Keijukainen kanaverkosta

Kun tämän keijun sain kasaan, oli onnistumisen ilo lähes käsin kosketeltavissa. En arvannut, että kanaverkko on näin helposti muokattavissa. Jotain osviittaa verkkoaskartelusta olen saanut tehdessäni esim. sydänkoristeen, mutta tämä muotoilu olikin nyt jotenkin ihan toisenlaista. Valmis keiju on todella herkkä ja kaunis. 

Muotoilin kanaverkosta ensin paksumpia pötkylöitä, jotka kiinnittelin toisiinsa. Niitä rutistelemalla ja toisin paikoin verkkomateriaalia lisäämällä tein vartaloon muotoja. Kanaverkon lisäksi käytin sitomiseen rautalankaa ja työkaluina oli sivuleikkurit ja kärkipihdit. 

Muotojen ja asennon suhteen liioittelin vähän; pikkusen luonnollista ohuempaa ja taipuisampaa vyötäröä sekä pitkiä raajoja.

Vartaloon lisäsin ”perhossiivet” sekä repaleisen mekon helmat.

Kun asettelin keijua ulos, se näytti jotenkin valjulta ja kun arvasin, ettei sinkitty verkko ainakaan ensimmäisenä ruostu, keijun väri ei tule itsekseen muuksi muuttumaan. Niinpä maalasin keijun kuparin värisellä spraymaalilla. Värivalinta osui mielestäni ihan kohdilleen. 😊

Vihaan puutarhatonttuja, mutta tämä Keiju on jatkossa ja sille löytyy meidän puutarhasta paikka myös tulevaisuudessa 😊

Pilvenhattarat kanaverkosta

Jossain ravintolan katossa näin kanaverkosta tehtyjä pilviä ja ne olivat jotenkin uskomattoman ”oikean” näköisiä. Sellaisia läpikuultavia ja kevyitä hattaroita. Koetin sitten taitella itse sellaisen. 

Alkukankeuden jälkeen taittelu ei sitten ollut edes kovin vaikeaa... 

Asetin kanaverkon kaksin kerroin ja sivuleikkureilla verkon lankoja katkaisten pyöristin kaikki kulmat. Kulmien pyöristys ei ole ihan millin tarkkaa. 

Tämän jälkeen sidoin ja kääntelin saumakohdat niin, että puoliskat pysyivät tukevasti kiinni toisissaan, eikä irtonaisia langanpätkiä enää erottunut saumoissa.

Ensin liitoskohta näytti jotenkin vahvalta ja erottui muka liikaa, mutta kun pilven muhkurat saa muotoiltua verkkoon, ei sauma haittaa enää silmää. 

Kun puoliskat on paikoillaan, aletaan verkkoa venyttelemään ja muotoilemaan niin, että siihen tulee epäsymmetrisiä ja pyöreitä muhkuroita ja poimuja. Niiden kanssa ei kovin helposti voi liioitella.

Lopuksi maalasin pilvet spraymaalilla.

Läpinäkyvän materiaalin vuoksi eri työvaiheista ei oikein saanut järkeviä kuvia, joista olisi selkeästi erottunut tilanne. Niinpä kuvani keskittyvät valmiisiin pilviin.

Jos lapseni olisi pienempi, voisin lastenhuoneen kattoon köykäisesti tällaisia ripustaa, mutta teinipoika ei näistä innostunut niin kuin äiti. Niinpä ripustin pilvet terassille, pöydän ylle. 😊

Munakaappi vanhasta laatikosta

Meillä meni tällaisesta ihan tavallisesta kynttilälaatikosta kannen lasi hajalle. En ollut heti ihan varma, mitä lähtisin laatikosta rakentamaan, mutta pois en sitä halunnut heittää. Kun aikani sitä pyörittelin, muistin munakaapin, jollaisen olen aina itselleni halunnut ja niinpä lähdin pääsiäisen hengessä jalostamaan ajatusta tästä. Vaikkakaan tämä laitos ei tule olemaan pelkkä pääsiäiskoriste, vaan jatkuva silmänilo keittiön sisustuksessa.

Kaappiin lisättäviin osiin käytin eri vahvuisia vaneereja. Laatikossa oli tilaa kolmelle hyllylle, joihin kuhunkin mahtui kolme reikää munille. Kaapin ylä- ja alaosiin tuli leveämmät levyt paitsi korostamaan kaappimaisuutta, myös tukemaan muuten kiikkerän laatikon pystyssä pysymistä. Pohjan ja kannen kiinnitin kaappiin liimaamalla. Kun osat oli liimattu paikoilleen, hioin ja pyöristelin vaneerien reunat ja kulmat.

Maalasin harmaan kalkkimaalin vaneripintoihin ja korostin laatikon alkuperäistä väriä lisäämällä siihen tummempaa sävyä (ja piilottamalla maalin alle laatikon tekstin). Oven ulkokulmiin liimasin koristeelliset "kulmalevyt". En oikein tiedä, miksi näitä kutsutaan, mutta ostin joskus ystävältäni nipun tällaisia vanhoissa ikkunoissa käytettyjä kulmia ja arvasin, että joskus vielä tulee se paikka, johon näitä tarvitsen. Ja nehän olivatkin varsin täydelliset tähän tarkoitukseen. 😊

Levitin krakeerausaineen krakeerattaviin pintoihin ja sen päälle valkoisen kalkkimaalin. Hioin kaapin kulmiin keinotekoisia kulumia sekä maalasin yhdistelemällä ja häivyttelemällä harmaalla ja valkoisella maalilla kaapin sisäosia ja koristekulmia. Vetimenä käytin aiemmin tuunaamastani laatikostosta yli jääneen vetimen, joka sopi hengeltään aika kivasti tähän keksintöön.

Oveen kiinnitin kanaverkon ensin nurjalta puolelta nitojalla sekä lopuksi massaamalla (akryylillä) verkon reunojen päälle "kehyksen". Verkkoa korostin maalamaalla sitä harmaalla kalkkimaalilla useita kerroksia, jolloin verkon langat vahvistuvat ja erottuvat paremmin taustastaan.

Koska hyllyihin ei kohdistu suurtakaan rasitusta, kiinnitin ne pelkästään liimalla. Merkitsin hyllyjen paikat kaapin seinämiin ja liimasin merkkien kohtiin valkoiseksi maalatut tikut, jotka toimivat hyllynkannkkeina. Hyllyjen paikallaan pysymisen varmistin laittamalla liimaa myös hyllyn kannakkeiden ja hyllylevyjen väliin.

Mikähän siinä onkaan, että AINA jossain kohtaa näitä projekteja työ ei tunnu lainkaan etenevän siihen suuntaan kuin olisi oma tahto? Kuitenkin lopulta kaiken vääntämisen jälkeen lopputulos on hyvinkin lähellä sitä, mitä sen mielikuvissaan kuvitteli olevan. Kovin tyytväinen tähän pikkukaappiini nyt olen ❤️