Itsenäisyyspäivän kakku on tänä vuonna lempeä ja kermainen juustokakku.
Kakun väritys muistuttaa sinivalkoisesta Suomesta. Valkoiset pilvet, siniset järvet, talven valkea lumipeite sekä yötaivaan tumma, tähtien koristama sini...
Ainekset;
200 g digestivekeksejä
100 g sulatettua voita
2 tl kaardemummaa
2 tl vaniliinisokeria
4 dl kermaa
250 g mascarponejuustoa
1 tlk (200g) vaniljarahkaa
200 g valkosuklaata
3 liivatelehteä + tilkka sitruunamehua
Keksit murskataan ja murskaan sekoitetaan mausteet ja sulatettu voi. Keksimuruseos painellaan leivinpaperilla pohjustetun 24 cm irtovuoan pohjalle.
Kerma vaahdotetaan löysähköksi vaahdoksi.
Liivatelehdet liotetaan ohjeen mukaan ja sulatetaan tilkkaan (n. 0,5 dl) sitruunamehua. Lämmin seos sekoitetaan kermavaahtoon ohuena nauhana, seosta koko ajan sekoittaen.
Valkosuklaa sulatetaan ja sekoitetaan vaahtoon niinikään ohuena nauhana, seosta koko ajan sekoittaen.
Mascarpone notkistetaan ja sekoitetaan kermamassaan. Samoin rahka.
Sekoitetaan massa tasaiseksi. Tässä vaiheessa massa on jo jämäköitynyt juuston ansiosta, mutta tarvittaessa sekoittamista voi vielä jatkaa niin kauan, että lopputulos miellyttää ja on omasta mielestä sopiva.
Massa levitetään keksimurujen päälle ja pinta tasoitetaan mahdollisimman sileäksi.
Kakkua hyydytetään vähintään 4 tuntia viileässä, mieluummin seuraavaan päivään saakka.
Kiilteen tein sekoittelemalla sopivan makuisen yhdistelmän vettä, mustikkamehutiivistettä, sokeria ja vanilja-aromia. Värjäsin nesteen siniseksi elintarvikevärillä.
Nestettä oli noin kolme desiä, jonka olisi pitänyt olla hyvä määrä tämän kokoiseen kakkuun. Periaatteessa 3 dl nestettä tarvitsee 3 liivatelehteä, mutta kuinkas kävikään…
Testaan aina kiillenesteen hyytymisen, ennen kuin kaadan sen kakun päälle. No tuo nesteppä ei hyytynyt. Lisäsin ensin yhden liivatteen. Sitten toisen. Ja kolmannen. Ja joka välissä testasin hyytymistä. Luulin jo onnistuneeni ja lorautin kiillenesteestä suurimman osan kakun päälle. Tässä kohtaa tuota kiillenestettä oli jo varmaankin se 4 dl, sillä jokaisen liivatteen lisäämisen yhteydessä nestemäärä lisääntyi aina hieman.
Kiilteen päälle hupsautin elintarvikeglitteriä. Hammastikulla hennosti kiilteen pintaan vetelemällä maalasin glitterillä taivaan, kuuset ja lumihangen.
Mutta kuinkas sitten kävikään? Niin vaan rupesi neste kakkuvuoan saumoista vuotamaan 😅 ja uudestaan kiillettä kehiin... 2 liivatetta lisää ja sitten huomasin hyytymisen alkavan. Niinpä lorauttelin tätä tymäkämpää kiillenestettä kakun reunoille, että se hyytyessään lopettaisi vuodon.
Ja yks kaks kiille olikin jähmettynyt. Kiillekerroksesta tuli siten hieman paksumpi, kuin olin tarkoittanut. Olin varma, että nyt tuo lopputulos on sitten se, että kiille on ällöttävä, kiinteä limakerros kakun päällä, mutta toisin kävi. Se suorastaan suli suuhun. Eli liivatteiden määrä oli tolkuton, mutta lopputulos ihan hyvä 😅 ennen tarjoilua lisäsin taivaalle vielä muutaman ylimääräisen tähden ja lumihiutaleita, toisin sanoen hopeakuulia ja koristerakeita.
Vaikeuksien kautta voittoon. Kakusta tuli kauniimpi kuin uskalsin toivoa.
Suuren juhlapäivän kahvipöytään kuuluu arvoisensa kakku.
Hyvää itsenäisyyspäivää! 🇫🇮
🌸 Terveisin Susanna 🌸
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti