Virkatut pikkusydämet

 

Pitkään jo näistäkin haaveilin. 

Toteutin sydämet pylväillä edestakaisin virkaten, kolmosen koukulla ja lankana perus puuvillalanka.

Ohjeena käytin seuraavaa kaavaa;

Kun sydänosa tuli valmiiksi, kiersin koko sydämen kiinteillä silmukoilla. Vastakappaleen tein samalla kaavalla ja lankaa katkaisematta kiinnitin puoliskat toisiinsa kiinteillä silmukoilla. Ennen kuin sauma oli täysin suljettu, täytin sydämen vanulla. 

Täytetyn sydämen kiersin vielä ohuemmalla luonnonvalkoisella virkkauslangalla tehden sydämen reunaan ensin kierroksen kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen ketjusilmukkakaarista koostuvan ohuen reunapitsin. Aloitin kierroksen sydämen keskeltä ylhäältä, jolloin sain jatkaa samalla langalla vielä ripustusnauhan. 

Nauhaan virkkasin 50 ketjusilmukkaa, jonka jälkeen palasin takaisin sydäntä kohti kiinteillä silmukoilla. Kahden ensimmäisen kiinteän silmukan jälkeen tein napinläven nauhaan virkkaamalla 6 ketjusilmukkaa ja jättäen väliin 6 silmukkaa. 

Lopuksi kiinnitin napin sydämeen.

Kun sitten maltoin tehdä näitä useamman, sain yhdistettyä ne keittiön ikkunaverhoihin, kuten olin haaveillut.

❤️

Tiskirättejä vohvelivirkkauksella

 

Vohvelikangas oli 70-80 luvulla hyvin vahvasti läsnä meidän kodin tekstiileissä ja jotenkin kuvittelin saaneeni kyllikseni siitä materiaalista silloin lapsuudessa. Mutta kun nyt seurasin sen nousemista taas eräänlaiseksi trendiksi, alkoi struktuuri hiljaksiin miellyttää myös omaa silmää. Ehkei ne lapsuuden muistot sitten olleet mitenkään negatiivisia…

 

Aiemmin olen tehnyt virkaten monenmoisia tiskirättivariaatioita ja siksi ajattelin, että tiskirätti olisi sopivan kokoinen vohvelikuvion virkkaamisharjoitus.

 

Vohvelikuvio syntyy, kun tavalliset pylväät ja kohopylväät edestä vuorottelevat.

Ohje;

 

1 krs. luo silmukoita 3:lla jaollinen määrä + 1 (esim. 48+1) + 3 kjs korvaamaan ensimmäinen pylväs.

2 krs. 49 p (koetin tehdä tämän aloituskierroksen myös kiinteillä silmukoilla ja se oli siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että aloituskierros ei ole silmiinpistävän korkea. Ainoa ongelma on se, että kohopylväitä on seuraavalla kierroksella hankala tehdä kiinteiden silmukoiden ympäri. Hankalaa, mutta mahdollista.)

3 krs. 3 kjs +1 p + *1 kpe + 2 p* + 1 kpe … toistaen *-* kierroksen loppuun saakka. Kierros siis alkaa ja päättyy kahteen tavalliseen pylvääseen.

4 krs. 3 kjs + 1 kpe + *1 p + 2 kpe* + 1 p … toistaen *-* kierroksen loppuun saakka.

 

Toistetaan kierroksia 3 ja 4 tarvittavan monta kertaa.

 

Kun saavutetaan neliön muoto, tehdään viimeinen kierros kiinteillä silmukoilla ja kierretään lopuksi koko neliö kiinteillä silmukoilla.

 

Reunukseen voi sitten tehdä omanmoiset hörhelöt tai olla tekemättä. Valkoiseen liinaan tein ihan yksinkertaisen 1 kjs+ 1p (hyppää yli 1s) tyyppisen geometrisen kuvion. 

Punasävyisen liinan ympäröiviin kiinteisiin silmukoihin vaihdoin erivärisen langan. Jatkoin toisen kierroksen samalla langalla tehden 3 kjs + ks (hyppää yli 1 s) kaarikuvion. Vaihdoin langan harmaaseen ja jatkoin samaa ketjusilmukkakaarikuviota niin, että jokaiseen kaareen tuli kiinteä silmukka. Lopuksi kiersin työn kiinteillä silmukoilla tehden jokaiseen kaareen 2 kiinteää silmukkaa ja nirkon jokaisen ketjusilmukkakaaren kärkeen.

 

Tämähän on ihan jees! 😊

Puolukka-kardemumma-murupiirakka

 

Mustikka ja kardemumma on oiva makupari, mutta se yllättää miten hienosti myös puolukka ja kardemumma maistuvat yhdessä. Toisin sanoen; tämä piirakka toimii mustikan tai puolukan kanssa.

Piirakka edustaa murupiirakkojen parhaimmistoa ja taas samalla vaivalla saa koko pellillisen piirakkaa. 

Puolukat voivat olla tuoreita tai pakasteita.

Piirakan ohje on alkuperäisessä muodossaan liian hyvää - blogissa. Kerran tätä piirakkaa leipoessani kaapissa oli pari päiväyksen ylittänytä kermaviilipurkkia ja muokkasin ohjeen hieman kuin vahingossa sellaiseksi, että pohjaan tuli jotenkin entistä enemmän luonnetta ja sen jälkeen olen tehnyt tämän piirakan näin;

Ainekset;

4 kananmunaa

4 dl sokeria

1 tl vanilijasokeria

2 prk kermaviiliä

200g sulatettua voita

7dl vehnäjauhoja

4tl leivinjauhetta

1 rkl kardemummaa

6dl puolukoita

Muruseos

1,5dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

2tl vanilijasokeria

50g voita

Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi. Mukaan sekoitetaan hieman jäähtynyt, sulatettu voi. Kuivat ainekset sekoitetaan keskenään yhteen ja lisätään vuorosiin kermaviilin kanssa kananmuna-sokerivaahtoon.

Muruseos valmistetaan sekoittamalla seoksen kuivat ainekset yhteen ja ne nypitään kovan voin kanssa sekaisin. Muruseoksesta tulee kuivahko ja irtonainen, mutta se toimii kostean pohjataikinan kanssa.

Taikina levitetään leivinpaperin päälle syvälle uunipellille, puolukat ripotellaan taikinan päälle ja viimeisenä kaiken päälle levitetään muruseos.

Leipomisessa käytän aina ihan oikeaa voita. Se, jos mikä antaa leivonnaisiin makua. Ohjeen mukainen määrä soveltuu parhaiten 50cm uunipellille ja lisäämällä aineksia 1/4 siitä saa jo melko muhkean piirakan 60cm uuniin.

Piirakka paistetaan kypsäksi 200 asteisessa uunissa. Paistoaika 25-30 minuuttia.

Virkattu pitsireunus mattoon

 

Sisustuksellisilta uudistuksilta en välty syksyisin sitten millään, koska joka vuosi syksy tuo tullessaan jonkunlaisen talvipesän rakennustarpeen.

 

Ostin siis kylppäriin uudet kylpypyyhkeet ja maton. Matto on samaa sävyä vaaleimman pyyhkeen kanssa, mutta ihan sellaisenaan se ei oikein näyttänyt minulta. Niinpä päätin tuunata mattoa ja virkata siihen reunuspitsin.

 

Lanka on harmaa Novitan Cotton Mercerized. En ole varma, onko kyseisen langan valmistus lopetettu, kun sitä ei ole hetkelleen tullut kaupoissa vastaan, mutta pääasiallinen tarkoitus olikin saada jämälanka kulutettua tällaiseen pikkutyöhön. Koukkuna 2,0, joka muutoin olisi tälle langalle vähän niukan kokoinen, mutta kun koukku pitää saada maton pohjan läpi, niin päätin käyttää mahdollisimman pientä ja terävää koukkua.

 

Ensimmäisellä kierroksella tein tasaisesti kiinteitä silmukoita maton ympärille niin, että lanka vedettiin reunalla maton pohjan läpi. Silmukat tein maton nurjalta puolelta, koska niin oli helpompi varmistaa, että läpäisy tapahtuu oikeasta kohdasta.

Toiselle kierrokselle käänsin maton toisin päin ja virkkasin kierroksen pylväitä. Tein pylväitä reunalle kuudella jaollisen määrän, että valitsemani pitsimalli jakautuu tasan silmukoille. Kulman keskimmäiseen silmukkaan tein viisi pylvästä.

Kolmannella kierroksella tein pylväistä muodostuvia kaaria, joissa samaan silmukkaan tuli aina kuusi pylvästä. Väliin jätettiin kaksi silmukkaa ja kolmanteen kiinteä silmukka. Taas väliin kaksi silmukkaa ja kolmanteen silmukkaan uusi kuuden pylvään rypäs (alla mallipiirros). Nurkissa kaaren keskipisteen tulisi osua keskimmäiseen pylvääseen ja pylväitä tähän kaareen tehdään 8kpl.

Neljännellä kierroksella kiinnitin pylväiden väleihin ketjusilmukkalenkkejä kts. kuva alla.

Tämä oli vähän vaivalloinen virkattava, mutta paremmin matto minun silmääni nyt tällaisena sopii. 😊

Pöytäkoriste syksyn juhliin

 

Syksy ei ole minulle lainkaan niin raskas vuodenaika, kuin se kuulemani mukaan toisille on. Syksy ja sitä enteilevä loppukesän pimeys antaa ennemminkin aihetta erilaisiin toimenpiteisiin. Valon lisääminen tapahtuu hiljaksiin, askel askeleelta, kynttilä ja lamppu kerrallaan. Vaikka kesästä luopuminen on haikeaakin, iloitsen syksyllä arkeen ja rutiineihin palaamisesta, nautin sadonkorjuusta, odotan sitä pimeyttä, ilmojen viilenemistä sekä talvea. 😃

Syksyllä kesän kukkakimput pöydältäni vaihtuu erilaisiin pitkäikäisempiin ja kestävämpiin koristeisiin; marjoihin, hedelmiin, varpuihin, käpyihin, lehtiin, kurpitsoihin ja ihan mihin tahansa, mikä silmään sopii ja syksyltä näyttää.

Tähäm koristeeseen tein säilykepurkeista maalaamalla ja keinotekoisesti maalipintaa kuluttamalla astioita, joiden ympärille sidoin narusta solmut. Maalina käytin kalkkimaalia.

Tölkit täytin ensin hiekalla ja sitten istutin kallioilta keräämiäni mehitähtiä niihin.

Sommittelin purkit, latva-artisokan kukinnot ja kävyt pöydälle ja vedin patterikäyttöisen valonauhan niiden päälle. Valonauhan patterikotelon piilotin yhden tölkin alle.

Toteutettuna tämä koriste näytti paremmalta kuin mielikuvissani olin sen ajatellut näyttävän.

Ihanaa syksyä ihan jokaiselle! ❤️

Nakkikääröt

 

Olen ottanut asiakseni opettaa pojalleni leipomista ja erilaisten pienten välipalojen valmistamista. Nuorta teiniä ei niin paljoa leipominen tai muut köksäilyt kiinnosta, että niitä juttuja ihan omin päin ja omasta aloitteesta tekisi. Täytyy pyytää ja ohjata, tai muuten jää tekemättä. Lähinnä tehdään näitä yhteisiä keittiöjuttuja sitten sillä ajatuksella, että joskus tulevaisuudessa hän osaisi edes jotain itse, eikä menisi heti sormi suuhun tai ettei tarvitsisi tyytyä valmisiin eineksiin. Vähän niin kuin uusavuttomuuden ehkäisyä. 

