Tällä hetkellä toisen omenapuun hedelmät alkavat olla kypsiä. Kyseessä on syysomenalajike ’punakaneli’. Toisen puun hedelmien kypsyminen vaatii vielä muutaman viikon. Tämä toinen omenapuu on kotipuutarhan mittakaavassa järkälemäisiä hedelmiä tekevä ’heta’. Tosin tänä kesänä ilmeisesti kuivuus on verottanut omenoiden kokoa…
Tällä hetkellä huomio kiinnittyy pääasiassa omenoiden vaurioihin. Vialliset omenat putoilevat jo ennen kypsymistään ja tämän hetken tulannekatsaus näyttää siltä, että terveitä omenoita ei ole valmistumassa paljoa. Meillä on tänä syksynä hedelmien riesana lähinnä muumiotautia, omenarupea ja pihlajanmarjakoin tuhoja.
Muumiotauti saa omenat mätänemään ja ruskeina, kuivuneina "muumioina" roikkumaan puuhun tai putoamaan maahan. Muumioituvat hedelmät on hyvä poistaa välittömästi puusta, muuten ne jatkavat taudin levittämistä. Maahan niitä ei liioin pidä jättää.
Omenarupi näkyy hedelmien ja lehtien pinnassa ruskeina tai mustina, karheina läikkinä. Tautien leviämistä voi ehkäistä syksyllä keräämällä maahan pudonneet ja sairaat omenat. On hyvä poimia pois myös ne hedelmät, jotka ovat vielä puussa mutta selvästi vaurioituneita. Taudin saaneita omenoita ei pidä kompostoida tavallisen puutarhakompostin joukkoon, vaan ne tulee hävittää muulla tavoin. Lehtien haravointi omenapuiden ympäriltä syksyisin on tärkeää varsinkin omenarupia sairastaneiden puiden alta. Rupisieni talvehtii lehdissä ja leviää uudestaan keväällä puuhun.
Pihlajanmarjakoi kaivautuu hedelmien sisään ja jättää jälkeensä pieniä reikiä ja ruskeita käytäviä. Pihlajanmarjakoi on se omenoita tuhoava, ärsyttävä pikkumato, joiden määrän voi ennustaa jo keväällä. Jos pihlajassa on paljon kukkia, ne tarjoavat koin toukille kodin. Jos marjoja ei tule, koi munii omenan raakileisiin. En syö matoja, joten en hyödynnä koin toukkien syömiä omenoitakaan.
Tästäkin takaiskusta silti selvitään.
Pieni vaivannäkö syksyllä voi siis säästää ensi vuoden omenasatoa 😊
🌸 Terveisin Susanna 🌸
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti