Joulukalenteri 2024

Taas ollaan vuoden viimeisen kuukauden aatossa 🥰

Aika kuluu vanhemmiten yhä nopeampaa. Mutta joulu on aina joulu, eikä joulukuu ole koskaan hidastellut, vaan ylimääräisten arkipyhien ja monenlaisten touhujen vuoksi joulu on tuossa tuokiossa.

Viime vuonna toteutin ensimmäisen kerran blogijoulukalenterin ja asetin itselleni saman tavoitteen myös tälle vuodelle. 

Syksy on ollut työn täyteinen ja siitä syystä väsymys on hetkittäin ollut häiritsevästi läsnä. Mutta viime kesän onnettomuudesta koitui edes jotain ”hyvää” ja iso osa kesälomista on edessä nyt joulukuussa. Näin luotan siihen, että saan keskittyä jouluvalmisteluihin oikein ajan kanssa. Ja myös siksi uskon, että löydän aikaa tälle blogille ja joulukalenterille. Jos vaikka joku jossain saisi kalenterista hyvää mieltä tai ideoita oman joulun valmisteluihin 😊

Iloisin mielin ja innokkaana joulua ja joulukalenteria kohti! ❤️

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Katajanmarja - tuo kotimainen pippuri

Katajanmarja sopii mausteeksi erilaisiin liha- ja kalaruokiin, mutta itse käytän sitä pääasiassa riistaruokiin. Pippuriin ei kyllä oikeastaan viittaa muu kuin muoto. Marja on kyllä sellaisenaan voimakkaan makuinen, mutta sen makua on vaikea verrata mihinkään. Jos marjaa oikein makustelee, huomaa kyllä yhtymäkohdan ginin makuun, jonka valmistamisessa raaka-aineena käytetään katajanmarjoja. Riistan maustamiseen katajanmarja on luonnollinen ja itse kerättynä takuulla kotimainen vaihtoehto.

Katajanmarja ei oikeasti ole marja, vaan se on katajan käpy. Sen kerääminen kuuluu jokamiehen (tai nykyisin kai jokaisen 😅) oikeuksiin. Katajamarjoja ei kasva jokaisessa pensaassa, vaan pensaita (tai puita) on ”tyttöjä” ja ”poikia”, eli emi- ja hedekukintoisia, joista vain emipensaisiin ilmestyy marjoja. Ja tästä luonnonlaista ei voi edes mieltänsä pahoittaa 😉 Saman vuoden marja on vihreä ja edellisvuoden marja kypsänä sininen. Samassa pensaassa on yleensä molempia marjoja. Pääasiassa kerään itse noita kypsiä marjoja, mutta muutama vihreä yksilö ei joukossa haittaa ja ne luo tummien marjojen joukossa silmälle iloa kivana kontrastina.

Katajanmarja ei ole se helpoin kerättävä marja. Ainakaan omaan kokemukseeni peilaten. Marjat kypsyvät hieman eri aikaan ja kun toisista pensaista ne eivät meinaa irrota riipimälläkään, niin toisista pensaista ne lähtevät varisemalla. Ja jos marjoja ei saa oksia heiluttelemalla varisemaan, katajan piikit ovat melko pisteliäitä ja ilkeitä iholla. Pieniä marjoja saa kerätä kohtuu kauan, että niitä saa esim. yhden litran kasaan. 

Siis kivuliasta ja hidasta.

Marjat pitää kuivata todella miedossa lämmössä. Itse olen kuivannut marjoja sykäyksittäin alle 40 asteen lämpötilassa uunin kiertoilmatoiminnolla sekä ihan vain huoneilmassa. Kolmen viikon kuivatuksen jälkeen siniset ja mustat marjat olivat ennallaan, mutta vihreät marjat indikoivat kuivumisen. Niinpä uskalsin ajatella marjojen purkittamista, kun vihreät marjat olivat muuttuneet kurttuisiksi.

Purkkeina käytin pieniä, kauniita lasipurkkeja.

Näistäpä saan ihania pikku joululahjoja riistaruuan ystäville 🥰

 🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Kukkaruukkujen patinointi laastilla

Ruukkujen patinoituminen tarkoittanee lähinnä sitä luonnollista prosessia, kun saviruukkujen pintaan syntyy kalkin sekaista valkeaa härmää ja kerrostumaa, joka saa ruukut näyttämään vanhoilta. Ihan kaunis ajatus, mutta nyt hain ruukkuihin rouheampaa ja pysyvämpää pintaa.

Jos pinnoitettuun saviruukkuun istuttaa jotain, joka pitää ruukun kosteana, ruukku ei tule pitkään pysymään pinnoitettuna. Huokoinen saviruukku päästää läpi kosteuden ja kosteus puskee pinnoitteen irti. Tästä olin tietoinen jo tehdessäni saviruukkuihin krakeerauspintaa sekä decoupagekuviointia (postaus luettavissa täältä) ja siksi suosittelinkin ruukkuja ainoastaan suojaruukkukäyttöön. Ja nyt, kun toivoin pidempiaikaista pintaa (vaikka tarve on yhä istutusruukun sijaan enemmänkin suojaruukulle), hankin pinnoitettavaksi lasitettuja ruukkuja. Niiden kanssa ei tule kestävyysongelmia. 

Epäilin kyllä toisaalta laastin tartuntaa sileään, lasitettuun pintaan...

Levitin lasitettujen keraamisten ruukkujen, sekä savilautasten pintoihin löysähköä saneerauslaastia. Laastin levitin käsin (huom! Kumihanskaa käteen, ettei tule ihovaurioita!).

 

Hieroin laastia ruukkuun siten, että se ei muodosta tasaista laastikerrosta, vaan hyvinkin röpelöisen ja epätasaisen pinnan. Jäin sitten jännittämään seuraavaan päivään saakka, kuinka laasti kuivuu ruukun pintaan ja rapiseeko lautasesta jopa täysin pois. No eipä ollut tartunnan kanssa mitään ongelmaa… 😅

Kun laasti oli kuivaa, maalasin pintaa harmaalla, vihreällä, saven punaisella sekä turkoosilla kalkkimaalilla. Harmaata ja ruskeaa maalia töpöttelin pintaan epäsymmetrisiksi alueiksi ja vihreää sekä vaaleaa turkoosia käytin lähinnä kohoumiin kuvaamaan sammaloitunutta tai jäkälöitynyttä pintaa. Onnistuiko tuo nyt sitten täysin hämäämään, mutta lopputulokseen olen kyllä oikein tyytyväinen.

Lautasten pohjaan teippasin huopatossut, etteivät pohjat ihan kovasti pääsisi naarmuttamaan pintoja.

Näihin ruukkuihin sidoin kuusen oksista pienet puut. Vähän kun jo jouluttaa 🌲

Työnsin kuuset jaloistaan ruukkuihin tunkemiini oasissieniin ja pinnoitin sienet sammaleella. 

Kokonaisuutena varsin kivat koristeet terassin pöydille. 🥰

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa

Uunijuurekset

Harvemmin ostan uunijuureksia varten erikseen mitään, vaan käytän juureksia sitä mukaa, kun niitä sattuu kaapissa olemaan. Omat juuressuosikkini ovat porkkana ja punajuuri. Mukaan sopii myös mm. juuriselleri, valkosipuli ja bataatti.

Tähän juurespeltiin käytin seuraavia aineksia;

2 isohkoa punajuurta

4 porkkanaa

8 perunaa

1 palsternakka

2 sipulia

0,5 dl öljyä (rypsiöljyä, oliiviöljyä… Mikä tahansa öljy käy)

1 tl suolaa

3 tl kuivattua timjamia 

1 tl mustapippurirouhetta

Juurekset kuoritaan tarvittaessa ja ne pilkotaan saman kokoisiksi paloiksi. Näin niiden kypsyminen tapahtuu suurin piirtein samaan aikaan tai ainakin perunoiden ollessa kypsiä, porkkanoissa ja punajuurissa on vielä hieman purutuntumaa.

Juurekset levitellään voideltuun uunivuokaan tai leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Juuresten päälle lorutellaan öljy ja ripotellaan mausteet ja käännellään juureksia siten, että öljy ja mausteet hieman sekoittuvat niihin.

Juurekset kypsennetään 175 asteisessa uunissa. Kokonaiskypsymisaika on noin tunti, mutta puolessa välissä paistoa nostetaan astia ulos uunista, käännellään juureksia ja jatketaan paistamista.

Nämä juurekset vievät kielen mennessään ja sopivat niin kalan, kuin lihankin kanssa tarjottaviksi, mutta toimivat kasvisversiona ihan sellaisenaankin 😋

🌸 Terveisin Susanna 🌸

https://www.facebook.com/pastaakostassa