Nakkikääröt ovat todella helppoja ja vaivattomia ja ne ovat juuri nuorisolle maistuvaa pientä suolaista. Eikä näitä aikuisetkaan moiti. Ainekset ovat lähes valmiita ja itse tehtäväksi osuudeksi jää ainoastaan kokoaminen ja paistaminen. Meillä nakkikääröissä maistuu kurkkusalaatti tai ketsuppi. Kummallekin maulle kun löytyy kannattajansa.

 

Ainekset 10 kpl;

5 pakastevoitaikinalevyä

10 nakkia

kurkkusalaattia tai ketsuppia

Juustoa

Munaa voiteluun

Sulaneet voitaikinalevyt halkaistaan kahtia. Syntyneitä neliöitä kaulitaan hieman, että niistä tulisi vähän pidempiä, kuin ne ovat leveitä. Taikinalevyn keskelle laitetaan lusikallinen kurkkusalaattia tai ketsuppia. Tähän päälle asetetaan siivu juustoa (ihan mikä tahansa juusto käy) tai juustoraastetta ja lopuksi nakki. Taikina kääritään tiukaksi kääröksi nakin ympärille ja käärö asetetaan pellille saumapuoli alaspäin. Ennen paistamista kääröt voidellaan munalla.

 

Kääröjä paistetaan n. 15 minuuttia 225 asteisessa uunissa. Paistumista kannattaa loppuvaiheessa tarkkailla ja antaa kääröjen olla juuri niin pitkään uunissa, ettei niiden pinta pala. Tällöin vältetään varmimmin taikinaiseksi jäävä sisus. Kääröjä jäähdytellään hetki ennen tarjoilua, ettei suu pala tulisen kuumassa sisuksessa.

 

Kääröt maistuvat myös kylmänä tai mikrossa lämmitettynä.

 

Kääröjä voidaan säilyttää jääkaapissa muutama päivä.

Virkattu pöytäliina

Halusin yksinkertaiselle neliön muotoiselle talonpoikaistyyliselle pöydälle yksinkertaisen neliön muotoisen virkatun liinan. Pienen pohdiskelun jälkeen päätin toteuttaa liinan seuraavalla mallilla:

Lankana luonnon valkoinen Novita Cotton crochet ja koukku 1,5.

Ajatus oli, että liina tulisi valmiiksi poikani rippijuhliin, jotka olivat heinäkuun alkupuolella. Ja kyllähän se tavallaan tulikin valmiiksi… Sain nimittäin nuo peruskierrokset jo ajoissa sille mallille, että se rupesi olemaan liinana kyseiseen pöytään jo riittävän suuri, mutta se jäi selkeästi kaipaamaan jonkinasteista reunusta. 

 

Valitsin reunukseksi erään virkkauslehden mallissa olleen melko leveän koristeellisen reunan ja tiesin kyllä heti, että tuli aikataulun puitteissa varmaan puraistua vähän liian iso pala. Ja niinhän siinä kävi, että liina valmistui juhliin mennessä vain koristereunuksen kiinteisiin kierroksiin asti, mutta reunan erikseen virkattavat pykälät jäivät toteuttamatta. Kukaan ei kuitenkaan rippijuhlissa asiaa huomannut. Tai ei ainakaan siitä huomauttanut... 😬

 

Nyt jälkikäteen olen niitä pykäliä liinaan väkertänyt ja lopulta vähän varkainkin se sitten koukulta tipahti. Haaste viimeisissä pykälissä oli siinä, että niiden tekeminen oli pelkkää laskemista ja sovittelua. Eli niihin piti keskittyä täysin, eikä minkäänlainen multitaskaus ollut mahdollista… Ja liinan valmistuminen pitkistyi ja sitkistyi.

 

Yksinkertainen keskiliina ja monimutkainen reunus istuvat Ihanasti yhteen.❤️

Kinuski- Puolukkabrita

Tavataan töissä kukin aina omana syntymäpäivänä tarjota kakkukahvit ja pistin taas kerran työkaverit koekaniineiksi. Oikeastaan soveltaminen tapahtui vasta leivonnan jo ollessa käynnissä ja kun sain kakun valmiiksi, ihmettelin taas sitä että kuinkahan tämä kakku nyt oikein toimii tositilanteessa? Makunsa tai koossapysymisensä puolesta? Miksi lähden säveltelemään aina silloin, kun kaiken pitäisi onnistua ensimmäisellä kerralla? Saati että kuinka surkeaa olisi, jos koko kakku plörähtäisi, kun siihen painetaan kakkulapio? Mistään ei ollut mitään takeita…

En ole ikinä leiponut britakakkua ja sellaista halusin kokeilla. Koska tuoreita mansikoita ei ollut tarjolla, harkitsin väliin hedelmiä, mutta päädyin kinuskin ja puolukan yhdistelmään.

 

Olen ihmetellyt sitä, miksi britakakusta tehdään aina levymallinen. Kai se jotenkin yleisesti kuuluu siihen leivonnaiseen, mutta ajattelin kokeilla pohjan tekoa pyöreänä.

 

Pohjien ainekset

 

150 g voita

1,5 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

4 keltuaista

1 dl maitoa

 

4 valkuaista

2 dl sokeria

 

Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. ’Keltuaiset lisätään voi-sokerivaahtoon yksitellen, välissä hyvin sekoittaen.’ Mukaan sekoitetaan vuorotellen yhteen sekoitetut kuivat aineet ja maito.

 

Valkuaiset ja sokeri vatkataan kiinteäksi vaahdoksi.

 

Kaksi saman kokoista (24 tai 26cm) irtopohjavuokaa pohjustetaan leivinpaperilla. Taikina jaetaan vuokiin ja levitetään kauttaaltaan tasaiseksi kerrokseksi vuokien pohjille. Marenki jaetaan vuokiin tasan ja levitetään taikinan päälle tasaiseksi kerrokseksi. 

 

Pohjia paistetaan uunissa 175 astetta n. 25 minuuttia. Itse paistoin pohjat kiertoilmauunissa samaan aikaan ja lopputulos oli varsin hyvä.

 

Kun pohjat ovat jäähtyneet, autetaan marenki irti irtopohjavuoan reunoilta. Itse käytin tähän muovista veistä, joka ei naarmuta kakkuvuokaa. Kun kakun reunat on irrotettu, voi vuoan reunan ottaa pinnan repeämättä pois.

Täyte ja päällinen

 

6 dl kermaa

1,5 dl fariinisokeria

n.1 dl puolukoita + sokeria / puolukkahilloa / puolukkasurvosta + sokeria

2 dl maitorahkaa

 

Koko kakun teon voi aloittaa tällä työvaiheella tai tämän voi tehdä vaikka jo edellisenä päivänä; 2 dl kermaa ja fariinisokeri kiehautetaan kattilassa. Seosta keitellään hiljaksiin n. 10 minuuttia, jolloin seos sakeutuu ja muuttuu kankeaksi. Syntyneestä kinuskista puolet jäähdytetään huolella, koska se sekoitetaan jatkossa kerman joukkoon. Kinuskin sijaan voi käyttää myös valmista kinuskia tai kinuskimaista kondensoitua maitoa.

 

2 dl kermaa vaahdotetaan ja vaahtoon lisätään hyvin jäähtyneestä kinuskista puolet. Sekoitetaan tasaiseksi massaksi.

 

2 dl kermaa vaahdotetaan ja joukkoon lisätään maitorahka ja puolukkasurvos. Makeutetaan tarvittaessa sokerilla.

 

Toisen pohjan päälle lapataan vaahdot. Itse laitoin puolukkarahkan ulkokehälle ja kinuskikermavaahdon keskelle pohjaa. Tämän jälkeen toinen pohja nostetaan kanneksi. Päällimmäiseen pohjaan tehdään kinuskilla raitoja. Loppusilaus syntyy kokonaisista puolukoista, joita ripotellaan pinnalle koristeeksi.

Kun kakku seisoi muutaman tunnin kylmässä, sen leikkaaminen onnistui sitten varsinaisessa tilanteessa oikein mainiosti! Ja makukin oli kohdillaan. Ja ennen kaikkea; kaikki selvisivät.