Virkattu kassi pitsikuvioin

Tähän kassiin minulla ei ollut valmista ohjetta ja sen vuoksi tekeminenkin meni välillä purkamiseksi ja uudelleen yrittämiseksi. Lopulta pääsin maaliin ja tottavie, kaunis ja herkkä laukkuhan tästä syntyi! 🥰

Lähtökohtana minulla oli valmis, ruskea, keinonahkainen pohja sekä ruskeat, keinonahkaiset kahvat. Lankana oli varsin ohut, valkoinen puuvillalanka ’Perfect cotton’ ja koukun koko 3.

Ajatuksena oli tehdä kiinteillä silmukoilla sekä laukun ala-, että yläpää ja että väliin tulee ilmava pitsiosa. Ruskeat nahkaosat luovat laukkuun sopivasti särmää.

Eihän tuo virkattu kassi tahtonut pysyä valmiissa laukussa pystyssä, vaan lerpatti ikävästi. Niinpä tärkkäsin sen sokerivedellä sellaiseksi ”puolikovaksi”.

Tälle laukulle kertyi lopulta hintaakin melkoisesti. Lanka oli melko arvokasta, samoin nuo keinonahkaosat. Pelkkien materiaalien hinta nousee melkein 20 euroon, joten tällaista laukkua ei paljon kannata myydä, koska kukaan ei varmasti ole valmis maksamaan tälläisestä käsityöstä todellisia kuluja vastaavaa hintaa 😅

Koska tarkkaa ohjetta ei ole, listaan tähän ohjeen sijaan neuvot, joita ainakin itse aion noudattaa seuraavaa kassia tehdessäni.

- Ohut lanka ja 3 koukku. Seuraavalla kerralla valitsen paksumman langan.

- kiinteät silmukat ylä- ja alapäässä. Työ etenisi huomattavasti nopeammin, jos kiinteät osat toteuttaisi pylväillä.

- pitsiosa kannattaa suunnitella etukäteen. Tässä laukussa sain pitsiosan sopimaan ehjänä silmukkamäärään, mutta se ei ole symmetrinen. Eli ensin valitaan pitsikuvio ja silmukat luodaan pohjaan / tarvittavat silmukkalisäykset tehdään siten, että pitsi osuu molemmilla puolilla laukkua symmetrisesti kohdilleen.

- laukun kovettamista varten tarvitaan ”muotti”, johon laukku viritetään kuivumaan. Nyt rakensin hätäpäissäni muotin kaikesta, mikä käteeni vain osui. Tuo muotti olisi hyvä katsella valmiiksi… Mietinkin, että jos olisin omistanut jonkin aiemman saman mallisen kassin, se olisi toimittanut varmasti parhaiten muotin virkaa.

Nuo ohjeet kun muistan seuraavalla kerralla, pääsen paljon helpommalla.

Summa summarum. Ehkä kaunein kassi, mitä olen kuunaan tehnyt. 🥰

 

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Syksyn pudokkaat

 Tällä hetkellä toisen omenapuun hedelmät alkavat olla kypsiä. Kyseessä on syysomenalajike ’punakaneli’. Toisen puun hedelmien kypsyminen vaatii vielä muutaman viikon. Tämä toinen omenapuu on kotipuutarhan mittakaavassa järkälemäisiä hedelmiä tekevä ’heta’. Tosin tänä kesänä ilmeisesti kuivuus on verottanut omenoiden kokoa…

Tällä hetkellä huomio kiinnittyy pääasiassa omenoiden vaurioihin. Vialliset omenat putoilevat jo ennen kypsymistään ja tämän hetken tulannekatsaus näyttää siltä, että terveitä omenoita ei ole valmistumassa paljoa. Meillä on tänä syksynä hedelmien riesana lähinnä muumiotautia, omenarupea ja pihlajanmarjakoin tuhoja.

Muumiotauti saa omenat mätänemään ja ruskeina, kuivuneina "muumioina" roikkumaan puuhun tai putoamaan maahan. Muumioituvat hedelmät on hyvä poistaa välittömästi puusta, muuten ne jatkavat taudin levittämistä. Maahan niitä ei liioin pidä jättää.

Omenarupi näkyy hedelmien ja lehtien pinnassa ruskeina tai mustina, karheina läikkinä. Tautien leviämistä voi ehkäistä syksyllä keräämällä maahan pudonneet ja sairaat omenat. On hyvä poimia pois myös ne hedelmät, jotka ovat vielä puussa mutta selvästi vaurioituneita. Taudin saaneita omenoita ei pidä kompostoida tavallisen puutarhakompostin joukkoon, vaan ne tulee hävittää muulla tavoin. Lehtien haravointi omenapuiden ympäriltä syksyisin on tärkeää varsinkin omenarupia sairastaneiden puiden alta. Rupisieni talvehtii lehdissä ja leviää uudestaan keväällä puuhun.  

Pihlajanmarjakoi kaivautuu hedelmien sisään ja jättää jälkeensä pieniä reikiä ja ruskeita käytäviä. Pihlajanmarjakoi on se omenoita tuhoava, ärsyttävä pikkumato, joiden määrän voi ennustaa jo keväällä. Jos pihlajassa on paljon kukkia, ne tarjoavat koin toukille kodin. Jos marjoja ei tule, koi munii omenan raakileisiin. En syö matoja, joten en hyödynnä koin toukkien syömiä omenoitakaan.

Tästäkin takaiskusta silti selvitään.

Pieni vaivannäkö syksyllä voi siis säästää ensi vuoden omenasatoa 😊

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa 

Feta-kirsikkatomaattipasta

Teki mieli fetajuustoa (arkisemmin ja edullisemmin ajateltuna salaattijuustoa) ja ajattelin lisätä jollain tavalla sitä pastaan. Hyvin lyhyen haun jälkeen löytyi useampikin ohje, joten sain varmistuksen siitä, että tehtävä ei ole mahdoton.

Ihan kaikkia resepteissä esitettyjä aineksia ei minulta löytynyt, joten sovelsin ohjeen omalle jääkaapille sopivaksi.

Ainekset;

Noin. 300 g makaronia

Loraus oliiviöljyä

250 g kirsikkatomaatteja

200 g kuutio feta- tai salaattijuustoa

Mustapippuria

Chilirouhetta

Makaronit keitetään ohjeen mukaan.

Fetajuustokuutio sekä tomaatit asetellaan oliiviöljyllä liukastetulle uunipellille. Tomaatteja pyöritellään hieman öljyssä. Pelti laitetaan 200 asteisen uunin ylätasolle ja tavaraa paahdetaan uunissa noin. 10-15 minuuttia. Paahtumista on hyvä pitää silmällä; sekä tomaatit että juusto saavat vähän ottaa väriä, mutta niiden ei kuulu palaa.

Paahdetut tomaatit ja juusto survotaan karkeasti esim. haarukalla ja ne lisätään makaronien joukkoon.

Seos maustetaan chilirouheella, mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Tämä ruoka on parhaimmillaan heti tuoreena, mutta toimii myös paistinpannun kautta lämmitettynä.

Nopeasti valmistettavaa ja helppoa arkiruokaa 😋

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa 

Pastellisävyinen kerroslautanen

Tämä kerroslautanen muistuttaa väritykseltään aiemmin kasaamiani kukkakerroslautasia. Kukkakerroslautasesta löytyy tarinaa 👉🏻 täältä.

Poikkeuksena aiempaan, tässä kokonaisuudessa ylempi lautanen on kulho, johon on kätevä pistää tarjolle  vaikka karamelleja tai muita pienempiä tarjottavia herkkuja. 

Lautaset ovat samaa sarjaa eri väreissä ja käytetty kahva on siro sekä hieman kruusattu.

Syvän ylemmän astian vuoksi kaksikerroksisen lautasen kahva olisi jäänyt vähän liian matalalle, ”kulhon sisään” ja siksi käytin tähän lautaseen kolmikerroksisen kahvan. Näin kahvaosa nousee ylemmäs ja lautasta on kätevämpi käsitellä.

Myös tässä kokonaisuudessa nämä värit ovat syötävän söpöt 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Kanttausrauta

 Istutusalueiden kanttaamista olen tavannut tehdä 1-2 kertaa kesässä. Yleensä kerta vuodessa riittää, mutta jos tilanne vaatii uusintaa kasvukauden aikana, teen kanttauksen kahdesti. Oikeastaan kanttausta tehtäessä kasvukauden vaihe ei ole merkittävä, mutta jos kanttaukset ehtii tekemään keväällä, istutusalueet pysyvät parhaassa tapauksessa siisteinä ihan koko kesän.

Kanttauksessa istutusalueen ja nurmen väli leikataan ja istutusalueelle karannut nurmi kerätään pois. Näin istutusalue terävöityy ja nousee paremmin esille.

Olen aiemmin postannut aiheesta hedelmäpuiden ympäryksiä mullostaessani. Juttua aiheesta löytyy täältä.

Nyt satuin törmäämään kanttaukseen tarkoitettuun työkaluun; lapion tapaiseen rautaan pehmustetuilla kahvoilla. Koska tuo lapion kanssa työskentely on ollut jotenkin vaivalloista, päätin tarttua hetkeen ja ostin kyseisen työkalun. Tarjolla oli edullisempiakin vaihtoehtoja, mutta niin monta kertaa olen kärsinyt ja hakannut päätä seinään ostaessani halpoja tekeleitä, joten nyt päätin, että läksy on opittu. Ei kerrasta, mutta kuitenkin… Ja se, mitä tarkoitan tuolla pään seinään hakkaamisella, on mm. seuraavat tapaukset; ostin halvan lapion; sen lapa irtosi varresta maata kääntäessäni, ostin halvat puutarhasakset ja sain käsivarret ja hartiat kipeiksi, katkoessani vahvoja oksia pensaista… ym. Aina olen sitten kuitenkin joutunut ostamaan sen paremman ja kalliimman version, joten helppo laskutoimitus kertoo, mikä on lopulta se edullisin vaihtoehto.

Rauta painetaan terän kanttia myöden maahan ja nurmen sekä roskakasvien kerääminen kanttauksen vierestä on jotenkin luvattoman helppoa! 

Tämä kanttausrauta oli hyvä hankinta! Jotenkin työ oli helpompaa tällä raudalla, kuin ikinä lapiolla 😊

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Alasleikatun syreeniaidan jatkohoito

Keväällä alasleikattu unkarinsyreeni ehtii kesän aikana kasvaa melkoisesti. Alasleikkauksella tarkoitan nuorennusleikkausta, jolloin pensaat uudistetaan ihan juuresta lähtien. Vaikka olisi tarkoitus kasvattaa pensasaita ”vapaasti kasvavaksi” ja kukkivaksi, pensaita pitää hieman ohjata aluksi, että ne lähtee kasvuun halutulla tavalla ja oikeaan suuntaan.

Syreenille ominainen tapa on kasvaa jyrkästi ylöspäin, mutta hyvinkin tyypillistä on, että kun pensas on leikattu kokonaan alas, se versoo todella runsaasti ja ensimmäisen vuoden versoissa saattaa olla lähes kolmen metrin korkuisia oksia. Runsaan versomisen syystä voi kuitenkin käydä niin että pensaan reunimmaiset oksat painuvat jopa 90 asteen kulmaan, ihan maata myöden. Myös kovat sateet ja tuulet voivat aiheuttaa sen että kantoversot kaatuilevat ja taipuvat. Jos kuvitellaan tällaisen pensaan ulkomuoto 5-10 vuoden päähän, pensaan läpimitta olisi useita metrejä. Eikä siinäkään mitään väärää ole, jos pensaalle tai pensaille on tilaa kasvaa siten. Mutta varsinkin kun kyseessä on aidanne, jossa pensaiden tulee edes jollain asteikolla muistuttaa toisiaan, versoja poistamalla pensaat saa tasamuotoisemmiksi. Ja on hyvä huomioida, että kotipuutarhassa myös ruohonleikkuun tulisi onnistua ilman suurempia kumarteluja ja väistelemisiä pensaiden ja pensasaidan ympäriltä.

