Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 30. syyskuuta 2024

Makrameekranssi


 

Kesäkranssin on viimeistään nyt aika siirtyä takavasemmalle. Tilalle askartelin melko yksinkertaisen, boho-henkisen kranssin.


Kranssiin tarvitaan;

Metallirengas

Makrameenyöriä (köytin luonnonvalkoista Mopparia)

Puuhelmiä


Musta metallirengas arvelutti ensin, mutta sitten huomasin, että se antaa jonkinlaista ryhdikkyyttä pohjalta näkyessään. Joten renkaan värillä ei niinkään ole väliä.

Solmin noin 30 cm pitkiä langanpätkiä niiden keskikohdasta leivonpääsolmulla renkaaseen. Renkaan tulee olla täynnä lankoja, mutta liian tiheään niitä ei passaa pistää. Lankojen solmujen tulee mahtua renkaalle siten, että ne eivät asetu päällekkäin.

Leivonpääsolmujen jälkeen solmeilin vastakkaisia kaksoistasosolmuja kaksi kierrosta.

Viimeinen solmukierros syntyi kohosolmuista. Leikkasin noin kaksi kerttaa tarvittavan ringin mittaisen narun, johon solmin nuo kohosolmut. Tuosta langasta tein lopuksi, ympyrän sulkeuduttua kranssille ripustuslenkin, johon pujotin puuhelmiä. Tosin tämän kranssin voi ripustaa myös suoraan renkaastaan. Erillistä ripustuslenkkiä ei ole välttämätöntä tehdä.

Kampasin ylijääneet langat auki ja leikkasin ne palttiarallaa tasapitkiksi.

Ja kyllä. Ihan mukavan näköinen kranssi siitä tuli 🥰






🌸 Terveisin Susanna 🌸





lauantai 28. syyskuuta 2024

Pienen ikkunan makrameeverho

Tämä pienen ikkunan kappaverho oli hyvä harjoitus isommalle kaavailemalleni solmutyölle. Ensinnäkin, tämän verhon myötä opin viimein kohosolmun teon, joka on ollut minulle jostain syystä tähän asti hankala. Toiseksi, opin taas hieman lisää materiaalin menekistä ja käyttäytymisestä.

Käytin työhön beigeä paulina-kudosnyöriä ja työhön kului lankaa koko kerä. Tosin taas niitä hukkapaloja jäi. Ärsyttävää, mutta väistämätöntä. Näistä pätkistä kuitenkin lisää myöhemmin 😉

Aloitin työn leikkaamalla 6 metriä pitkiä nyörejä. Tein tankolenkit erillisinä aloittaen nyörien keskikohdista. Lenkkeihin käytin kaksoistasosolmuja. Yhteen lenkkiin tarvittiin aina neljä nyöriä ja lenkkejä tein lopulta 9.


Lenkkejä olisi tullut liian tiheään, jos olisin jatkanut työtä suoraan niistä. Tai lähinnä ongelmana olisi noin toteutettuna ollut materiaalin riittävyys. Sen vuoksi sidoin leivonpääsolmulla yhden, noin 4,5 m pitkän nyörin keskikohdastaan kaikkien lenkkien reunimmaisiin nyöreihin. Lenkkien yhdistämisen tein solmomalla vielä yhden nyörin, joka liittää lenkkien reunimmaiset nyörit toisiinsa. Näin sain lenkkien väliin lisää työstettäviä lankoja.

Lenkkien jälkeen jatkoin työtä vuorottelevilla kaksoistasosolmuilla. Tekemisen myötä syntyi vasta ajatus kuviosta ja lopulta päädyin siihen, että verhoon tuli kolme kolmiota. Eli aina kolmen lenkin väliin syntyi yksi kärki.

Kolmiot reunustin kohosolmurivillä.

Kohosolmurivin jälkeen tein jokaisen kolmion syvennykseen ja kärkeen tasosolmuilla kierteisen nyöriryhmän ja lopuksi toistin kohosolmurivin myötäillen edellistä riviä.

Jonkun aikaa mietin noiden irtonaisten nyörinpäiden pituutta ja muotoa. Lopulta päätin leikata ne toistamaan kolmioiden muotoa 

Joku aivopieru se tähänkin työhön kuitenkin mahtui. Yksi nyörin pää oli huomattavasti lyhyempi ja sellaiseksi se sitten jäi. Seuraavalla kerralla pitää vaan olla vähän tarkempi, kun nyörejä alussa puolittaa.

Verho on oikeastaan sellainen, kuin sen kuvittelinkin olevan. Ainoa ongelma on se, että vaikka olin mukamas mitannut verhon leveyden sopivaksi, se jäi siltikin lyhyeksi. Nämä solmut kun oleentuessaan vetävät työtä soukemmalle,. Että se kuitenkin peittäisi koko ikkunan, asetin reunimmaiset lenkit tangon kannakkeiden ulkopuolelle. Tästä syystä verho on reunoistaan vähän vedätyksissä, mutta eipä tuo tässä teknisessä tilassa niinkään haittaa 😅 

Tästä nyt vaan sitten on otettava opiksi myös se, että ennemmin näihin töihin on syytä varata vähän enemmän sitä leveyttä, mitä mitta enshätään osoittaa.

Mutta kaiken kaikkiaan, varsin kivan näköinen verho 😊




 🌸 Terveisin Susanna 🌸



keskiviikko 25. syyskuuta 2024

Vaniljaiset juustokakkumuffinssit

Muffinssit on kyllä kivoja leivonnaisia. Niitä on mukava ja helppo tehdä ja taikinan muuntelumahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Nämä vaniljaiset juustokakkumuffinssit leivoin ihan vaan huvin vuoksi, ilman sen kummempaa syytä.

Ainekset;

250 g voita

5 dl sokeria

6 tl vaniljasokeria

4 munaa

8 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2,5 dl kermamaitoa

0,5 dl sitruunamehua


Täytteen ainekset;

400 g tuorejuustoa

2 dl sokeria

3 tl vaniliinisokeria

1 muna

Voi ja sokerit vatkataan vaahdoksi. Mukasn sekoitetaan munat yksitellen, aina välissä voimakkaasti vatkaten.

Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja ne lisätään voiseokseen vuorotellen nesteiden kanssa.

Taikina sekoitetaan tasaiseksi.

Muffinssivuoat asetellaan muffinssipellin koloihin ja taikina jaetaan niihin tasaisesti. Taikinasta tulee 24 suurta muffinssia. Halutessaan taikina on helppo puolittaa, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, en yhden oljenkorren takia puimuria tapaa käynnistää.

Täytteen aineet sekoitetaan tasaiseksi massaksi ja täyte levitetään tasan muffinssivuokiin, taikinan päälle.

Muffinsseja paistetaan 175 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

Aika herkkuja! Sopivasti juustokakulta maistuvia meheviä muffinsseja! 🥰






 


🌸 Terveisin Susanna 🌸


maanantai 23. syyskuuta 2024

Kurkku-kesäkurpitsarelish

Oman puutarhan sadon hyödyntäminen jatkuu. 

Tänään pilkoin, pienistin ja keittelin kurkut salaatiksi sekä relishiksi. Kurkkusalaatti syntyi hyväksi todetulla kiinteän kurkkusalaatin ohjeella, joka löytyy täältä. Kaipasin myös sellaista perinteisempää kurkkusalaattia ja valmistin sen relishtyyppisenä. Kurkun lisäksi raastoin mukaan myös kesäkurpitsaa.


Ainekset;

2 keskikokoista kurkkua

1 pienehkö kesäkurpitsa

2 keskikokoista sipulia

2 valkosipulia

1 dl tillisilppua


Liemi;

1,5 dl etikkaa

2 dl vettä

3 rkl suolaa

3,5 dl sokeria

1/2 tl valkopippurirouhetta


Kurkut ja kurpitsat raastetaan. Sipulit ja valkosipulit kuoritaan ja pilkotaan. Tilli pienistetään silpuksi.

Liemen aineet sekoitetaan yhteen ja kiehautetaan kattilassa.

Kattila nostetaan liedeltä ja kasvikset sekoitetaan kiehuvan kuumaan nesteeseen maustumaan. 15 minuutin jälkeen relish purkitetaan puhtaisiin tölkkeihin.

Relish säilyy viileässä säilytettynä jopa kuukausia.

Relish piristää normaalin arkiruuan, mutta sopii lisäkkeeksi lähes minkä tahansa ruuan kylkeen 😋






 🌸 Terveisin Susanna 🌸



sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Tomaattipaistos

Nyt, kun kasvihuoneesta tuli kerättyä loppu sato, tomaatteja on tarjolla vähän enemmän, kuin mitä niitä tuoreena ehdittäisiin syömään. 

Selailtuani vaihtoehtoja, löysin varsin lupaavan tomaattipaistoksen ohjeen täältä. Toteutus myötäili kuitenkin lähinnä sitä linjaa, mitä kaapista sattui löytymään.

Tomaattini eivät olleet mitään supersuuria, joten niitä sain käyttämääni vuokaan kulutettua 8 kpl. Tällä määrällä tomaattisiivuja oli vuoassa noin 3 kerrosta.

Ainekset;

Tomaatteja 6-10 kpl (koosta riippuen)

1 tl suolaa

1 tl mustapippurirouhetta

2 tl basilikaa (kuivattua)

2 dl ruokakermaa

2,5 dl juustoraastetta

 Tomaatit siivutetaan noin 1 cm vahvuisiksi siivuiksi ja ne ladotaan kerroksittain uunivuokaan.

Mausteet sekoitetaan kermaan ja seos kaadetaan tomaattien päälle.

Lopuksi juustoraaste ripotellaan pintaan.

Tomaattipaistos valmistuu 175 asteisessa uunissa noin 30 minuutissa.

Koska tomaateista irtoaa runsaasti nestettä, paistos on varsin vetinen, jos sen ei anna rauhassa vetäytyä ennen tarjoilua. Vetäytymiseen kannattaa varata aikaa vähintään 15 minuuttia.

Tomaatti on paistettuna ihanan makuista, eikä tämä paistos petä sen suhteen. Tämä nopeasti valmistuva kasvislisuke sopii nautittavaksi vaikka liharuokien kanssa.




 🌸 Terveisin Susanna 🌸



lauantai 21. syyskuuta 2024

Syksyn 2024 istutuksia

Tähän aikaan vuodesta viikonloppujen touhut keskittyvät sadonkorjuuseen ja syysistutusten tekoon. 

Kasvihuoneeseen jäi vielä muutama pieni, vihreä tomaatti, mutta voi olla, että ne käyn sieltä hakemassa kypsymään sisätiloihin. 

Suurin ilo ja riemu syntyi kurpitsojen ansiota. Kolme kurpitsan taintani tuotti lopulta neljä kurpitsaa; kaksi isompaa ja kaksi pienempää. Koska kesä meni jalkapotilaana ja koko hyötymaan hoito oli muiden vastuulla, en tiennyt yhtään, mitä siellä mäellä tapahtuu. Ja kun lopulta kesän lopulla pääsin käsiksi hyötymaahan. löysin sieltä nämä kurpitsat, joista yksi oli kasvanut ihan salaa heinikossa, kasvihuoneen takana 😅


Vaikka pakkasia ei vielä viime viikonlopulla oltu luvattu, siirsin ihan ensimmäisenä kesäistutuksista omiin ruukkuihinsa niin monta pelargoniaa, kuin vain mahdollista. Tai lähinnä niin monta, kuin minun on tilan suhteen mahdollista talvettaa. Sen jälkeen oli aika jättää hyvästit kesäkukille... Eipä ne enää kovin vahvasti jaksaneet kukkiakaan. Ja kuinka ollakaan, se ensimmäinen pakkasaamukin tuli heti sunnuntain perään. 

Tein kesäkukkaistutsten tilalle syysistutuksia callunoista ja havuista.

Porraspään ruukkuihin tein istutukset samalla kaavalla, kuin viime syksyn kirjavissa istutuksissa. Nyt löysin kuitenkin callunoita, joiden oksien kärjet hehkuivat oranssia ja ajattelin niiden värityksen sopivan kivasti yhteen istutusten keskelle kaavailemieni, massasta valmistettujen pikkukurpitsojen kanssa sekä oikeiden kurpitsojen, joita olin ajatellut asetella kukkapurkkien lomaan.

Kesäistutuksista hyödynsin muratit ja hopealehdet. Niitä istutin isoon peltisaaviin ihanan tumman viininpunaisten pallokrysanteemien kanssa.

Kurpitsoista iso osa on niitä oman maan tuotteita 😊 Saattaa olla, että kurpitsoja ostelen vielä lisää aina kaupassa kulkiessani. Ne kun ovat jotenkin niin kivan näköisiä ja syksyn värisiä.

Pari mustaa lyhtyä luo tunnelmaa istutusten lomassa. Lähempänä lokakuuta mukaan pääsee vielä keraamisia kurpitsalyhtyjä 🎃 

Ehkä taas vähän amerikkaa, mutta halusin kerrankin toteuttaa sisääntuloon tällaisen näyttävän, kurpitsoilla koristellun istutusryhmän.


Parvekkeen puolelle tein pari perinteisempää istutusta callunoista ja havuista. Mahtui mukaan myös koristekaali 😊


Suosin isompia istutuskokonaisuuksia. Yksikin näyttävä istutus voi korvata monta pientä, yksittäistä syyskukkaa.







 🌸 Terveisin Susanna 🌸


tiistai 17. syyskuuta 2024

Valkosipuli-tomaatti focaccia

 

Olin selaillut jo pitkään erilaisia focacciaohjeita. Nyt, kun tuli se leipomisen hetki, ei sopivaa ohjetta meinannut kuitenkaan löytyä… kun tarkoitus oli maustaa leipä ehdottomasti valkosipulilla ja tomaateilla ja tahto oli myös leipoa leipä tuorehiivasta, ei kuivasellaisesta. Lopulta päädyin yhdistelemään eri ohjeita, mutta vahvimpana pohjalla K-ruoka-sivuilta löytyvä ohje.


Ainekset:

4 dl vettä

1 pkt hiivaa

1,5 tl suolaa

1 tl sokeria

9 dl vehnäjauhoja

3/4 dl oliiviöljyä


Pinnalle:

2 yksikyntistä valkosipulia tai 4 isohkoa kynttä

2 tl timjamia

Kirsikkatomaatteja

Hiiva liotetaan suolan ja sokerin seokseen ja mukaan lisätään käden lämpöinen vesi. Nesteeseen lisätään jauhot vähän kerrallaan ja lopuksi mukaan sekoitetaan öljy. Koska käytin yleiskonetta, alustaminen tapahtui kuin itsellään ja annoin koneen vääntää taikinaa ihan huolella. Jatkoin vaivaamista yleiskoneen avustuksella vielä öljyn lisäämisen jälkeen.

Nimittäin, jos ikinä olen mitään oppinut näistä hiivalla nostatettavista vehnäsistä, on ettei niitä voi liikaa vaivata ja vääntää. Ja yleiskone on siinä hommassa timantti.

Jätin taikinan kohoamaan liinan alle yleiskoneen kulhoon niin pitkäksi aikaa, että se oli kohonnut kaksinkertaiseksi.

Levitin leivinpaperin 30 x 40 cm uunipellille ja lorautin siihenkin hieman öljyä. Varmasti kaukana aidon focaccian tekemisestä, mutta suojaan pellit poikkeuksetta leivinpaperilla 😅

Painelin taikinan pellille ja jätin liinan alle kohoamaan noin 40 minuutiksi.

Tässä välissä raastoin kuoritut valkosipulit öljyyn ja sekoitin mukaan timjamin.

Kun leipä oli kohonnut pellillä, painelin siihen kirsikkatomaatit. Lopuksi lorauttelin valkosipuliöljyn taikinan päälle ja levitin sen tasaisesti leivän päälle.

Paistoin leipää 225 asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia.

Valmis leipä kumotaan ritilälle ja jäähdytetään.

Jopas oli leipä! Häipyi pala kerrallaan parempiin suihin 😋






🌸 Terveisin Susanna 🌸





sunnuntai 15. syyskuuta 2024

Viikonlopun kermainen lihapata

Oli tarkoitus valmistaa viikonloppuna härkäruukkua, mutta kylän kahden kaupan lihahyllyjen tutkimisen jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että kotimaisen naudanlihan tarjonta ei tällä kertaa vastannut tarvettani ja päädyin ostamaan 700g karjalanpaistilihaa ja sitten vain hieman sovelsin tuota härkäruukun ohjetta.

Ainekset;

700 g karjalanpaistilihaa 

2 isoa sipulia

0,5 kg porkkanoita

2 yksikyntistä tai 4 isoa kynttä valkosipulia

Voita ruskistamiseen

1 isohko paprika tai suippopaprika

1,5 dl soijakastiketta

6 dl ruokakermaa

3 rkl sinappia

3 laakerin lehteä

1 rkl mustapippurirouhetta

Karjalanpaistilihat ovat tyypillisesti melko kookkaita paloja, joten pienistin paloja hieman pienemmiksi.

Porkkanat kuoritaan tarvittaessa ja palotaan rouheiksi paloksi.

Sipulit kuoritaan ja pilkotaan.

Paprika pilkotaan isohkoiksi paloiksi.

Valkosipulit ja sipulit kuullotellaan padassa porkkanoiden kanssa. Lisätään pataan lihat ja ruskistetaan niihin pinta. Mukaan sekoitellaan paprikat.

Lisätään pataan soijakastike, kerma sekä mausteet.

Pata laitetaan 175 asteiseen uuniin ja annetaan muhia rauhassa 2,5 - 3 tuntia.

Pataa sopii tarjottavaksi esim. riisin tai perunoiden kanssa.

Mainioita nämä ruuat, jotka valmistuvat melko lyhyen esivalmistelun jälkeen uunissa kuin itsestään! Pitkä muhittaminen uunissa antaa mahdollisuuden tarttua suurempiinkin hommiin ja niinpä päivän sai mukavasti kuluttaa sadonkorjuu- ja puutarhatöissä. Riisin keittämisen jälkeen olikin täydellinen viikonloppuruoka valmiina. Lisukkeena tuoreet kasvikset omasta kasvihuoneesta 😋





🌸 Terveisin Susanna 🌸