Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 16. helmikuuta 2026

Biscofftahnalla maustetut laskiaispullat

 

 Tällä kertaa testasin laskiaispulliin jo aiemmin somehitiksi nousseen biscofftahnan.


Biscoffvaahdon ainekset;

4 dl kuohukermaa

4 (isoa) rkl biscofftahnaa

(noin 2 tl "kermanparannetta" tai kreemijauhetta)


Kerman sekaan lisätään biscofftahna ja seos vatkataan tymäkäksi vaahdoksi. 

Kerman vatkaamisen yhteydessä mukaan voi sekoittaa halutessaan kermanparannetta tai kreemijauhetta, joka jämäköittää vaahtoa. 

Pikkupullat leivotaan peruspullan ohjeella, joka löytyy esim. tästä julkaisusta.

Pullat pyöritellään pieniksi palloiksi ja ne voidellaan munalla. Laskiaispulliin tapaan nostaa pullien päälle voinokareen ja ripottelen pintaan raesokeria.

Pikkupullia paistetaan 225 asteisessa uunissa 8-10 minuuttia.

Pullia syntyy tällä ohjeella sen verran, että osa päätyy pakasteeseen. Ohjeen mukainen 4 dl kermatäyte riittää 10-12 pullaan.

Kun pullat ovat täysin jäähtyneet, leikataan ne kahtia. Kun leikkauksen tekee pidellen veistä hieman vinossa, kärki pullan pohjaa kohti, pullan pohjaan syntyy kuoppa, joka on täydellinen kuppi täytteille.

Lämmitin pari isoa lusikallista biscofftahnaa (mukissa) mikrossa siten, että se muuttui juoksevaksi.

Pullan päälle levitin ensin ohuelti päärynä-kinuskimarmeladia ja marmeladin päälle vedin pari viivaa juoksevaa biscofftahnaa. 

Pursotin biscoffkermavaahdon pulliin ja nostin hatun päälle. Lorottelin vielä loput biscofftahnat pullien päälle.


Pullat on valmiit nautittavaksi. Melko makea ja rasvainen yhdistelmä, mutta omalla tavallaan toimiva. 😊




🌸 Terveisin Susanna 🌸


lauantai 14. helmikuuta 2026

Helppo ja nopea sydänkakku ystävänpäiväksi


Tämä ystävänpäiväksi sopiva, sydämen muotoinen kakku syntyi luvattoman helposti. Ainekset kun ovat valmiita käytettäväksi sellaisenaan, ei voi oikeastaan puhua edes leipomisesta.

Kakussa yhdistyy lempeästi marjat, vanilja, sitruuna ja valkosuklaa.

Ainekset;

1 kpl valmis kuningatarkääretorttu
4 dl kuohukermaa
1 prk maustettua rahkaa kuningatar
1 prk maustettua rahkaa sitruuna
200 g valkosuklaata
Vaniljasokeria
Sokeria oman maun mukaan
Koristeeksi valkosuklaa karkkeja sekä koristerakeita

Kääretorttu leikataan siivuiksi. Tähän sydämen muotoiseen kakkuvuokaan siivuja tarvittiin 13 kpl, että sain vuorattua niillä sekä reunat, että pohjan. Ja juurikin tässä järjestyksessä. Jos olisin asettanut ensin pohjalle tortun palat ja vasta sitten reunoille, kakusta olisi tullut suurempi ja 13 siivua ei olisi riittänyt. 

Reunoille asettelin siivut kokonaisina, mutta pohjaan jouduin leikkomaan niitä pienempiin osiin.

Huom! Erittäin tärkeää on pohjustaa kakkuvuoan pohja ensin leivinpaperilla, koska muuten palasista rakennettua kakkua on hyvin vaikea irrottaa pohjasta ja siirtää lautaselle.


Vatkasin kerman vaahdoksi ja jaoin sen kahteen osaan. 

Sulatin valkosuklaan ja puolet suklaasta sekoitin marjarahkaan ja toisen puoliskan sitruunarahkaan.

Kahtia jaetusta kermavaahdosta toiseen sekoitetaan marjojen makuinen seos ja toiseen sitruunan makuinen seos. Maustoin seokset sokereilla.

Levitin kääretorttupohjan päälle ensin marjan makuisen kerman ja päällimmäiseksi sitruunan makuisen.


Vaikka kakun voisi tarjoilla hetikin, annoin sen tasaantua ja kostua jääkaapissa muutaman tunnin ennen tarjoilua.

Koristelin lautaselle siirretyn kakun pinnan ja voila! Siinä se on. 


Aikoihin en ole näin helppoa kakkua tehnytkään.

Raikas ja sydämellinen 🥰



 

🌸 Terveisin Susanna 🌸

perjantai 13. helmikuuta 2026

Sydänkuplakynttilät vanhan roosan sävyssä



Tällä kertaa valuvuorossa on sydänkuplakynttilä, jossa perinteisten pallojen tilalla kuplat muodostuvat pienistä sydämistä. Muoto on hauska, mutta sydänkuviot tekevät kynttilästä pehmeän ja  romanttisen.

Sävyksi valikoitui vanha roosa, joka syntyy yllättävän yksinkertaisella värien yhdistelmällä. Valmista väriä kun en ole löytänyt. Seokseen tarvitaan runsaasti beigeä ja pieni häivähdys pinkkiä. Kun pinkkiä lisää todella maltillisesti, sävy pehmenee ja taittuu juuri siihen murrettuun, vanhan roosan sävyyn, jota haen.

Vahaseoksena käytin tuttua soijavahan, parafiinin ja steariinin yhdistelmää, joka antaa kynttilälle napakan rakenteen ja kauniin pinnan. Yksivärinen toteutus tekee kynttilästä harmonisen näköisen.

Tämä kuplakynttilä on yksi ystävänpäivän suosikeista ❤️



🌸 Terveisin Susanna 🌸

torstai 12. helmikuuta 2026

Mehiläispesäkynttilä - Thank You for BEE-ing here

 Mehiläisvahasta valaminen oli minulle uusi kokemus. Hankin mehiläisvaharakeita ja ryhdyin kynttilänvalupäivänä toimeen. 

Mehiläisvahassa on luonnostaan mieto ja lämmin tuoksu, joka tuo mieleen hunajan ja kesän. Vaikka vaha itsessään tuoksuu jo ihanalta, lisäsin sulatettuun vahaan vielä aavistuksen hunajan tuoksuista öljyä. Se syvensi tuoksua, mutta säilytti silti mehiläisvahan luonnollisen luonteen. Valmis tuoksu jäi pehmeäksi ja lempeäksi, eikä lainkaan liian makeaksi.

Valoin vahasta pieniä, Nalle Puh -henkisiä mehiläispesän muotoisia kynttilöitä. Muoto on sympaattinen, ja se sopii erityisen hyvin mehiläisvahalle.

Kun kynttilät olivat täysin kovettuneet, viimeistelin ne pienellä yksityiskohdalla. Pujotin sydänlankaan pienen metallisen, strasseilla koristellun mehiläisen, joka toi kynttilään viimeistellyn ilmeen.

Lopuksi pakkasin kynttilät läpinäkyviin sellofaanipusseihin ja liitin mukaan pienen kortin, jossa lukee Thank You for BEE-ing here. Näistä syntyi pieniä, hyvän mielen lahjoja, jotka sopivat kivasti ystävänpäivän muistamisiksi 💛



🌸 Terveisin Susanna 🌸

keskiviikko 11. helmikuuta 2026

Virkattu kolmen sydämen tiskirätti

Tiskirätit ovat mukavia, pieniä virkkaustöitä ja ystävänpäivä on näköjään vuodesta toiseen se kääntöpiiri tai piste, jonka ympärille uusien kuvioiden toteutus tiivistyy.

Pari vuotta sitten tein rättejä, joissa oli yksi suuri sydän. Sen kuvion muodostaminen oli suht helppo toteutus, kun tämän vuoden ajatus kolmesta sydämestä olikin sitten vähän hankalampi rasti. En tiedä, olisiko tällaiselle kuviolle löytynyt valmis malli... Mahdollisesti juu, mutta minäpä hakkasin päätäni seinään ja virkkasin ja purkasin ja virkkasin ja purkasin, kunnes ehkä viidennellä kerralla rätin koko oli suurin piirtein oikea ja kolme sydäntä mahtui rätin sisään.

Rätti muodostuu ketjusilmukoista ja pylväistä siten, että kyseessä ei ole varsinaisesti ruutuvirkkaus, vaan kolo muodostuu, kun hypätään pylväännyli ja korvataan pylväs ketjusilmukalla.

Lankana minulla oli erilaisia puuvillalankojen loppuja ja 3 koukku.

Nämä nyt vain ovat kivoja ja hyödyllisiäkin ystävänpäivälahjoja. 



🌸 Terveisin Susanna 🌸


tiistai 10. helmikuuta 2026

Ystävänpäiväkortit - sydänkranssi

 Tein tänäkin vuonna ystävänpäiväkortteja vesiväreillä maalaten. Yhdistin maalaukseen akryylimaalia ja tussia.

Jaoin akvarellimaalauspaperin hieman postikorttia pienempiin osiin. Piirsin ohuesti lyijykynällä sydämen muodon pohjiin.

Aloitin maalaamisen vesiväreillä. Ensin maalasin vaaleammalla vihreällä ja sitten tummemmalla vihreällä sydämen muotoiset lehtikuviot sekä sydämen rangan. 


Tämän jälkeen maalasin pieniä, punaisia sydämiä lehtien väliin, kuin kukiksi.

Vaihdoin maalin kultaiseen akryylimaaliin ja tein pumpulipuikolla pieniä palleroita ympäri muodostunutta kranssia.

Lopuksi piirsin tussilla kranssiin ”ripustusnarun”, johon kirjoitin yhtenäisenä tekstin LOVE.

Leikkasin aiemmin kartonkiin hahmottelemani kortit, pyöristin niiden kulmat ja liimasin ne vaaleanpunaiselle korttipohjalle.

Hyvin yksinkertaisella tavalla syntyi ketjussa useampi samanlainen ystävänpäiväkortti. 💗






🌸 Terveisin Susanna 🌸




maanantai 9. helmikuuta 2026

Kierteinen sydänpinokynttilä vanhan roosan sävyisenä

 Valoin ystävänpäivän sydänkynttilät pehmeän roosan sävyisenä. Kierteinen muoto tuo kynttilään keveyttä ja tekee pinnasta elävän.

Vahaseoksena käytin soijavahan, steariinin ja parafiinin yhdistelmää, joka antaa kynttilälle napakkuutta mutta säilyttää pehmeän ilmeen. Roosan sävy tuo sydänmuotoon lempeää lämpöä ja tekee kynttilästä erityisen herkän näköisen.

Tuoksuksi valikoitui vanilja, joka antaa kynttilälle miellyttävän ja lämpimän tuoksun.

Nämä kiertyvät sydänkynttilät sopivat täydellisesti ilahduttamaan ystävänpäivää💝




🌸 Terveisin Susanna 🌸



sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Pinkit kukkatuet massasta

 Näin talvisydännä kukkatuille ei ole niinkään käyttöä, mutta koska askartelumassaa oli käytettävissäni, päätin tehdä tämän todettuun tarpeeseen perustuvan kukkatuen Demoversion. Ja onhan kesä tulossa melkoista vauhtia 😊 

Talvella ostan usein tulppaaneja, jotka täyttävät maljakon ihan luonnostaan ja ruusut taas tapaan sitoa kimpuiksi siten, että tuelle ei niinkään ole tarvetta. Siksi kuvittelisin, että kesällä tällainen tuki tulee enemmän tarpeeseen. Hentoja niittykukkia ei silloin tarvitse poimia kuin muutaman, kun ne saa aseteltua maljakkoon kauniisti. 

Idea on siis se, että kimpuksi sitomattomat kukat eivät kenota maljakon reunoja vasten, vaan kukkien varret työnnetään maljakon suulle asetetun tuen reikien kautta maljakon vesitilaan. Näin kukat asettuvat maljakkoon ilmavasti ja tasaisesti, eivätkä vaadi sidontaa. Eli varmasti juuri hennoille niittykukille tai vaikka pelkille akilleijoille ihana ratkaisu. 😊

Tein tuet itsestään kovettuvasta askartelumassasta. Kaulin askartelumassan noin 5 mm levyksi ja tein levyyn kuviokaulimella kukkakuvioinnin. 

Reijitin levyyn tasaisesti (kukan muotoisella) muotilla reikiä. 

Maalasin levyn askartelumaalilla. Lopuksi lakkasin pinnan kiiltävällä lakalla, että kestäisi kosteutta.

Onhan nämä tukien sävyt tosin juuri tuloillaan olevaan ystävänpäiväänkin sopivia ❤️



🌸 Terveisin Susanna 🌸

lauantai 7. helmikuuta 2026

Servettikuvioitu munakenno askartelumassasta

Edellisen, maalatuin kuvioin koristellun munakennon jälkeen en todellakaan voinut lopettaa kennojen tekoa. Ensimmäisestä kennosta kerron täällä. Myös tämä kenno on tehty ilmassa kovettuvasta askartelumassasta.

Kaulin massan noin 5 mm levyksi. Leikkasin massasta sahalaitaisella leikkurilla suorakulmion, jonka mittasin olevan sopivan kokoinen 6 munan kennoon. Hyödynsin muotoilussa muovista, suurta munakennoa. Painelin massalevyn muottina toimivaan kennoon. Munien paikkojen muotoilussa käytin apuna kananmunaa, jonka painoin koloonsa.

”Hioin” massakennon tuoreeltaan veteen kostutetulla superlonisienellä. Tämä tasoittaa hienoiset halkeamat ja epätasaisuudet massan pinnasta.

Kuivatin kennoa ensin vuorokauden muotissa. Tämän jälkeen irrotin kennon muotista ja kuivatin sitä vielä muutaman päivän molemmin päin, että kenno pääsee vapaasti kuivumaan joka puolelta.

Kun kenno oli täysin kuiva, maalasin sen ensin valkoisella askartelumaalilla. Tämän jälkeen annoin kennon kuivua seuraavaan päivään.

Kiinnitin kukkakuvioista servetin päällimmäistä kerrosta decoupagelakalla kennoon.

Ensin ajattelin, että servetin pystyisi kiinnittämään ohuina suikaleina kennon pintaan, mutta monihyväinen ja aaltoileva pohja ei oikein antanut tälle toteutukselle myöden. Lopulta jouduin kiinnittää kuvat vähän kuin yksi kerrallaan. Mutta lopputulos oli varsin kiva. Ja kovin kukkainen. 

Servettiliimauksen kuivuttua tehostin kennon reunaa maalaamalla sen roosan väriseksi askartelumaalilla.

Lopuksi käsittelin kennon pinnan kiiltävällä askartelulakalla.


No nyt on munatkin jo vähän innoissaan 🥚🌹🥚





🌸 Terveisin Susanna 🌸


keskiviikko 4. helmikuuta 2026

Kukkalampunvarjostin kreppipaperista

Some työnsi jatkuvalla syötöllä näyttöön kuvia VALTAVASTA, erikoisen herkästä ja kauniista kukkalampunvarjostimesta. Kävin lopulta tarkastamassa, mistä oikein on kyse ja silmille avautui paperipilven sivut ja ohje kreppipaperista valmistettavaan kukka-lampunvarjostimeen.

Siinä tilanteessa ja kauneudesta huumaantuneena en sitten lähtenyt tilaamaan ohjeessa käytettäviä kreppipapereita, vaan ostin niitä tuon yhden ison lähikaupan askarteluosastolta. Kukkaa valmistaessani huomasin sitten kyllä sen eron… Ostamani paperi ei oikeastaan ollut edes nähnyt kreppipaperia, vaan muistutti lähinnä silkkipaperia. Se ei venynyt mihinkään suuntaan ja ainoa struktuuri, jonka siihen sain, oli ryppyisyys, kun oikein rutistelin ja kiersin sitä.

Tehdessäni ensimmäisiä terälehtiä ja tajutessani tuon paperin vajavaisuuden, en kuitenkaan lopettanut, kun kerran olin hommaan ryhtynyt. Eikä lopputulos ollut ihan huono. Lehdet eivät muistuta alkuperäisen ohjeen mukaisia lehtiä ja upotin sekaan muutamia ”oikeasta” kreppipaperista tekemiäni lehtiä. Nämä silkkipaperi ”kreppipaperista” valmistetut lehdet olivat varsin hentoja ja omalla tavallaan erikoisen kauniita.

Kukkaa kasatessani huomasin, että varmaan tuon paperin poikkeavuuden vuoksi terälehtien määräksi ei riittänyt ohjeessa ilmoitettu, vaan tein terälehtiä jonkun verran enemmän. Huomasin myös, että koska lehtiä ei voinut venyttää, ne olisivat voineet olla jonkin verran leveämpiä.

Etenin suurin piirtein ohjeen mukaan;

Leikkasin pahvista halkaisijaltaan noin 18 cm ympyrän. Sen keskelle tein lampun kannan kokoisen reiän. Päällystin pahvirenkaan valkoisella silkkipaperilla.

Tein valkoisesta silkkipaperista 8 kpl suuria pariterälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl suuria terälehtiä.

Vaaleanpunaisesta kreppipaperista 5 kpl suuria terälehtiä.

Valkoisesta silkkipaperista 8 kpl keskikokoisia pariterälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl keskikokoisia terälehtiä.

Vaaleanpunaisesta kreppipaperista 3 kpl keskikokoisia terälehtiä.

Valkoisesta kreppipaperista 3 kpl pieniä pariterälehtiä.

Valkoisesta silkkipaperista 8 kpl pieniä pariterälehtiä.

En mainitse tässä nyt terälehtien kokoja, koska käytin noita paperipilven ohjeen mukaisia mittoja, jotka eivät tosiaan olleet riittäviä mittoja tuolle venymättömälle paperille. Niinpä en suosittele sitä yhdistelmää.

Liimaamisessa käytin ihan perus erikeeperiä, koska pidin siitä ajatuksesta, että juoksevampi ja muotoiltavampi liima toimii ohuen paperin kanssa paremmin, kuin kuumaliima.

Liimasin ensin pahviympyrän alapintaan kaikki silkkipaperista valmistamani suuret pariterälehdet sekä 4 kpl keskikokoisia terälehtiä. Naama kohti lampun paikkaa.

Käänsin pahvirenkaan toisin päin ja liimasin vaaleanpunaiset isot terälehdet renkaaseen kutakuinkin symmetrisesti. Samoin päin, kuin alimmat terälehdet.

Tästä jatkoin liimaten terälehtiä kerroksittain, suuremmista pienempiin. Näin tehden ihan lampun ympärille tuli melko tuuheasti pieniä terälehtiä.

Käytin liimaamiseen runsaasti liimaa, joten jätin varjostimen kuivumaan rauhassa. 

Lamppuna on käytettävä led-lamppua, joka ei kuumene.

Hmm… ei ihan mallinsa näköinen, mutta kaunis omalla tavallaan. Muistuttaa pionin kukintoa.

Haluan tehdä näitä eri väreissä! 🥰





🌸 Terveisin Susanna 🌸