Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 28. joulukuuta 2025

Jouluruokajatkot: juustokierteet jämäjuustoista

Vaikka tälle joululle onnistuinkin melko hyvin varaamaan ruokia semmoisen sopivan määrän, niin siltikin jotain jää aina yli.

Yksi tapa hyödyntää juustonkannikat ja räippeet on käyttää ne suolaisissa leivonnaisissa. Nämä nopeasti ja pienellä työllä juustokierteet sopivat vaikka uudenvuoden buffetpöytään.

Ainekset;

1 pkt valmista voitaikinaa

Erlaisia juustonjämiä.

Munaa voiteluun

Seesaminsiemeniä pinnalle

Valmis voitaikinalevy kaulitaan hieman ohuemmaksi.

Levyn toiselle puoliskolle (pitkän sivun myötäisesti) levitetään juustot.

Näihin kierteisiin käytin valkosipulituorejuustoa, valkohomejuustoa sekä pari kovan juuston loppua raastettuna.

Levitin tuorejuuston pohjalle ja se toimiikin mukavasti liisterinä, johon muut ainekset hieman tarttuvat. Valkohomejuuston pienistin kipeneiksi, jotka levittelin tasaisesti tuorejuuston päälle. Lopuksi ripottelin juustoraasteet muiden juustojen päälle.

Taikinan toinen puoli käännetään juustolla päällystetyn taikinapuoliskon päälle.

Syntyneestä kaksinkertaisesta levystä leikataan noin 1 cm leveitä suikaleita. Suikaleet kierretään spiraaliksi ja ne asetellaan leivinpaperilla päällystetylle uunipellille siten, että kierteiden väliin jää hieman turpoamiselle tilaa.

Kierteet voidellaan munalla ja pintaan ripotellaan seesaminsiemeniä.

Kierteitä paistetaan 220 asteisen uunin alaosassa kunnes taikina on kypsää ja pinta saa väriä, eli noin 15-20 minuuttia.

Juustokierteiden makuun vaikuttaa paljonkin se, mitä juustoja niihin käyttää, mutta niin, tai näin, kierteet ovat herkullisia sekä lämpiminä, että kylminä 😋




🌸 Terveisin Susanna 🌸



perjantai 26. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 2025 yhteenveto

 

Tämän vuoden joulukalenteri oli hieman työläs. Työlääksi se muuttui, kun reservissä ei ollut kylliksi valmiina postauksia, joita olisin voinut julkaista niinä päivinä, kun en millään olisi ehtinyt kirjoittamaan. Vaikka olen pitänyt joulukuulla vapaita ja lomia, mahtuu päiviin koulutusmatkoja ja kokousiltoja sen verran, että nuo valmiit postaukset meinasivat loppua kättelyssä. Lisäksi lähempänä joulua alkaneet flunssan oireet rajoittivat toimintakykyä kauttaaltaan ja lopulta vapaapäivistä huolimatta joulukiireetkin pääsivät yllättämään.

Ongelmaa julkaisujen luomisessa tuottaa se, että blogini keskittyy erilaisten ohjeiden ja valmiiden tuotteiden esittelyyn, enkä voi julkaista joka joulu samoja asioita uudestaan ja uudestaan 😅 Ptäisi siis kehitellä joka jouluksi 24 uutta asiaa niiden vanhojen perinteiden rinnalle, jotka joka tapauksessa teen. 

Niinpä tein päätöksen jo ensi vuodesta ja omaa mieltäni keventääkseni säännöllinen, tai ainakin päivittäinen joulukalenteri jää jatkossa tekemättä, JOS en saa ennen seuraavan joulukuun alkua yli puolia, eli vähintään 12 postausta valmiiksi odottamaan julkaisuvuoroaan. Yhtäkkiä ajatellen tällainen päätös voisi tuntua jopa raskaalta, mutta uskoakseni joulukalenterista saatavan ilon lisäksi myös sen luomisen tulee olla iloinen asia. Tänä vuonna tuo ilo muuttui joinakin päivinä tunteeksi velvollisuudesta ja siinä vaiheessa ilo ei ollut enää päällimmäinen tunne. Tällainen lupaus itselleen jostain luopumisesta voi kuitenkin olla myös vapauttavaa.

Mutta käännetään katse nyt siihen pääasiaan, eli vuoden 2025 joulukalenterin sisältöön.

Tässä vielä linkit kaikkiin julkaisuihin:

1. Luukku. Kipsistä valettu kalenteri

2. Luukku. Suuri joulukranssi

3. Luukku. Unikkopannunaluset

4. Luukku. Biscoff-joulutortut

5. Luukku. Tähdet vessapaperirullista

6. Luukku. Sinivalkoiset pilarikynttilät

7. Luukku. Itsenäisyyspäivän 2025 kakku

8. Luukku. Astiaan valettu joulutähtikynttilä

9. Luukku. Paistettu juustokakku

10. Luukku. Kaakaobaari 2025

11. Luukku. Lumihiutalekynttilät

12. Luukku. Vihreiden kuulien makuinen juustokakku

13. Luukku. Käpykakku

14. Luukku. Joulukylä keittiön kaappien päällä

15. Luukku. Akvarellein maalatut joulukortit

16. Luukku. Helmikranssi

17. Luukku. Kuplakuusikynttilät pastellisävyissä

I8. Luukku. Joulukorttiteline

19. Luukku. Porkkanalaatikko mantelipinnalla

20. Luukku. Saaristolaisleipä ja porotahna

21. Luukku.  Kinkku -makaronisalaatti

22. Luukku. Havuköynnökset

23. Luukku. Piparkakkukirkko 

24. Luukku. Jouluaaton tunnelmakuvat

Oma suosikkini on piparkakkukirkko. Joka vuosi käyn itseni kanssa taistelun ensinnä siitä, teenkö piparkakkutaloa lainkaan, mutta joka vuosi taisteluni jälkeen, sen päätän toteuttaa. Tänä vuonna tuo talo oli todella työläs, mutta sitä väkertäessäni mietin, että niin monta vuotta ja vuosikymmentä se on jouluuni kuulunut, että ehkä se on yksi merkittävimmistä joulumielen luojista, eikä siitä kannata luopua.


Toinen asia, jonka kalenterista vielä esiin nostaisin, ovat nuo havuköynnökset. Kun en niin kovin pidä näistä keinotekoisista materiaaleista, niin nämä köynnökset kyllä yllättivät ja olen todella iloinen, että ne tulin hankkineeksi.

Ja vaikka joulukalenterin tekemisen raskautta alkuun avasin, silti jokainen tekemäni asia itsessään on tuottanut minulle iloa. Ei käsillä tekemisen ilo ole kadonnut mihinkään. Ja vieläkin minulla on mielessäni valtava määrä asioita ja ideoita, jotka jäivät tälle joulua toteuttamatta. Jospa ne sitten toteutuisivat ensi vuodeksi 😊 

Toivottavasti kalenteristani oli sinulle iloa ❤️



 🌸 Terveisin Susanna 🌸


tiistai 23. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 23. luukku. Piparkakkukirkko

 

Tämän vuoden piparkakkutaloksi valikoitui kirkko. Koska olen pitkään haaveillut kirkon tekemisestä, mutta en ole kirkkojen monimutkaisuuden vuoksi oikeastaan uskaltanut aiemmin sitä tehdä.

Tämä kirkko onkin sitten rakenteeltaan suhteellisen yksinkertainen. Rakenne poikkeaa perinteisistä suomalaisista kirkoista ja siinä on vain neljä seinää ja harjakatto. 

Monimutkaisuus näkyy kuitenkin muissa asioissa, kuin muodossa.

Tein kirkkoon värilliset ikkunat sulattamalla hedelmäkarkkeja ikkuna-aukkoihin paistamisen aikana. 

Piirsin ikkunoihin lyijysaumat mustalla sokerikuorrutuksella.

Seinät päällystin valkoisella, tiilikuvioidulla sokerimassalla ja katot ruskealla massalla, jonka kuvioin salmiakkikuvioiseksi.

Piparkakkutalon osat kiinnitin sulatetulla sokerilla pohjaan ja toisiinsa.

Saumoihin ja koristeluihin tein kahdenlaista pikeeriä. Toinen on lähinnä marenkia ja toinen hyvin vahvaa, hieman vatkattua pikeeriä. Värjäsin marenkimaista seosta myös vihreällä.

Viimesilaukset on tehty pikeereillä, sokerimassakuvioilla sekä erivärisillä sokerihelmillä. 


Lopuksi hunnutin vielä helmiäissprayllä koko keksinnön.

Kirkon sisään ujuttanani valoketju kruunaa tämän kirkon. Sen luoma valo loistaa hienosti kirkon värillisistä ikkunoista 🥰





 🌸 Terveisin Susanna 🌸





maanantai 22. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 22. luukku. Keinotekoiset havuköynnökset

 

Havaitsen kaksi toisiinsa liittyvää tekijää sille, että keinotekoiset havukoristeet ovat löytäneet paikkansa minun joulussa:

Se kehitys on tapahtunut, että nykyään keinotekoiset havut näyttävät melko aidoilta ja siitä johdannaisena olen itse kehittynyt ja alkanut sietää niitä. Eikä enää ole kyse sietämisestä, vaan todellakin pidän niistä. Ehkä tuohon liittyy vielä sekin tekijä, että kun nykyään työt häiritsevät aika vahvasti harrastuksia, minulla ei kertakaikkiaan ole enää aikaa alusta alkaen tehdä tällaisia kausisomisteita. Silloin on melkein pakko tykätä, jos sellaisia kuitenkin haluaa 😅

Ostin ensin pari noin 2 metriä pitkää havuköynnöstä, jotka virittelin etupihan terassin kaiteelle. Kun olin saanut auottua ja oiottua kaikki oksat sojottamaan oikeaan suuntaan, köynnökset näyttivät jokseenkin hyviltä. Lisäsin niihin valot ja en minä nyt paljoa paremmasta tietäisi! Tuuheat ja kauniit köynnöksethän ne ovat!


Viimeistään punaisista ruseteista se joulumieli sitten herkeää 🎀

Satuin sitten vielä alennusmyyntiin ja nappasin viimeisen samanlaisen köynnöksen hyllystä mukaani. Hetken jouduin arpomaan ja riitelemään itseni kanssa siitä, mihin tuon yksittäisen köynnöksen asettaisin. Päädyin virittelemään sen eteisaulaan, peilien päälle.

Kuten yksi tuttavani asiaa päivitteli; on se hyvä, että tekevät näistä tekohavuista nykyään niin aidon oloisia, että varistavat neulasiakin yhtä paljon, kuin aidot havut. Olen samaa mieltä.

Näin mennään yhä kiihtyvällä vauhdilla joulua kohti 🥰



 🌸 Terveisin Susanna 🌸


 

sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 21. luukku. Kinkku-makaronisalaatti

Kinkku-makaronisalaatti on vähintään klassikko. Se on helppo valmistaa ja se sopii kaikenlaisen ruuan lisukkeeksi. Meillä sitä valmistetaan niin kesän grillikautena, mutta se löytyy aina myös joulupöydästä.

Hyvän makaronisalaatin perusedellytys on laadukas kinkku.

Tätä salaattia minun on vaikea valmistaa ”vain vähän”. Lopulta sitä on aina sellainen määrä, että ei meinaa astia riittää… 🙄

Ainekset ”suurehkoon” määrään 😅 ;

150 g makaroneja + vettä ja suolaa keittämiseen

Noin 200 g savukinkkua

200 g herne-maissi-paprika seosta (pakaste)

3 suolakurkkua

1 prk kermaviiliä

100 - 150 g majoneesia

Mustapippuria myllystä

Makaronit keitetään kypsäksi. Kun ne on siivilöity vedestä ja valutettu, sekoitetaan niihin tilkka oliiviöljyä, että ne pysyvät irtonaisena.

Makaroonien sekaan sekoitetaan vihannesseos. Se saa olla vielä jäädäkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuumiin makaroneihin seosta ei pidä sekoittaa. Siinä käy nimittäin helposti niin, että salaatin säilyvyys kärsii ja varsinkin herneet happanevat nopeammin. Myös kinkun säilyvyyden vuoksi makaronien täytyy olla kunnolla jäähtyneitä.

Kinkku ja suolakurkku kuutioidaan. 

Kaikki ainekset sekoitetaan yhteen ja lisätään salaattiin mustapippuria oman maun mukaan.

Salaatin makua voi terävöittää myös sekoittamalla siihen lorauksen sinappia.

Salaatti on heti valmis tarjottavaksi, mutta se säilyy jääkaapissa muutaman päivän, eli tarvittaessa sen voi valmistaa tarvetta edeltävänä päivänä.




🌸 Terveisin Susanna 🌸




lauantai 20. joulukuuta 2025

Joulukalenterin 20. luukku. Saaristolaisleipä ja porotahna

 

Saaristolaisleipä on vahvan makuinen leipä ja siitä syystä sen päälle sopivat vahvan makuiset täytteet. Aiemmin olen postannut saaristolaisleivästä ja ”kalajutusta” ja tuo kylmäsavulohitäyte onkin yksi meidän suosikki. Postaus löytyy täältä. Nyt on kuitenkin vuorossa porotäyte, joka toimii takuulla ainakin yhtä hyvin, kuin tuo kalajuttukin.


Saaristolaisleivän ainekset:

1 litra lämmintä omenamehua
75 g hiivaa
3dl siirappia
1rki suolaa
3 dl maltaita
3 dl leseitä
3dl ruisjauhoja
9dl hiivaleipäjauhoja (tai vehnäjauhoja)
siirappivettä voiteluun

Sekoitan aina ensin suolan, pari ruokalusikallista siirappia sekä hiivan keskenään, koska silloin hiivasta tulee juokseva ja sitä ei ole mitään ongelmaa saada sekaantumaan nesteeseen. Sitten tähän hiivan, suolan ja siirapin seokseen sekoitetaan mehu, loppu siirappi ja lopulta kuivat aineet. Tasaiseksi sekoitettu taikina jää melko löysäksi.

Paistamisessa käytän korkeita, 1,5 litran foliovuokia. Vaikka olen hankkinut kestovuokia, eli alumiinisia leipävuokia, olen silti palannut vielä ainakin toistaiseksi takaisin näihin foliovuokiin. Niiden vetoisuus ja muoto ovat melko täydellisiä. Vuoat voidellaan ja taikina tasataan niihin ja ne jätetään nousemaan liinan alle. Tämän kokoisiin vuokiin tehtynä taikinamäärästä tulee kolme leipää.

Nostatuksen jälkeen leipiä paistetaan 175 asteessa 2(-2,5)tuntia. Paistamisen loppuaikana leipien pintaa sivellään siirappivedellä.

Valmiit, hieman jäähtyneet leivät kumotaan vuoistaan ja ne säilyvät muovipussiin pakattuna viileässä jopa viikkoja. Oikeastaan maku vain paranee, kun leipä hieman oleentuu.

Savuporotahnan ainekset;

150 g savupororouhetta

3 keskikokoista suolakurkkua

1 punasipuli

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 tlk smetanaa

Mustapippuria

Sipulit ja kurkut pienitään melko pieniksi, suurinpiirtein samankokoisiksi kuutioiksi.

Kaikki aineet sekoitetaan keskenään tasaiseksi massaksi. Suolaa ei yleensä ole tarve lisätä, mutta sen voi kukin päättää oman makunsa mukaan.

Kun saaristolaisleivän siivuttaa ja halkaisee siivun vielä puoliksi, saa sopivan kokoisia suolaisia täytettyjä leipäpaloja, jotka toimivat tarjottavina tilaisuudessa, kuin tilaisuudessa.

Ja aijettä, on suunmyötäistä! 😋



🌸 Terveisin Susanna 🌸