Hillotut punasipulit timjamilla

 

Sipulisato ei jostain syystä ollut tänä vuonna kovin hyvä. Syynä saattaa olla kuuma ja kuiva kesä, mutta sen verran olen vettä mäelle kantanut, että en jaksaisi kuivuuteen uskoa. Epäloogista oli se, että osa sipuleista jäi pieneksi, mutta satunnaisesti siellä täällä kasvoi ihan kivan kokoisia mollukoita. Sipuleita riittää nyt silti pitkälle syksyyn.

Olen tehnyt aiemmin hillottuja punasipuleita ohjeella, joka löytyy täältä. Kyseiset sipulit ovat oikeinkin hyviä, mutta huomasin, että useassa netistä löytyneessä ohjeessa mausteena käytetään timjamia. Tiedän sipulin ja timjamin sopivan hienosti yhteen, joten en malttanut olla kokeilematta tätä variaatiota.

Ainekset noin 4 dl tölkkiin;

3 keskikokoista punasipulia

1,5 dl sokeria

1 dl etikkaa

2 dl vettä

1 tl suolaa

1 tl timjamia

Sipulit kuoritaan ja leikataan ohuiksi renkaiksi.

Sokeri, nesteet ja mausteet laitetaan kattilaan ja neste kiehautetaan. Sipulirenkaat lisätään nesteeseen ja keitos kiehautetaan uudestaan.

Sipulit nostellaan puhtaaseen säilyketölkkiin ja neste kaadetaan niiden päälle siten, että sipulit peittyvät. Kansi suljetaan.

Sipulien annetaan maustua seuraavaan päivään. En kylläkään malttanut, kun tarvitsin niitä välittömästi ja maistuivat silti siltä, miltä piti 😁

Hillotut sipulit säilyvät jääkaapissa useita viikkoja.

Mitä mainioin tapa säilöä sipuleita! 😊

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Syksyn 2025 istutuksia

Tänä syksynä kävelin puutarhakauppaan ja ostin ilman suurempia suunnitelmia ja laskelmia erilaisia kasveja syysistutuksiin. Oikeastaan suunnitelmallisuutta ostoksissani oli vain värit; aniliininpunaisten callunoiden lisäksi koetin pitäytyä pääasiassa vihreissä ja vaaleissa väreissä. Poikkeukseksi napsin mukaan jotain piristäviä väriläiskiä, kirkasta vihreää ja viininpunaista.

Ensimmäisenä kävin siskoni kanssa laittamassa suvun edesmenneiden haudat syyskuntoon. Halusin kokeilla varsinkin isommalle haudalle jotain uutta. Kasveille varatulle alueelle aseteltiin muutama pienehkö koivupölli lyhty- ja kynttiläalustoiksi. Näin saatiin lyhdyt nousemaan istutusten ylle. Muuten täytimme istutusalueen matalilla syyskasveilla. Istutuksessa on callunoita, hopealankoja, lankaköynnöksiä ja keijunkukkia. Kiven ja kasvien välissä on sen verran tyhjää tilaa, että sinne voi asetella hautakynttilöitä.

Loput kasvit istutin kotona etuterassille ja parvekkeelle. 

Parvekkeelle istutin pari perus calluna-tuijanoksa-asetelmaa.

Vaikka väritys on ehkä viime syksyä hillitympää, kurpitsoilla on taas oma, ansaittu paikkansa etuterassin suuremmassa istutusryhmässä.

Aamujen pimeys innoitti asettelemaan aiempaa enemmän lyhtyjä ja kynttilöitä ovensuuhun. Aamulla on varmasti miellyttävämpää lähteä töihin, kun edes pieni valon pilkahdus ohjaa kulkua. 

Portaille tein asetelmat saviruukkuihin siten, että työnsin keskelle ruukkua säilyketölkin nurin päin. Näin sain lyhdyn ylemmäs, hieman irti mullasta ja toivon sen hidastavan lyhtyjen ruostumista.

Ovensuuhun asettelin suuremmat lyhdyt, joihin työnsin kynttilän oheen pätkät vaahteranlehtiköynnöstä. Muovikasvejahan ne ovat, mutta ehkä juuri tämän verran voin hyväksyä myös muovia 😅

Etuterassin pöydillä on kummituspuut. Nämä ovat kyllä mun lemppareita! Niitä ei vain ihan joka vuosi tielle osu.

Illan pimeydessä lyhdyt valaisevat hienosti porraspäätä 🥰

Syksyn istutuksista puhuessani en voi jättää mainitsematta tätä syksyn tunnelmanluojaa keittiön pöydällä; lankaköynnös ja hopealanka, valkoinen pikkukurpitsa ja muutama syksyn omena soppakulhossa ❤️

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Sinappikurkkusalaatti

Olen aiemmin kertonut kiinteästä kurkkusalaatista, joka on noussut meillä sellaiseksi hitiksi, että kasvimaa ei koskaan tuota kurkkuja niin paljoa, että salaattia pystyisi omista kurkuista kulutusta vastaavaa määrää valmistamaan. Saati että sille purnukkamäärälle löytyisi säilytystilaa.

Toinen mainio kurkkusalaattiversio on tämä sinappi-kurkkusalaatti. Tämän salaatin valmistin kasvihuonekurkuista, koska ne tuotti yhtäkkiä valtavan määrän kurkkuja, eikä niitä olisi ehditty tuoreeltaan käyttää millään.

Ainekset noin 1,5 litraan valmista salaattia;

Noin 2 kg kurkkuja

3 keskikokoista sipulia

2 punaista paprikaa

1,5 dl etikkaa

2 dl vettä

2 tl suolaa

4,5 dl hillosokeria

3 tl sinappijauhetta

2 tl curryä

1/2 punttia tuoretta tilliä (tai vastaava määrä kuivattua tilliä)

Kasvikset pilkotaan pieniksi kuutioiksi. 

Kattilaan laitetaan vesi, etikka, sokeri, suola, sinappijauhe, sinapinsiemenet sekä kasvikset.

Seosta keitellään harvakseen sekoitellen niin kauan, että se kiehahtaa. Mukaan lisätään sokeri ja keittämistä jatketaan 10 minuuttia. Lopuksi mukaan sekoitetaan mausteet ja lopetetaan keittäminen.

Salaatti purkitetaan kuumana puhtaisiin lasitölkkeihin, jotka suljetaan välittömästi.

Kun tölkit on jäähtyneet, ne siirretään viileään, jossa kurkkusalaatti säilyy kuukausia, periaatteessa jopa seuraavaan satoon saakka. Käytännössä tämä on ainakin meillä mahdotonta 😅

Tässä kurkkusalaatissa on hieman potkua, joka tulee sinappijauheesta. Eli sinappijauheen määrällä voit säätää salaatin tulisuutta omaan makuun sopivaksi.

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Syksyn pudokkaat

 Tällä hetkellä toisen omenapuun hedelmät alkavat olla kypsiä. Kyseessä on syysomenalajike ’punakaneli’. Toisen puun hedelmien kypsyminen vaatii vielä muutaman viikon. Tämä toinen omenapuu on kotipuutarhan mittakaavassa järkälemäisiä hedelmiä tekevä ’heta’. Tosin tänä kesänä ilmeisesti kuivuus on verottanut omenoiden kokoa…

Tällä hetkellä huomio kiinnittyy pääasiassa omenoiden vaurioihin. Vialliset omenat putoilevat jo ennen kypsymistään ja tämän hetken tulannekatsaus näyttää siltä, että terveitä omenoita ei ole valmistumassa paljoa. Meillä on tänä syksynä hedelmien riesana lähinnä muumiotautia, omenarupea ja pihlajanmarjakoin tuhoja.

Muumiotauti saa omenat mätänemään ja ruskeina, kuivuneina "muumioina" roikkumaan puuhun tai putoamaan maahan. Muumioituvat hedelmät on hyvä poistaa välittömästi puusta, muuten ne jatkavat taudin levittämistä. Maahan niitä ei liioin pidä jättää.

Omenarupi näkyy hedelmien ja lehtien pinnassa ruskeina tai mustina, karheina läikkinä. Tautien leviämistä voi ehkäistä syksyllä keräämällä maahan pudonneet ja sairaat omenat. On hyvä poimia pois myös ne hedelmät, jotka ovat vielä puussa mutta selvästi vaurioituneita. Taudin saaneita omenoita ei pidä kompostoida tavallisen puutarhakompostin joukkoon, vaan ne tulee hävittää muulla tavoin. Lehtien haravointi omenapuiden ympäriltä syksyisin on tärkeää varsinkin omenarupia sairastaneiden puiden alta. Rupisieni talvehtii lehdissä ja leviää uudestaan keväällä puuhun.  

Pihlajanmarjakoi kaivautuu hedelmien sisään ja jättää jälkeensä pieniä reikiä ja ruskeita käytäviä. Pihlajanmarjakoi on se omenoita tuhoava, ärsyttävä pikkumato, joiden määrän voi ennustaa jo keväällä. Jos pihlajassa on paljon kukkia, ne tarjoavat koin toukille kodin. Jos marjoja ei tule, koi munii omenan raakileisiin. En syö matoja, joten en hyödynnä koin toukkien syömiä omenoitakaan.

Tästäkin takaiskusta silti selvitään.

Pieni vaivannäkö syksyllä voi siis säästää ensi vuoden omenasatoa 😊

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa 

Kanttausrauta

 Istutusalueiden kanttaamista olen tavannut tehdä 1-2 kertaa kesässä. Yleensä kerta vuodessa riittää, mutta jos tilanne vaatii uusintaa kasvukauden aikana, teen kanttauksen kahdesti. Oikeastaan kanttausta tehtäessä kasvukauden vaihe ei ole merkittävä, mutta jos kanttaukset ehtii tekemään keväällä, istutusalueet pysyvät parhaassa tapauksessa siisteinä ihan koko kesän.

Kanttauksessa istutusalueen ja nurmen väli leikataan ja istutusalueelle karannut nurmi kerätään pois. Näin istutusalue terävöityy ja nousee paremmin esille.

Olen aiemmin postannut aiheesta hedelmäpuiden ympäryksiä mullostaessani. Juttua aiheesta löytyy täältä.

Nyt satuin törmäämään kanttaukseen tarkoitettuun työkaluun; lapion tapaiseen rautaan pehmustetuilla kahvoilla. Koska tuo lapion kanssa työskentely on ollut jotenkin vaivalloista, päätin tarttua hetkeen ja ostin kyseisen työkalun. Tarjolla oli edullisempiakin vaihtoehtoja, mutta niin monta kertaa olen kärsinyt ja hakannut päätä seinään ostaessani halpoja tekeleitä, joten nyt päätin, että läksy on opittu. Ei kerrasta, mutta kuitenkin… Ja se, mitä tarkoitan tuolla pään seinään hakkaamisella, on mm. seuraavat tapaukset; ostin halvan lapion; sen lapa irtosi varresta maata kääntäessäni, ostin halvat puutarhasakset ja sain käsivarret ja hartiat kipeiksi, katkoessani vahvoja oksia pensaista… ym. Aina olen sitten kuitenkin joutunut ostamaan sen paremman ja kalliimman version, joten helppo laskutoimitus kertoo, mikä on lopulta se edullisin vaihtoehto.

Rauta painetaan terän kanttia myöden maahan ja nurmen sekä roskakasvien kerääminen kanttauksen vierestä on jotenkin luvattoman helppoa! 

Tämä kanttausrauta oli hyvä hankinta! Jotenkin työ oli helpompaa tällä raudalla, kuin ikinä lapiolla 😊

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Siemenkansio

 

Idea tähän siemenkansioon kumpusi siitä, kun keräsin viime syksynä hajuherneen palkoja työtakkini taskuun ja löysin ne sieltä ihan äskettäin. Eihän siinä mitään ongelmaa sen suhteen ole, että siemenet on hyvinkin sieltä taskusta käytettävissä. Mutta. Siinä on ongelma, kun syksyllä kuivatut ja kevättalvella ostetut siemenet ei olekaan keväällä siellä, missä niiden luuli olevan. Siksi tällainen kansio on tarpeen. Se voi poistaa kaikki nämä ongelmat 😅

Kansio itsessään on valmis tuote; keinonahkakannet ja muovitaskut. Tähän settiin kuuluu lisäksi hankkimani pienet paperipussit, joissa on tila sisältöä koskeville merkinnöille.

Viimeinen silaus menee kuitenkin sinne Diy-osastolle. Pitäähän kansiolla joku nimi olla…

Kirjoitin kansion kanteen itseliimautuvia vaahtomuovikirjaimia käyttäen tekstin; ”MIHINKÄS SIEMENET”.

Tällaiset kaksoismerkitykselliset sanat ja sanonnat ovat mielestäni hauskoja. Jollain tapaa myös blogini nimi menee samaan lokeroon…? Teksti viittaa myös erääseen hieman härskihköön vitsiin, mutta se ei nyt ensimmäisenä mielessäni ollut… 😬

No nyt on siemenille oma paikka. Siisti ja järjestelmällinen ihminen pissaa hunajata. Tosin tämä ensimmäinen versio lähtee siskolleni syntymäpäivälahjaksi. Hän kun harrastaa noita siemeniä ja niiden keräilyä vielä enemmän, kuin minä. 🥰

Onnea vaan syntymäpäiväsankarille! 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Syksyn 2024 istutuksia

Tähän aikaan vuodesta viikonloppujen touhut keskittyvät sadonkorjuuseen ja syysistutusten tekoon. 

Kasvihuoneeseen jäi vielä muutama pieni, vihreä tomaatti, mutta voi olla, että ne käyn sieltä hakemassa kypsymään sisätiloihin. 

Suurin ilo ja riemu syntyi kurpitsojen ansiota. Kolme kurpitsan taintani tuotti lopulta neljä kurpitsaa; kaksi isompaa ja kaksi pienempää. Koska kesä meni jalkapotilaana ja koko hyötymaan hoito oli muiden vastuulla, en tiennyt yhtään, mitä siellä mäellä tapahtuu. Ja kun lopulta kesän lopulla pääsin käsiksi hyötymaahan. löysin sieltä nämä kurpitsat, joista yksi oli kasvanut ihan salaa heinikossa, kasvihuoneen takana 😅

Vaikka pakkasia ei vielä viime viikonlopulla oltu luvattu, siirsin ihan ensimmäisenä kesäistutuksista omiin ruukkuihinsa niin monta pelargoniaa, kuin vain mahdollista. Tai lähinnä niin monta, kuin minun on tilan suhteen mahdollista talvettaa. Sen jälkeen oli aika jättää hyvästit kesäkukille... Eipä ne enää kovin vahvasti jaksaneet kukkiakaan. Ja kuinka ollakaan, se ensimmäinen pakkasaamukin tuli heti sunnuntain perään. 

Tein kesäkukkaistutsten tilalle syysistutuksia callunoista ja havuista.

Porraspään ruukkuihin tein istutukset samalla kaavalla, kuin viime syksyn kirjavissa istutuksissa. Nyt löysin kuitenkin callunoita, joiden oksien kärjet hehkuivat oranssia ja ajattelin niiden värityksen sopivan kivasti yhteen istutusten keskelle kaavailemieni, massasta valmistettujen pikkukurpitsojen kanssa sekä oikeiden kurpitsojen, joita olin ajatellut asetella kukkapurkkien lomaan.

Kesäistutuksista hyödynsin muratit ja hopealehdet. Niitä istutin isoon peltisaaviin ihanan tumman viininpunaisten pallokrysanteemien kanssa.

Kurpitsoista iso osa on niitä oman maan tuotteita 😊 Saattaa olla, että kurpitsoja ostelen vielä lisää aina kaupassa kulkiessani. Ne kun ovat jotenkin niin kivan näköisiä ja syksyn värisiä.

Pari mustaa lyhtyä luo tunnelmaa istutusten lomassa. Lähempänä lokakuuta mukaan pääsee vielä keraamisia kurpitsalyhtyjä 🎃 

Ehkä taas vähän amerikkaa, mutta halusin kerrankin toteuttaa sisääntuloon tällaisen näyttävän, kurpitsoilla koristellun istutusryhmän.

Parvekkeen puolelle tein pari perinteisempää istutusta callunoista ja havuista. Mahtui mukaan myös koristekaali 😊

Suosin isompia istutuskokonaisuuksia. Yksikin näyttävä istutus voi korvata monta pientä, yksittäistä syyskukkaa.

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Maitoruiskutusten teho puutarhan tuholaisiin

Kerroin aiemmin keväällä kokeilevani maitoruiskutuksia kasveille, joiden suhteen olen ollut aiemmin vähän pulassa, kun kirvat ovat kesän mittaan vallanneet ne totaalisesti. Postauksen ruiskutuksista voit lukea 👉🏻 Täältä

Ruiskutin maidolla kevään ja alkukesän aikana omenapuuta, ukonhattua, lumipalloheisiä ja unkarinsyreeniä yhteensä kolme kertaa. Neljännen ruiskutuksen tein toissapäivänä.

Tilanne tällä hetkellä;

Omenapuu on puhdas. Tosin viime vuotinen invaasio oli poikkeuksellinen ja toden näköisesti se ei olisi kuitenkaan toistunut tänä kesänä.

Ukonhattu on huomattavasti paremmassa kuosissa, kuin aiempina kesinä. Tähän kukkaan kun on pakannut kertyä mustia kirvoja ihan huolella jokaiseen kukkavanaan. Nyt noin puolet latvoista on säilynyt puhtaina. Osassa latvuksia kirvoja on taas runsaasti, mutta toivon niidenkin häviävän, ennen kuin kukinnot aukeaa.

Lumipalloheisin kukat ovat kirvavapaat. Se on riemuvoitto, koska aiempina kesinä ne ovat olleet mustanaan kirvoja. Nyt pensaaseen on kuitenkin iskenyt jokin lehtiä nakertava tuholainen… 🤷🏻

Syreenipensaisiin ei ruiskutukset ole oikein tehonneet. Tällä hetkellä tilanne on vielä siedettävä, mutta villi veikkaus on, että kunhan päästään loppukesään, syreenien ohi kävellessä voi mahdollisesti saa vetää henkeen kirvan tai kaksi.

Ihan tyytyväinen olen tähänkin tulokseen, mutta ehkä ruiskutuksia olisi voinut tehdä tiheämmin, esim. viikon välein, niin lopputulos voisi olla vieläkin parempi… 🤔

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Puutarhan kevättöitä 2024 osa 4 - hyötymaa

Ajoitin muutaman päivän vapaat vapun ympärille ihan vain silmällä pitäen puutarhatöitä. Ja kyllähän harava ja kottikärryt ehtivät liikkuakin. Sitten, kun kukkapenkit ja ympäristö muutoin on pääosin siivottu, kanavoin tarmoni hyötymaahan ja pieneen kasvihuoneeseen. Niiden suhteen kun ei ole vielä mikään kiire ollut.

Koska talvi yllätti viime vuonna, jäi pieneen kasvihuoneeseenkin syksyllä vanhat kasvustot. Siivousta ja perkaamista on siten ollut täällä mäen päälläkin paljon. Siivoamisen ja kasvualustojen uusimisen lisäksi olen päättänyt jalostaa pientä hyötytarhaani. Viime kesänä pääsin hieman myöhässä istuttelemaan ja silti sato oli ihan mukava, niin päätin tänä vuonna lisätä lavakauluksia ja laajentaa aluetta.

Maahan on päätyneet puna- shalotti- ja valkosipulien istukkaat. Kurkut, tomaatit, kurpitsat ja purjot ovat esikasvatuksessa ja niiden kanssa odottelen vielä hetken.

Kokeilin viime vuonna lavakauluspenkkejä ensimmäistä kertaa. Positiivinen kokemus innostaa jatkamaan. Ajatuksena on saada kauluksiin sipulit, kurpitsat ja avomaankurkut. Lisäksi kylvän kauluksiin kehäkukkia ja salaattia.

Enpä arvannut viime vuonna, että kauluksissa on edes mitään eroja. Mutta mutta. Osa kauluksista on puuta ja ne kestävät myös talven rasitukset paikoillaan. Viime vuonna toinen käyttämistäni kauluksista sattuikin olemaan vaneerityyppistä levyä ja sepä muuttuikin talven aikana paperiksi… Hylkyyn tällaiset kaulukset ja puukaulukset tilalle! 

Käsittelin tänä vuonna kylvökaulukset siihen tarkoitetulla puunsuojalla ja kauluksista tuli kyllä kivan näköiset ja ryhdikkäät.

Alue laajeni kahdesta kauluksesta viiteen, eli tilaa on huomattavasti enemmän. 😊

Kerroin pari vuotta sitten tästä pienestä kasvihuoneesta (pieni kasvihuone vanhoista ikkunoista), joka valmistettiin trukkilavan päälle. Olen todellisesti yllättynyt, kun huone on pysynyt näin hyvänä! Ei paljon uuttansa kummempi, vaikka se tosiaan tönötti viime talven sijoillaan. Sanoisin, että kestävyyttä parantaa juuri tuo trukkilava. Lava on kohotettu maasta muutamalla pihakivellä ja sen vuoksi huoneen alla liikkuu ilma, joka pitää pohjan kuivana. 

Katoin tänä keväänä koko hyötymaa-alueen ”ylijäämähakkeella”, eli lämmönjakohuoneesta ylijäävällä silpulla, joka ei kelpaa lämmitykseen. 

Hakkeen päälle asensin lavakaulukset. Lavakaulusten pohjalle pistin ensin sopivan kokoiseksi muotoillun pohjakankaan. Näitä myydään valmiina ja vaikka isompana kankaana tämä olisi varmasti ollut edullisempi hankinta, en tässä kohtaa viitsinyt nuukailla. Kun näin sieluni silmin itseni takkuamassa saksien ja mittanauhan kanssa, enkä pystynyt katselemaan sitä 🫣

Vaikka meillä sattuu erään arpajaisvoittoni ansiosta olemaan täysi kuorma ruokamultaa, en ottanut mitään riskiä rikkaruohojen suhteen ja täytin laatikot pussimullalla. Siitä harvemmin rikkojen siemeniä löytyy.

Kasvihuoneeseen asensin suurehkot kasvusäkit, joihin mahtuu yhteensä 8 kasvia. Tämä tarkoittaa kolmea kasvihuonekurkkua sekä kahta eri laatuista tomaattia. Niistä saadaan satoa ihan mukavasti.

Noin on hyötymaa valmiina ja kasvihuone odottaa enää taimiaan.

 

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa