Pastaakos Tässä!!: Liukuovi vanhasta ovesta

lauantai 18. helmikuuta 2023

Liukuovi vanhasta ovesta

Remontin yhteydessä päätettiin tilan käytettävyyden vuoksi makuuhuoneen ja kylpyhuoneen väliseen oviaukkoon tehdä liukuovi. Sisustustyyli huomioiden, ei ollut oikeastaan muita vaihtoehtoja, kuin käyttää ovessa rustiikkista ”ladonovikiskoa”.

Itse ovea jouduttiin hetki etsiskellä. Aukon korkeus, 2100 mm:n kun tuntui olevan aina liian korkea. Vastaantulevat ovet olivat pääsääntöisesti n.1800 mm korkeita.

Ihmiset on kai ennen olleet pienempiä...

Lopulta naapuripitäjästä löytyi vanha ovi, joka oli syvine peileineen niin kaunis, että päätettiin väkisin muokata siitä aukkoon sopiva ovi.

Ovi oli kuitenkin ensin testissä. Pistettiin sitä kuivumaan huonelämpötilaan ja varmistettiin, ettei se haise. Koska ei me nyt tupaan haluta mitään mummontuvalta haisevaa itiöpesää... Ja maalin poisto oli ihan ehdoton toimenpide, koska kunnolla tehdyt pohjatyöt on aina kaiken A ja O.

Oven leveydestä jouduttiin ottaa lähes 10 cm pois, kun taas korkeuteen piti saada lisää yli 20cm. Topi pisti sirkkelin soimaan ja veti sivuista (ja päistä) soirot pois. Toisaalta tämä olisi ollut tarpeen joka tapauksessa, koska oveen oli jyrsitty ympäriinsä huullos, joka olisi kuitenkin pitänyt poistaa.

Ja kuinka ollakkaan, sattui Topin puuvarastosta löytymään höylättyä puuta, jonka vahvuus vastasi oven vahvuutta ja lisäykset ylä- ja alapäihin onnistui ”heittämällä”. Joskus edes jotain niinkin. Lisäpalikat kiinnitettiin liimalla ja ruuveilla.

Oven lukkopesän ja vanhojen kahvojen reijät täytettiin ja paklattiin.

Ja sitten se suurin työ… Ei tuota olisi hiomalla saanut millään ikinä puhtaaksi. Maalinpoistoainekaan ei tehonnut.

Kun olin pari viikonloppua nysvännyt hiomakoneen kanssa, yltäpäältä ja joka ruumiin aukko täynnä hiomapölyä, Topi näki, että tällä tahdilla voidaan ehkä ensi jouluksi saada kylppäriin ovi. Niinpä hän tuli apuun ja yhdessä putsattiin kuumailmapuhaltimen ja skrapojen avulla ovi hyväksi. Eikä tuon työn helpottuminen kuumailmapuhaltimen myötä tehnyt työstä siltikään helppoa. Taidettiin hinkata yhteisvoimin n. 6 tuntia. Yhtämittaisesti. Seuraavana päivänä ei meinannut kroppa totella…

No ovihan tuli lopulta maalattavaan kuosiin. Topi maalasi sen ruiskulla, että saataisiin maalipinnasta tasainen ja sileä. Peilien suhteen ratkaisu oli järkevä, koska näin vältyttiin valumilta sun muilta ongelmilta, joita pensselillä maalaten olisi voinut syntyä.

Oven maalaus taisikin sitten ottaa pari viikonloppua… Kun maalatun puolen piti aina kuivua, ennen oven kääntöä tai ennen seuraavaa maalikerrosta.

Oveen ruiskutettiin Otex-pohjamaalia ensin pari kerrosta puolellensa. Sen jälkeen pintamaaliksi ruiskuun meni puolihimmeä Helmi-kalustemaali. Ja kahteen kertaan molemmille puolille sekin.

Onneksi tuohon asennushommaan tutustuttiin sitten ihan huolella, koska olisihan se mennyt ketuiksi, jos olisi lähdetty siltä seisomalta asentelemaan. Ja mikä hienointa, Pislan kiskopaketissa ei ollut mukana lainkaan kunnon asennusohjetta. Netistäkään ei löytynyt kuin kilpailijan vastaava, mutta sen avulla päästiin maaliin. Lienee kuitenkin samaa tavaraa, eri pussissa?

Oltiin suunniteltu, että kisko kiinnitetään suoraan seinään, mutta eihän se nyt niin onnistu! Kisko vaatii taakseen laudan, koska kiskon reikiä ei ole tehty oikein millään jaolla, eikä niitä olisi saatu osumaan runkotolppiin, vaikka olis itketty ja pieritty. Yhtäaikaa ja molemmat.

Niinpä seuraavalla viikolla Topi haki lautakaupasta sopivan höylätyn laudan, joka käsiteltiin pohjamaalilla ja seinän värisellä maalilla.

Nettivideolla kaikki meni seinään sekunneissa ja yhteensäkin muutamassa minuutissa. Todellisuudessa aikaa kului kaikkine juoksuineen lähes 2 tuntia.

Kiskon lyhentäminen sopivan mittaiseksi (kun olihan se ihan liian pitkä tuohon aukkoon). Kisko lautaan (ruuveille reijät, ettei lauta halkea). Lauta seinään (kiinnittäen niihin runkotolppiin). Rullat oveen paketissa olleen ohjeen mukaan (Ja myös näille pulteille reijät). Ovi paikoilleen. Stopparien täsmääminen kiskoon, että saadaan ne oikeisiin kohtiin, eikä ovi karkaa seinään tai aja ulos kiskoilta. Oven yläreunaan tuli vielä pylpyrät, joiden tarkoitus on estää oven pompahtaminen pois kiskoilta (tästä ei ollut missään mainintaa, mutta osat olivat puketissa mukana).

Paketissa on myös ohjuri oven alareunaan. Sillekään ei kuitenkaan löydy asennusohjetta. Ja kun mietittiin, että kumpaa puolta tuon ohjurin on tarkoitus ohjata, huomattiin, että ovi kaipaa ohjuria molemmin puolin (vai pitäisikö ovessa olla alareunassa ura?). Mutta siksi Topi jätti tuon muovihärpäkkeen asentamatta ja ohjuriksi tulee U:n muotoinen rauta, joka estää oven heiluriliikkeen.