 

Pensasaidanteella on heinätön, katettu kasvualusta, jonka myötäisesti muotoilin pensaat nyt alkuun. Tässä vaiheessa kesää poistan siis ne kaatuilleet ja liian kaltevassa kulmassa kasvavat oksat pois. Vielä en murehdi sitä miltä kohtaa oksan katkaisen, vaan korjaamisen aika on sitten kun pensaat ovat lehdettömiä. Tällä toimenpiteellä pensasaita pesi kyllä silmänsä. Ihan heti ei uskoisi, kuinka keväällä surkean näköisestä kantorivistä muodostui jo ensimmäisenä kesänä suojaa antava, vehmas ja siisti kasvusto. 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Marengit ilman uunia - Vadelman makuiset marenkikranssit

Valmistin kummityttöni juhliin marenkeja, jotka kuivatin ilman uunia, normaalissa huoneen lämmössä.

Marengeissa on herkkää kauneutta, mutta myös makua ja suklaapohjan ansiosta jämäkkyyttä ja tuntumaa.

Marengille tehdään sveitsiläinen marenkimassa.

Ainekset;

3 munan valkuaista

2 dl sokeria

Vadelma-aromia

Pasta- tai geelivärejä

 

Keltuaiset erotellaan tarkasti valkuaisista. Valkuaiset laitetaan metallikulhoon. Kulho asetellaan vedellä noin puolilleen täytetyn kattilan päälle, kuitenkin siten, että vesi ei kosketa kulhon pohjaa. Kattila nostetaan liedelle.

Valkuaisiin sekoitetaan sokeri ja seosta vatkataan samalla, kun vesi kiehuu. Valkuaisvaahdon tulisi saavuttaa yli 60 asteen lämpötila. Tässä vaiheessa sokerikiteet ovat sulaneet massaan ja marenki on paksua ja sitkeää.

Valmiiseen massaan sekoitetaan mukaan vadelma-aromi. Massa erotellaan värjättäviin eriin ja mukaan sekoitetaan halutut värit.

Jäähtyneestä marenkimassasta voi tehdä marenkeja, jotka kuivatetaan leivinpaperin päällä, huoneenlämmössä. Tämän kokoisten marenkien kuivuminen kestää 2-3 vuorokautta. Marengeista tulee melkolailla täydellisiä, eikä ole vaaraa, että ne kuivuvat uunin vaikutuksesta liikaa.

Tein marengit rengastyllalla, jolla syntyy ihastuttavia renkaan muotoisia marenkeja.

Näihin marenkirenkaisiin tein pienellä ruusuketyllalla keltaisia kukkia ja lehtityllalla vihreät lehdet.

Ripottelin marenkien pintaan ihan hippusen verran elintarvikeglitteriä.

Kun marengit olivat kuivia, kastoin niiden pohjat vielä sulatettuun (temperoituun) suklaaseen.

Ihania, vadelman ja suklaan makuisia herkkuja, joissa on mukana nyt vähän kaikkea 🥰

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Virkattu ruutuverho saunan oveen

Tämä verho on virkattu hyvin yksinkertaisella mallilla. Lanka on 3-säikeistä, luonnonvalkoista kalalankaa ja koukun koko 1,25 mm. Ainoa haaste on työn yksitoikkoisuus ja hitaan sorttinen eteneminen, mutta tämä on varsin oivallinen käsityö esim. television katselun oheen.

Kuvio koostuu ketjusilmukoista, pylväistä sekä pitkän pitkistä pylväistä siten, että suurimman ruutukuvion muodostaa tuo ylipitkä pylväs ja toiseen suuntaan saman verran ketjusilmukoita. Pienet ruudut ovat mallia 2kjs + p. Tämä verho oli hyvä harjoittelukapoale. Jos (ja kun) lähden toteuttamaan tätä mallia suuremmassa mittakaavassa, suurennan myös tuota suurinta avointa ruutua siten, että sen koko vastaa paremmin tuota pienistä ruuduista (3x3) koostuvaa ruuturyhmää. Ja kunhan saan nuo verhot aikaiseksi, piirrän mallista myös kaavan 😅

Reunat kiertelin erilaisilla pitsikuvioilla. Sinänsä hieman röyhelöinen reunus istuu kivasti yksinkertaiseen ruutukuvioon.

Ihanaa kesäistä kepeyttä ja maalaisromanttista ilmettä mökin saunan oveen 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa