeentuu.

Käytännöllinen, iloinen ja vähän hassu. 🐛



🌸 Terveisin Susanna 🌸


tiistai 10. helmikuuta 2026

Ystävänpäiväkortit - sydänkranssi

 Tein tänäkin vuonna ystävänpäiväkortteja vesiväreillä maalaten. Yhdistin maalaukseen akryylimaalia ja tussia.

Jaoin akvarellimaalauspaperin hieman postikorttia pienempiin osiin. Piirsin ohuesti lyijykynällä sydämen muodon pohjiin.

Aloitin maalaamisen vesiväreillä. Ensin maalasin vaaleammalla vihreällä ja sitten tummemmalla vihreällä sydämen muotoiset lehtikuviot sekä sydämen rangan. 


Tämän jälkeen maalasin pieniä, punaisia sydämiä lehtien väliin, kuin kukiksi.

Vaihdoin maalin kultaiseen akryylimaaliin ja tein pumpulipuikolla pieniä palleroita ympäri muodostunutta kranssia.

Lopuksi piirsin tussilla kranssiin ”ripustusnarun”, johon kirjoitin yhtenäisenä tekstin LOVE.

Leikkasin aiemmin kartonkiin hahmottelemani kortit, pyöristin niiden kulmat ja liimasin ne vaaleanpunaiselle korttipohjalle.

Hyvin yksinkertaisella tavalla syntyi ketjussa useampi samanlainen ystävänpäiväkortti. 💗






🌸 Terveisin Susanna 🌸




lauantai 7. helmikuuta 2026

Servettikuvioitu munakenno askartelumassasta

Edellisen, maalatuin kuvioin koristellun munakennon jälkeen en todellakaan voinut lopettaa kennojen tekoa. Ensimmäisestä kennosta kerron täällä. Myös tämä kenno on tehty ilmassa kovettuvasta askartelumassasta.

Kaulin massan noin 5 mm levyksi. Leikkasin massasta sahalaitaisella leikkurilla suorakulmion, jonka mittasin olevan sopivan kokoinen 6 munan kennoon. Hyödynsin muotoilussa muovista, suurta munakennoa. Painelin massalevyn muottina toimivaan kennoon. Munien paikkojen muotoilussa käytin apuna kananmunaa, jonka painoin koloonsa.

”Hioin” massakennon tuoreeltaan veteen kostutetulla superlonisienellä. Tämä tasoittaa hienoiset halkeamat ja epätasaisuudet massan pinnasta.

Kuivatin kennoa ensin vuorokauden muotissa. Tämän jälkeen irrotin kennon muotista ja kuivatin sitä vielä muutaman päivän molemmin päin, että kenno pääsee vapaasti kuivumaan joka puolelta.

Kun kenno oli täysin kuiva, maalasin sen ensin valkoisella askartelumaalilla. Tämän jälkeen annoin kennon kuivua seuraavaan päivään.

Kiinnitin kukkakuvioista servetin päällimmäistä kerrosta decoupagelakalla kennoon.

Ensin ajattelin, että servetin pystyisi kiinnittämään ohuina suikaleina kennon pintaan, mutta monihyväinen ja aaltoileva pohja ei oikein antanut tälle toteutukselle myöden. Lopulta jouduin kiinnittää kuvat vähän kuin yksi kerrallaan. Mutta lopputulos oli varsin kiva. Ja kovin kukkainen. 

Servettiliimauksen kuivuttua tehostin kennon reunaa maalaamalla sen roosan väriseksi askartelumaalilla.

Lopuksi käsittelin kennon pinnan kiiltävällä askartelulakalla.


No nyt on munatkin jo vähän innoissaan 🥚🌹🥚





🌸 Terveisin Susanna 🌸


maanantai 2. helmikuuta 2026

Sivellinteline kastemato

Jokainen, joka on joskus maalannut jotain, tietää, kuinka haasteellista on laskea pensseli käsistä, kun pitää vaihtaa pensseliä tai tehdä jotain muuta. Tämä korostuu esim. akryylimaaleilla maalatessa, kun siveltimiä on useita.

Tämä iloinen kastemato tuli siihen avuksi. Sen mutkiin ja notkoihin on helppo laskea siveltimet siksi aikaa, kun niitä ei tarvita. Näin ne eivät sotke pöytää tai pyöri pöydältä maahan.

Valmistin madon askartelumassasta.

Kun massa oli täysin kuivunut, maalasin sen vaaleanpunaisella askartelumaalilla. Madon uurteita piirsin hieman tummemmalla värillä ja kasvoiksi piirsin tavalliselle madolle hyvinkin epätyypilliset kasvot 😃 Kasvojen myötä madolle tuli omaperäinen, hauskan sorttinen luonne.

Lopuksi käsittelin pinnan kiiltävällä lakalla, jolloin sen voi tarvittaessa puhdistaa maalitahroista.

Kätevä ja hauska. Voiko kastemadolta muuta enää pyytää? 😊



🌸 Terveisin Susanna 🌸


torstai 22. tammikuuta 2026

Munakenno askartelumassasta

Tälle illalle valmistui söpö, kuuden munan munakenno.

Kenno on tehty ilmassa kovettuvasta askartelumassasta.

Kaulin massan noin 3 mm levyksi. Leikkasin massasta suorakulmion, jonka mittasin olevan sopivan kokoinen tarkoitukseen. Minulla oli muovinen, suuri munakenno, jonka ajattelin olevan hyvä muotti. Uskon, että muottina voi käyttää kuitenkin ihan tavallista, pahvistakin valmistettua kennoa.

Painelin massalevyn muottina toimivaan kennoon. Munien paikkojen muotoilussa käytin apuna kananmunaa, jonka painoin koloonsa.

”Hioin” massakennon tuoreeltaan veteen kostutetulla superlonisienellä. Tämä tasoittaa hienoiset epätasaisuudet massan pinnasta.

Kuivatin kennoa ensin vuorokauden muotissa. Tämän jälkeen irrotin kennon muotista ja kuivatin sitä vielä muutaman päivän molemmin päin, että kenno pääsee vapaasti kuivumaan joka puolelta.

Kun kenno oli täysin kuiva, maalasin sen ensin valkoisella akryylimaalilla. Pienien kukkien maalaamiseen käytin kahta eri vaaleanpunaisen sävyä sekä vaaleaa vihreää. Kukat ovat yksinkertaisia, lyhyitä pensselinvetoja ja tarkoitus oli jättää kylliksi ilmaa kukkien väliin.

Maalaamisen jälkeen massa oli imenyt itseensä kosteutta ja pinta tuntui taas yllättävän kostealta, joten jätin kennon taas kuivumaan.

Lopuksi käsittelin kennon pinnan kiiltävällä askartelulakalla.

En tiennyt, että minähän todellakin tarvitsen tällaisen kennon 🌷




🌸 Terveisin Susanna 🌸



torstai 18. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 18. luukku. Joulukorttiteline kartongista

Minua on aina harmittanut se, että jouluna saan kaikenlaisia ihania joulukortteja, mutta niitä on vaikea saada kauniisti esille. Tämä korttiteline on vastaus tuohon harmitukseen.

Alunperin olen saanut tämän kaltaisen telineen siskoltani. Hän toi sen englannin reissuiltaan ja luulenkin, että tämä yksinkertainen idea on keksitty sillä saarella. Siellä kun korteilla tuntuu olevan huomattavasti suurempi merkitys saajalleen, kuin meillä täällä pohjolassa. Tuo kyseinen teline kuitenkin on aikain saatossa hävinnyt jonkun muuton yhteydessä…

Tämän seinälle ripustettavan telineen voi kuitenkin helposti askarrella myös itse ja niinpä tartuin toimeen.

Kartongista leikataan pituussuunnassa noin 20 cm leveä kaistale. Leikkasin kartongin reunat kuviosaksilla, niin sain siihen välittömästi huoliteltua tuntua.

Piirsin telineen toiselle puolelle apuviivat, jotka leikkaisin kirurginveitsellä auki sitten, kun saan etupuolen kuvioitua.

Vesivärit eivät olleet paras vaihtoehto kuvien maalaamiseen, koska kartonki ei kestä kosteutta vesiväripaperin tavoin. Kartonki vettyy ja kupruilee. Otin silti riskin…

Maalasin isoja joulupalloja kartongin ylä- ja alaosaan siten, että ne jäisivät näkyviin, vaikka telineeseen kortteja asetteleekin.

Korttien aukot voisivat olla tiheämmässäkin ja silti kortit näkyisivät toistensa lomasta. Suhteutin korttiaukkojen määrän kuitenkin realistisiin odotuksiin, eli siihen, kuinka monta korttia uskoisin tänä vuonna meille tulevan.

Kortit sujautetaan aukkoihin siten, että ulkoreunan pykälä sitoo ne paikoilleen ja siten jokainen kortti asettuu telineessä samaan kulmaan.

Lopuksi tein yläreunaan ripustusnarun reiät ja pujottelin nauhan paikalleen.

Tämä teline on kyllä ihan huippu! 🥰



🌸 Terveisin Susanna 🌸

maanantai 15. joulukuuta 2025

Joulukalenterin. 15 luukku. Akvarellein maalatut kaupunki-joulukortit


Tämän vuoden joulukorteissa toistuu kaupunkiteema, joka päätyi juuri äskettäin myös keittiön kaappien päälle. Jokin viehätys tässä nyt on… 🥰

Jo perinteeksi muodostunutta lienee se, että maalaan kortit akvarelleilla. Poikkeuksena tämän vuoden korteissa on se, että lähdin tekemään näitä sarjana kylmiltään, yhtään harjoittelematta. Niinpä moni asia voisi olla toisin, mutta suotta sitä murehtimaan.

Luonnostelin rakennukset ja etuosan kuuset paperille lyijykynällä.


Maalasin kuvioita väri kerrallaan. 




En nähnyt järkeväksi yrittää tehdä tarkkaa jälkeä, koska lopullinen tarkennus syntyy joka tapauksessa tussikynällä maalauksen päälle.


Viimeisenä piirsin taloihin ikkunat ja ikkunoiden kohtia tehostin valkoisella tussilla. Näin ne näyttävät huomattavasti selkeämmiltä ja huolitellummilta.


Leikkasin kuvat kuviosaksilla irti. Kuva jäi hieman pienemmäksi, kuin korttipohjakartonki, joten korttipohja näkyy kivasti kuvan takaa.


Hyvän joulun toivotuksen tein leimasimella. Leiman paikka oli kuvan alaosassa, lähes valkoiseksi jääneessä kohdassa talojen ja kuusien välissä.

Pidän valtavasti leimasimien jäljestä näissä pienissä maalauksissa. Se huolittelee täydellisesti vähän epätäydellisemmänkin kuvan.


Ja vielä se viimeisistä viimeisin loppusilaus; hopean värisen maalin pirskottelu korttien päälle kuvaamaan lumisadetta. Noh. Kullan värinen olisi toiminut paremmin ja se olisi ollut näyttävämpi, mutta näistä tuli nyt hopean väriset pirskeet.

Ihan kivan näköiset kortit nämä lopulta ovat 🥰



 🌸 Terveisin Susanna 🌸