Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 20. lokakuuta 2023

Langasta ja punosnarusta virkattu matto

 

Ostin johonkin pikkutarpeeseen luonnonvalkoisen chunkymop-punosnarukerän. Narua oli siten ylenmäärin lähes kerän verran ja pitkään mietin, mitä tuosta narusta voisi tehdä. Lopulta päädyin bohohenkiseen mattoon, mutta makrameesolmuiluun materiaalia oli ihan liian vähän. Sen vuoksi päädyin virkkaamaan narua spiraalille, käyttäen varsinaiseen virkkaamiseen ohuempaa lankaa ja kiinteitä silmukoita.

Toisin sanoen narua kuljetetaan mukana, kun ohuempaa lankaa virkataan.

Käytin työstämisessä 3,5 koukkua ja lankana roosan väristä Camilla-lankaa.

Aloitin työn virkkaamalla 16 silmukkaa narurinkulaan. Hyppäsin siitä seuraavalle kierrokselle, eli ensimmäisen silmukan päälle, jolloin aloituksesta muodostui ”aloituslenkki”. 

Tämän jälkeen virkkaaminen jatkui tyylillä ks + kjs maton loppuun saakka. Ketjusilmukka kiinteiden silmukoiden välissä on oikeastaan koko tekniikan ydin.

Periaatteessa tällaista virkkausta tehdessä silmukkalisäyksiä ei pitäisi tehdä säännönmukaisesti, vaan lisäykset syntyvät automaattisesti siitä, että kiinteä silmukka tehdään joko edellisen kierroksen kiinteään silmukkaan tai edellisen kierroksen ketjusilmukan lenkin kohtaan sen mukaan, mihin koukku kiristämättä osuu. 

Yhdistettäessä minun käsiala näihin materiaaleihin tuo sääntö ei kuitenkaan pätenyt. Kierroksista tuli helposti ihan liian kireitä ja purkamiseen ja uudelleen tekemiseen kului turhauttavasti aikaa. Siksi tein silmukoiden lisäykset toisin.

Toisella kierroksella kiinteät silmukat asettuvat vielä siten, että tein silmukan jokaiseen kiinteään silmukkaan ja jokaiseen ketjusilmukkalenkkiin. Vähensin lisäyksien määrää joka kierroksella. Parhaaksi tavaksi huomasin levittää aina parin kierroksen jälkeen maton alun tasaiseksi ja tarkastaa, onko reuna menossa kuprulle. Jos reuna kiristyi, lisäsin seuraavalla kierroksella silmukoita hieman enemmän, kuin edellisellä.

Tuota silmukoiden lisäämistä ei kuitenkaan kannata liikaa pingottaa ja jännittää. Ne syntyvät säännöllisen epäsäännöllisesti, eikä niihin ole selkeää, auki kirjoitettavaa kaavaa.

Tämä matto oli työläs. Ohuen narun vuoksi kierrokset etenivät luvattoman hitaasti…

Lopulta roosan värinen lanka alkoi loppumaan ja pääsin viimeistelemään mattoa.

Viimeiset kierrokset virkkasin pelkästään roosalla langalla. Ensimmäisen kierroksen pylväitä jokaiseen silmukkaan ja toisen kierroksen 2 ks + 3 kjs (hyppää yli 3 silmukkaa), jolloin reunaan muodostui aukot, joihin hapsujen kiinnittäminen on mahdollista.

Leikkasin punosnarusta 40 cm pitkiä pätkiä. Kiinnitin nyörin jokaiseen ketjusilmukkalenkkiin yksinkertaisella solmulla.



Solmin nyörit kahteen kertaan kuvien mukaisesti.



Kampasin hapsujen kierteet auki ja prässäsin maton. 

Maton umpinaisen osan halkaisija on 70 cm ja hapsujen kanssa 94 cm. Camilla lankaa kului 6 kerää ja chunkymop-narua reilu 1/2 kerää. Eli olen taas lähtöasetelmassa… Mitä teen (entisestään vähentyneestä) narusta? 😅

Melkein jo tuskastuin tämän maton tekemiseen, mutta täytyy sanoa, että lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen 🥰 varsinainen maton hapsujen oikojan unelmamatto 😅 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti